Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76170

Hankkeen nimi: Huoltovarmuushanke (HyVa)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.7.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 8000

Puhelinnumero: 0294 480 000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: http://www.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Järvenpää Antti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.jarvenpaa(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406720544

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Poikkeuksellinen yhteiskunnallinen tilanne on luonut globaalisti ja hiljattain myös kansallisesti poikkeuksellisen tilanteen missä kilpailu tarvikkeista, laitteista ja varaosista on jo ajanut terveydenhuollon ja teollisuuden ongelmiin. HyVa-hankkeessa päätavoitteena on tukea Pohjois-Pohjanmaan alueen kriittisiä toimintoja kartoittamalla, koordinoimalla ja kehittämällä paikallisin resurssein nopeasti toteutettavia ratkaisuja koronavirus (COVID-19) epidemian ja vastaavien tulevien kriisien aiheuttamissa haasteissa. Yksityiskohtaisempana tavoitteena on kartoittaa etenkin terveydenhuollon kannalta kriittiset huoltovarmuustekijät ja omavaraiseen alueelliseen tuotantoon tarvittavat resurssit sekä organisoida poikkeusajan tuotantoketjut. Tässä hyödynnetään kriisin selättämiseksi muodostettuja kansainvälisiä ja kansallisia verkostoja sekä näiden tuottamia ratkaisuja. Sivutavoitteena on kartoittaa muita yhteiskunnallisesti tärkeitä huoltovarmuustekijöitä tuotantotekniikan näkökulmasta sekä luoda suuntaviivoja tulevien kriisien varalle. Hankkeessa tavoitellaan myös kansallisen yhteistyöverkoston syventämistä alueellista yhteistyötä painottaen.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallio sekä muut alueen terveyspalveluita tuottavat organisaatiot. Hankkeen yrityskonsortio valmistautuu muuntamaan kaupallisen tuotantonsa yhteiskunnan terveydenhuollon kannalta kriittisten toimintojen tukemiseen poikkeusoloissa. Yrityksille tämä avaa mahdollisuuden lisätä tuotantoaan poikkeustilanteen aiheuttamassa häiriötilanteessa.

Hankkeessa luodaan toimintakonsepti ja verkosto tuotteiden ja varaosien valmistamiseksi poikkeustilanteissa. Hankkeessa kartoitetaan yhteiskunnan ja teollisuuden kannalta kriittisiä toimintoja ja niiden ylläpitämiseen vaadittavia tuotteita ja varaosia. Kartoituksen perusteella toteuttajat arvioivat yhdessä yritysten ja muiden partnereiden kanssa alueellisia ja kansallisia valmiuksia osien valmistamiseksi. Korona-epidemian kriisiytyessä Pohjois-Pohjanmaanalueella konsortio valmistautuu aloittamaan poikkeustuotannon jo hankkeen aikana. Korona-epidemianvoimakkuudesta riippuen hankkeen tuloksena syntyy joko verkostoja ja ratkaisuesimerkkejä tulevia kriisejä varten tai vaihtoehtoisesti hanke tukee nykyistä kriisiä koordinoimalla omalta osaltaan alueellista yhteiskuntaa ja teollisuuttahyödyntävää tuotantoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallio sekä muut alueen terveyspalveluita tuottavat organisaatiot. Hankkeen yrityskonsortio valmistautuu muuntamaan kaupallisen tuotantonsa yhteiskunnan terveydenhuollon kannalta kriittisten toimintojen tukemiseen poikkeusoloissa. Yrityksille tämä avaa mahdollisuuden lisätä tuotantoaan poikkeustilanteen aiheuttamassa häiriötilanteessa. Uusien tuotteiden suunnittelu ja valmistus voi myös avata uusia kaupallisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Laajemmassa tarkastelussa mukana on myös muita yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja,kuten vesi- ja energiahuolto. Näiden huoltovarmuuteen liittyviä tekijöitä katsotaan tuotantotekniikan näkökulmasta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat etenkin Pohjois-Pohjanmaan asukkaat ja terveydenhuollon henkilökunta. Terveydenhuollon ylikuormittuminen edes hetkellisesti lisää kuolleisuutta ja johtaa näin ihmishenkien menetykseen. Suojavälineiden riittävä saatavuus takaa terveydenhuollon henkilökunnan turvallisuuden ja tukee omalta osaltaan resurssien riittävyyttä. Laajemmassa tarkastelussa välillisesti koko maakunta toimintoineen. Hankkeessa tehdään myös tiivistä yhteistyötä muiden kansallisten verkostojen kanssa huoltovarmuuden parantamiseksi, joten hankkeen vaikutukset heijastuvat myös laajemmin Suomessa

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 159 079

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 260 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 213 672

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Oulu, Nivala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöanalyysin mukaan toimintaympäristö on vahvasti miesvaltainen. Tutkimusryhmässä naisten osuus henkilökunnasta on vaihdellut 12%:sta (v2014) 22%:n (v2013). Valtakunnan tasolla tilastojen mukaan tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunnasta metallituotteiden, koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa noin 10% oli naisia. (http://www.stat.fi/til/tkke/2012/tkke_2012_2013- 10-31_kat_002_fi.html) Analyysissä on tilastojen ja paikallisen arvioinnin lisäksi hyödynnetty Oulun Yliopiston tasa-arvosuunnitelmaa (http://www.oulu.fi/tasaarvo/ tasa-arvosuunnitelma.html) sekä toimialan (metalli- ja konepajateollisuus) eri liittojen tasa-arvo -ohjelmia (mm. Metalliliitto - http://www.metalliliitto.fi/tasa-arvo, Akava - http://www.akava.fi/tyoelama/tasa-arvo, Teknologiateollisuus - http://www.teknologiateollisuus.fi/file/15565/FIN ALtasaarvosuunnitelmakoulutusaineistokalvotSK 92012. pdf.html).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kun aikaisemmin on lähtökohtaisesti pyritty sukupuolineutraaliin toimintaan, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että sukupuolinäkökulmaa ei mitenkään hankkeissa huomioitu, tässä hankkeessa sukupuolinäkökulman huomioidaan projektin toimenpiteiden ja päätösten vaikutusten arviointina naisten ja miesten kannalta. Hankeen ja tutkimusryhmän toiminnassa valtavirtaistaminen on huomioitu tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta (palkkaus ja tehtävät) sekä naisnäkökulmassa yksilön voimaannuttamiseen pyrkivällä tehtävien jakamisella. Yleisesti projektissa pyritään hyödyntämään yksilöjen ominaisuudet siten että jokainen huomioidaan omana itsenään sukupuoli huomioiden. Lähtökohtaisesti pyrkimys on stereotypiasta "metalli- ja konetekniikka on miesten ala" siihen että ala ennen pitkään voisi olla kiinnostava myös naisille. Toimenpiteinä mm. tiedotus em. yksilöiden ominaisuuksien hyödyntäminen. Valtavirtaistamisessa tukeudutaan myös Oulun Yliopiston tasa-arvosuunnitelman (http://www.oulu.fi/tasaarvo/ tasa-arvosuunnitelma. html) toteuttamiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on tekninen ja näin ollen se ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, valtavirtaistaminen huomioidaan kuitenkin hankeen toiminnassa. Hankeen tavoitteet on mainittu kohdassa 5.2.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hanke edesauttaa yritysten kykyä palvella lähialueen toimijoita. Toiminnan keskittyessä lähialueelle, se vaikuttaa vähentävästi logistiikasta tuleviin ympäristöpäästöihin, koska kuljetuskilometrit vähenevät merkittävästi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeen vaikutuksesta alueen kyky mukautua muuttuviin tilanteisiin ja toimia poikkeusolosuhteissa paranee. Kun liikkuminen ja liikkumisen tarve on vähäisempää, sillä on myös positiivinen vaikutus vähäisemmän energiantarpeen muodossa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Globaalin liikkumisen ja liikkumisen yleensäkin vähetessä liikenteen haitalliset vaikutukset luontoon vähenevät. Kun asioita organisoidaan paikallisesti alueellisesta näkökulmasta, niin kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus voidaan ottaa paremmin huomioon.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Globaalin liikkumisen, liikkumisen yleensäkin vähetessä liikenteen haitalliset vaikutukset luontoon vähenevät.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Neutraali vaikutus
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeessa pyritään materiaalinkäytön ja tuotantoprosessien paikalliseen optimointiin. Tavoitteena on tehokkaampi materiaalin käyttö ja vähäisempi jätemäärä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Neutraali vaikutus
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Hankkeella autetaan vahvistamaan sairaanhoitopiirin, sekä yrityksien toimistusketjun toimivuutta ja ylläpitoa poikkeustilanteessa. Tämä onnistuu suuntaamalla uudelleen valmistavien paikallisten yrityksien toimintaa paikkaamaan toimistuvajeesta kärsivää tuotetta. Tällä tavoin varmistetaan tuotteiden saatavuutta kriittisillä aloilla, kuten sairaanhoitoalalla, samalla auttaen toimitusvaikeuksista johtuvien taloudellisten vaikeuksien ehkäisemistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Neutraali vaikutus
Liikkuminen ja logistiikka 2 1
Tukitoimintojen kehittämisellä pyritään vaikuttamaan teollisuuden kykyyn vastata poikkeustilanteiden luomia erikoistarpeita mm. liikkumisen ja logistiikan saralla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 2
Tuotteiden saatavuuden varmistaminen tai edesauttaminen edistää hyvinvointia ylläpitämällä sairaanhoitopiirin kykyä toimia normaalisti poikkeustilanteissa. Hankkeen luoman verkoston ansiosta yritysten osaamistasoa kasvatetaan ja hanke mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen, mikä lisää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Neutraali vaikutus
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Neutraali vaikutus
Kulttuuriympäristö 0 0
Neutraali vaikutus
Ympäristöosaaminen 0 0
Neutraali vaikutus

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa pyrittiin parantamaan kriittisten alojen huoltovarmuutta. Kartoitettiin kyselyillä kriittisten alojen ja paikallisten yritysten tavarapuutteita. Projektissa toteutettiin useita pilottivalmistuksia valmistustapojen testaamiseksi. Pilottikohteina oli varaosavalmistus, open-source projektien toimivuus sekä näytteenottotikkujen valmistus. Kolme erilaista varaosaa luotiin tutkimusryhmän pajassa eri menetelmin. Open-source piloteissa testattiin maailmalla luotujen hengityslaiteprojektien valmistettavuutta. Näytteenottotikkujen tulostus pilotoinnilla testattiin 3D-tulostuksen mahdollistamaa nopeaa paikallista valmistusta näytteenottotikkujen puutteeseen. Piloteilla saatiin luotua parempi käsitys paikallisen valmistuksen mahdollisuuksista kriisitilanteissa. Tuloksista luotiin tekninen raportti, jossa on selvitetty pilottien valmistus ja opitut asiat. Raportissa on myös kerrottu opitut asiat, joita ottaa huomioon, mikäli ollaan toteuttamassa vastaavaa valmistusta.