Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76021

Hankkeen nimi: Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen koronaepidemia -tilanteessa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 6.4.2020 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Business Joensuu Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2921270-1

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: 010 419 8011

Postinumero: 80110

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.businessjoensuu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jarmo Kauppinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jarmo.kauppinen(at)businessjoensuu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0500285905

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITTEET:

Projektin päätavoitteena on yritysten toimintaedellytysten turvaaminen koronaepidemia -tilanteen yli.

Päätavoitetta tarkentavat osatavoitteet ovat:
- yritysten tietoisuus tarjolla olevista kriisirahoitusmahdollisuuksista ja palveluista lisääntyy
- yritykset hakevat aktiivisesti tarjolla olevia rahoituksia ja palveluja
- yritysten liiketoimintaan löydetään ja kehitetään uudistavia ratkaisuja
- vältetään yritysten ajatumista konkursseihin


TOIMENPITEET:

Projektissa toteutetaan seuraavia konkrettisia toimenpiteitä yritysten toimintaedellytysten ja liiketoiminnan turvaamiseksi koronaepidemia -tilanteessa:

1) Viestitään ja informoidaan yrityksille tarjolla olevista kriisirahoitusmahdollisuuksista ja palveluista käyttäen eri viestintä- ja markkinointikanavia. Tässä hyödynnetään esim. sähköisiä kanavia, lehtiä ja suorakontaktointia. Yhteistä viestintää toteutetaan esim. yksinyrittäjän rahoituksen hakemisesta BJOEn hakujärjestelmän kautta niiden kuntien osalta, jotka hyödyntävät järjestelmää. Kohderyhmän tavoittamisessa vaihdetaan viestinnän hyviä käytäntöjä kehittämisyhtiöden välillä.

2) Järjestetään yrityksille eri teemoista avoimia webinaareja ja tilaisuuksia. Teemat voivat koskea esim. kriisirahoituksen ja -avun hakemista sekä liiketoiminnan uudistamista ja kehittämistä poikkeusoloissa.

3) Toteutetaan käytännönläheistä yrityskohtaista kriisineuvontaa ja -palvelua eli opastetaan ja autetaan yrityksiä hakemaan ja saamaan esim. ELY:n ja Business Finlandin yrityksille korona -tilanteeseen tarjoamia nykyisiä ja uusia rahoitusmuotoja ja palveluja.

4) Tuetaan yrityksiä selviytymissuunnitelmien laadinnassa sekä autetaan yrityksiä löytämään ja kehittämään liiketoimintaa uudistavia ratkaisuja, joilla pyritään kääntämään kriisi mahdollisuudeksi.

5) Toteutetaan yritysten kanssa toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan liiketoiminnan mahdollisimman nopea palautuminen koronakriisin helpottaessa.

6) Toteutetaan yksinyrittäjän rahoituksen hakemiseen liittyvä hakemusten sähköinen vastaanotto, käsittely sekä muista kunnista tulleiden hakemusten välittäminen ko. kuntaan (BJOE) sekä tehdään lausunnot saapuneista hakemuksista (kaikki toteuttajat).

7) Järjestetään kehittämisyhtiöiden asiantuntijoille verkkovalmennus/koulutus, jonka tavoitteena on parantaa asiantuntijoiden kykyä ja osaamista vastata yritysten liiketoiminnan haasteisiin koronaviruksen seurauksena. Valmennus/koulutus koostuisi noin 1-2 tunnin mittaisista eri teemaan keskittyvistä jaksoista, joita olisi arviolta 5-8.


PROJEKTIN TULOKSET:

Projektin tuloksena saadaan aikaan seuraavia tuloksia:
- yritykset ovat paremmin tietoisia tarjolla olevista rahoitusmahdollisuuksista ja palveluista
- yritykset hakevat ja saavat kriisirahoitusta tarjolla olevista rahoituslähteistä
- yrityksille löydetään ja kehitetään liiketoimintaa uudistavia uusia ratkaisuja
- yritykset pääsevät nopeammin kriisin jälkeen normaaliin liiketoimintaan
- yrityksille laaditaan selviytymissuunnitelmia
- estetään yrityksien konkurssiin ajautuminen
- yritysten ja kehittämisyhtiöiden kriisivalmiudet paranevat

Sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksena on, että yritysten liiketoimintamahdollisuudet turvataan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat koronaviruksen seurauksena liiketoiminassaan erilaisiin vaikeuksiin joutumassa olevat ja joutuneet yritykset, erityisesti yksinyrittäjät ja pk-yritykset. Kohderyhmä ja asiakastarpeet vaihtelevat hieman kehittämisyhtiöittäin; tarkemmat rajaukset on kuvattu hakemuksen taustalomakkeissa.

Projektiin osallistuvien yritysten eli asiakkaiden kokonaismäärää on vaikea arvioida, mutta se on todennäköisesti useita satoja. De minimis -tukea kohdentuu projektissa niille yrityksille, joille projektin toimenpiteenä kohdennetaan yrityskohtaista ulkopuolisen asiantuntijan apua. Näiden yritysten kokonaismääräksi on arvoitu kohdassa 12 yhteensä 60 yritystä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektissa keskitytään auttamaan ja kriisineuvomaan koronaviruksen vuoksi vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja turvaamaan niiden toimintaedellytykset, jolloin projektin välillisinä kohderyhminä ovat mm.:
- kehittämisyhtiöiden asiantuntijat
- kriisirahoitusta yrityksille tarjoavat organisaatiot
- yrityksille asiantuntijapalveluita tarjoavat yritykset
- kunnat
- kuntien asukkaat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 240 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 201 373

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 300 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 251 716

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala, Etelä-Savo

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan, Savonlinnan

Kunnat: Tohmajärvi, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Polvijärvi, Outokumpu, Liperi, Kontiolahti, Rääkkylä, Ilomantsi, Heinävesi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei relevantti projektin kannalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koronaepidemian seurauksena kriisiytyneet yrittäjät edustavat molempia sukupuolia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei relevantti projektin kannalta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei relevantti projektin kannalta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Koronaviruksen vuoksi liikennettä on rajoitettu, jonka seurauksena ilmaston saastuminen vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei relevantti projektin kannalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei relevantti projektin kannalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei relevantti projektin kannalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei relevantti projektin kannalta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei relevantti projektin kannalta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 8
Projektin tavoitteena on turvata yritysten liiketoimintamahdollisuudet.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 8
Projektin toimenpiteiden seurauksena aineettomia tuotteita ja palveluja tarjoavien yritysten liiketoimintammahdollisuuksia turvataan.
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Koronaepidemian seurauksena kaikenlainen liikkuminen ja logistiikka on vähentynyt, jolloin se rasittaa ympäristöä normaalia vähemmän.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 5
Projektin tavoitteena on turvata yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja siten turvata työpaikkojen säilyminen.
Tasa-arvon edistäminen 7 5
Projektin kohderyhmänä on yrittäjiä, jotka edustavat molempia sukupuolia. Kaikkia apua tarvitsevia autetaan ja neuvotaan tasapuolisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei relevantti projektin kannalta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei relevantti projektin kannalta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei relevantti projektin kannalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen koronaepidemia -tilanteessa -projektin päätoteuttajana ja hallinnoijana toimii Business Joensuu Oy ja osatoteuttajana Keski-Karjalan
Kehitysyhtiö Oy KETI, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES ja Lieksan Kehitys Oy LieKe. Projektin
tavoitteena on palvella ja auttaa kohderyhmänä olevia yrityksiä näiden neljän kehittämisyhtiön toiminta-alueilla. Projektin toteutusaika on 6.4.2020-31.3.2021.

Projektin päätavoitteena on yritysten toimintaedellytysten turvaaminen koronaepidemia -tilanteen yli.
Päätavoitetta tarkentavat osatavoitteet ovat
- yritysten tietoisuus tarjolla olevista kriisirahoitusmahdollisuuksista ja palveluista lisääntyy
- yritykset hakevat aktiivisesti tarjolla olevia rahoituksia ja palveluja
- yritysten liiketoimintaan löydetään ja kehitetään uudistavia ratkaisuja
- vältetään yritysten ajautumista konkursseihin
Projektissa toteutetaan seuraavia toimenpiteitä yritysten toimintaedellytysten ja liiketoiminnan
turvaamiseksi koronaepidemia -tilanteessa:
1) Viestitään ja informoidaan yrityksille tarjolla olevista kriisirahoitusmahdollisuuksista ja palveluista käyttäen eriviestintä- ja markkinointikanavia. Tässä hyödynnetään esim. sähköisiä kanavia, lehtiä ja suorakontaktointia. Yhteistä viestintää toteutetaan esim. yksinyrittäjän rahoituksen hakemisesta BJOEn hakujärjestelmän kautta niiden kuntien osalta, jotka hyödyntävät järjestelmää. Kohderyhmän tavoittamisessa vaihdetaan viestinnän hyviä käytäntöjä kehittämisyhtiöden välillä.
2) Järjestetään yrityksille eri teemoista avoimia webinaareja ja tilaisuuksia. Teemat voivat koskea esim.
kriisirahoituksen ja -avun hakemista sekä liiketoiminnan uudistamista ja kehittämistä poikkeusoloissa.
3) Toteutetaan käytännönläheistä yrityskohtaista kriisineuvontaa ja -palvelua eli opastetaan ja autetaan yrityksiä hakemaan ja saamaan esim. ELY:n ja Business Finlandin yrityksille korona -tilanteeseen tarjoamia nykyisiä ja uusia rahoitusmuotoja ja palveluja.
4) Tuetaan yrityksiä selviytymissuunnitelmien laadinnassa sekä autetaan yrityksiä löytämään ja kehittämään
liiketoimintaa uudistavia ratkaisuja, joilla pyritään kääntämään kriisi mahdollisuudeksi.
5) Toteutetaan yritysten kanssa toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan liiketoiminnan mahdollisimman nopea
palautuminen koronakriisin helpottaessa.
6) Toteutetaan yksinyrittäjän rahoituksen hakemiseen liittyvä hakemusten sähköinen vastaanotto, käsittely sekä muista kunnista tulleiden hakemusten välittäminen ko. kuntaan (BJOE) sekä tehdään lausunnot saapuneista hakemuksista (kaikki toteuttajat).
7) Järjestetään kehittämisyhtiöiden asiantuntijoille verkkovalmennus/koulutus, jonka tavoitteena on parantaa
asiantuntijoiden kykyä ja osaamista vastata yritysten liiketoiminnan haasteisiin koronaviruksen seurauksena.

Hankkeen tuloksena yritykset saivat paremmin tietoa tarjolla olevista rahoitusmahdollisuuksista ja palveluista. Lisääntyneen tiedon sekä yritysasiantuntijoiden tarjoaman informaation ja avun myötä yritykset pystyivät hakemaan ja saamaan kriisirahoitusta tarjolla olevista rahoituslähteistä. Business Joensuussa toteutettiin yksinyrittäjän rahoituksen hakemiseen liittyvä hakemusten sähköinen vastaanotto, käsittely sekä muista kunnista tulleiden hakemusten välittäminen ao. kuntaan sekä tehty lausunnot saapuneista hakemuksista. Yhteensä sähköisiä hakemuksia tuli järjestelmän kautta noin 1 200, joista Business Joensuu antoi lausunnon noin 800 hakemuksesta. Loput noin 400 hakemusta välitettiin ao. kuntiin.

Yritykset pystyivät mm. hankkeen asiantuntijapalveluiden ansiosta koronasta huolimatta kehittämään liiketoimintaa uudistavia uusia ratkaisuja (esim. myynnin kehittäminen, uuden liiketoiminnan rakentaminen digitaalisen palveluliiketoiminnan kautta, uusia tuotteita valikoimaan jne.). Asiantuntijapalveluiden avulla yritykset saivat järjesteltyä omaa toimintaansa selkeämmäksi ja tehokkaammaksi. Talouslukujen, kassan- ja sopimushallintaa koskevan asiantuntijapalvelun ansiosta yrityksiä on pystytty auttamaan hankalissa tilanteissa tai jopa joutumasta konkurssiin. KETIllä de minimis -tuen alaisia asiantuntijapalveluja hyödynsi hankkeen kautta 13 eri yritystä, PIKESillä 12 eri yritystä, LieKellä 2 ja Business Joensuulla 9. De minimis -tuen alaista asiantuntijapalvelua hankkeessa sai yhteensä siis 36 yritystä.

Business Joensuu opasti ja auttoi hankkeen aikana yhteensä noin 75 yritystä. Yrityksiä autettiin hakemaan tarjolla olevia rahoituksia ja palveluita; erityisesti Business Finlandin ja ELYn rahoitukset ja esim. Kehpa -palveluiden hyödyntäminen, kustannustuen ja yksinyrittäjän tuen hakeminen sekä esim. oikaisupyyntöjen tekeminen. Hankkeen yhtenä tuloksena syntyi myös Business Joensuun ja yrityskummien yhteinen neuvontapalvelu, jonka vaikutukset maksuvaikeuksiin ajautuneiden tai näköpiirissä maksuvaikeuksiin ajautuvien yritysten oli nähtävissä jo projektin aikana. Toiminta tulee siis jatkumaan hankkeen päättymisen jälkeen Business Joensuun koordinoimana.

LieKellä matkailuyritysten kehittämistarpeet koottiin järjestelmällisesti suunnittelun pohjaksi. Hankkeen perusteella saatiin aikaan 10 yrityksen yritysryhmähanke (Lieksan ja Kolin matkailualueen kestävä menekinedistäminen). Lisäksi aineiston avulla päästiin suunnittelemaan sisältöä koko Pielisen matkailualueen laajempaan kehittämishankkeeseen. Hankkeen avulla yritysten yhteistyö lisääntyi ja tiedotuskanavat yrityksiin vakiintuivat. LieKen osalta hankkeessa kontaktoitiin yhteensä 94 yritystä. Tähän kuului ohjaaminen erilaisiin tukipalveluihin. Koronatukien osalta annettiin palvelua 25 yritykselle.
KETIllä hankkeen myötävaikutuksella rahoitushakuohjausta, -hakua ja/tai raportointia tehtiin 76 eri yrityksen kanssa, osan kanssa useampaan kertaan. Yksinyrittäjän tukeen liittyen hankkeen yritysasiantuntija teki 57 lausuntoa. PIKESillä hankkeen aikana neuvottiin 11 yritystä kriisiavustuksien ja niiden maksatusten hakemisessa. PIKESillä oli hankkeen asiakkaana yhteensä 27 eri yritystä, monet yritysneuvonnan asiakkaat hyödynsivät asiantuntijapalveluita.

Yritykset hakivat aktiivisesti tarjolla olevia rahoituksia ja palveluja. Hankkeen ansiosta sekä yritysten että kehittämisyhtiöiden kriisivalmiudet paranivat. Sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksena on, että monien yritysten liiketoimintamahdollisuudet pystyttiin turvaamaan hankkeen ansiosta.