|
|
|
Hankekoodi: A76234
Hankkeen nimi: Luonnoneväistä elinvoimaa Etelä-Savoon - oppimisympäristö (investointiosio)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.7.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Koulutus Oy
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 2249317-6
Jakeluosoite: Otavankatu 4
Puhelinnumero: 040548 4115
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.esedu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heidi Fagerlund
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heidi.fagerlund(at)esedu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 4807994
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Etelä-Savon alueella on noussut tarpeita pienyrittäjien keskuudessa mahdollisuudesta luonnontuotteiden jatkojalostamiseen. Pienyrittäjillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta investoida tiloihin ja laitteisiin pelkästään omaa pientuotantoaan varten, joten keskitettyyn käyttöön tarkoitettu tila antaa mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen sekä yhteistyön rakentamiseen.
Kuten Etelä-Savon maakuntastrategiassa mainitaan, on alkutuotannolla maakunnassa tärkeä rooli. Myös marjojen, vihannesten ja metsänantimien tuotannon osalta markkinaosuus on Suomen mittakaavassa merkittävä. Tutkimusta maakunnassa elintarvikkeisiin liittyen on mutta innovatiivisia ratkaisuja luonnontuotteiden jatkojalostamiseen liittyen on käytännönläheiselle kehittämiselle käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Tämä hanke tukee osaltaan maakunnan älykkään erikoistumisen kärjistä ruoka-alan kehittämistä sekä maakuntastrategian mukaista ”eettisillä eväillä elinvoimaa” – teemaa. Lisäksi varusteltava tila vahvistaa osaltaan ruokaklusterin kehittämistä ja elintarviketuottajien yhteistyötä pitkällä aikavälillä sekä tiivistää oppilaitos-työelämä -yhteistyötä, luoden samalla mahdollisuuksia pientuottajien-/yrittäjien liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi tilojen varustamisessa sekä elintarvikkeiden jatkojalostamisessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon vähähiiliset ratkaisut sekä selvitetään mahdollisuuksia ekologiseen pakkaamiseen.
Tämän hankkeen keskeisenä tavoitteena on uudenlaisen, oppimisympäristönä toimivan, luonnontuotteiden jatkojalostamiseen liittyvän tilan suunnittelu ja varustaminen. Tavoitteena on luoda toimiva yhteistyö elintarvike-, luonnonvara-, ravintola- ja matkailualojen koulutusten kehittämiseen yhdessä alueen yritysten kanssa. Oppimisympäristön luomisessa on tavoitteena erityisesti huomioida jäljitettävyys (läpinäkyvä tuotantoketju), ekologisuus sekä yhteiskäyttö ja -kehittäminen, jotka kaikki tukevat oppilaitos-yritysyhteistyön kehittymistä.
Oppimisympäristössä on tavoitteena tiivistää eri koulutusalojen ja yritysten välistä yhteistyötä uudenlaisella tavalla. Tilan käyttöä pilotoidaan hankeaikana yhdessä hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa.
Hankkeen aikana suunnitellaan ja varustetaan monipuolinen ja ajanmukainen oppimisympäristö, joka soveltuu alkuvaiheessa etenkin luonnontuotteiden kuivaamiseen ja jatkojalostamiseen. Tilojen varustamisella pystytään nykyaikaistamaan koulutusta ja vastaamaan työelämän tarpeisiin, tarjoamalla yrityksille mahdollisuus yhteistyöhön ja tuotekehittelyyn.
Pitkällä aikavälillä pystytään tarjoamaan nykyaikaisessa oppimisympäristössä tapahtuvaa koulutusta yhteistyössä työelämän kanssa ja vahvistetaan elintarvike-, ravintola- ja luonnonvara-alojen opiskelun imagoa. Lisäksi pystytään tarjoamaan alueen pientuottajille ja yrityksille jatkossa mahdollisuus tuotekehitykseen ja testaamiseen sekä sitä kautta lisäämään yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda oppimisympäristöstä osa ruoka-/elintarvikealan ekosysteemiä, jossa alueen yritykset ja oppilaitoksen opiskelijat opettajineen voivat tehdä yhteistyötä ja kehittää uusia tuotteita.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat
-yritykset:
1) keruu- ja alkutuotanto
2) jalostus
3) ravintolapalvelut
-muut organisaatiot, kuten Etelä-Savon Koulutus Oy (sis.opiskelijat ja opettajat)
Välillisiä kohderyhmiä ovat
- alueen koulutus- ja kehittämisorganisaatiot
- luonnontuotealan muut toimijat (mm. yhdistykset, keruukouluttajat)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 590
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 231 983
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 331 700
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 329 423
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Pertunmaa, Mikkeli
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 6 |
| Hankkeen kautta edistetään resurssiviisasta luonnontuotteiden jatkojalostusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hiilijalanjäljen pienenemiseen voidaan vaikuttaa kone- ja laitehankintojen kautta siinä määrin kuin mahdollista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankken toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 7 |
| Oppimisympäristökokonaisuus pyritään varustamaan siten, että hankinnoissa ja toiminnassa huomioidaan materiaalitehokkuus ja jätteiden synnyn ehkäisy sekä lajittelumahdollisuudet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Oppimisympäristön rakentaminen tukee osaltaan luonnontuotealan kehittämistä, yrittäjyyden edistämistä sekä yritystoiminnan uusia mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Keskitetyllä jatkojalostukseen sopivalla tilalla voi olla positiivisia vaikutuksia, mikäli logistiset ketjut ovat toimivia (luonnontuotteiden keruu, toimittaminen jatkojalostuspaikkaan ja sieltä edelleen). | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 4 |
| Oppimisympäristön suunnittelussa huomioidaan ergonomia, jonka kautta voidaan vaikuttaa työskentelyasentoihin ja sitä kautta hyvinvointiin. Myös luonnontuotteista voidaan pitkällä aikavälillä saada hyvinvointia lisääviä uusia tuotteita tuotekehittelyn kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Oppimisympäristö mahdollistaa koulutuksen toteuttamisen aidossa työympäristössä, joka voi auttaa eri taustaisten opiskelijoiden sijoittumisessa työmarkkinoille jatkossa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hankkeen kautta edistetään resurssiviisasta luonnonvarojen käyttöä ja jatkojalostusta. | ||
Hankkeen tavoitteena on ollut uudenlaisen ja oppimisympäristönä toimivan jatkojalostukseen ja tuotekehitykseen soveltuvan pienimuotoisen tuotantotilan suunnittelu ja varustaminen. Tuotekehityksen keskiössä on ollut erityisesti luonnontuotteiden jatkojalostus kuivaamalla. Tavoitteena on luoda toimiva yhteistyö elintarvike-, luonnonvara-, ravintola- ja matkailualojen koulutusten kehittämiseen yhdessä alueen yritysten kanssa.
Tämä hanke tukee maakunnan älykkään erikoistumisen kärjistä ruoka-alan kehittämistä sekä maakuntastrategian mukaista eettisillä eväillä elinvoimaa -teemaa. Hanke vastaa tähän kehittämistarpeeseen, jossa luonnonvarojen nykyistä laajempi hyödyntäminen ruokakulttuurissa ja elintarviketeollisuudessa edellyttää monenlaista osaamista ja yhteistyöverkostoa aina alkutuotannosta lähtien.
Välittömät tulokset ovat ensisijaisesti liittyneet tuotekehitystilan varustamiseen ja oppimisprosessiin. Kuivausprosessin opettelu, laitteiden käytön opettelu, menetelmien testaus ja pilotointi ovat tuoneet oleellista tietotaitoa kuivausprosessiin. Eri kuivausmenetelmät tuottavat erilaisia rakenteita ja makuja lopputuotteeseen. Näitä eri vaihtoehtoja voidaan testata nyt valmistuneessa tuotekehitystilassa kolmella eri kuivausteknologialla. Tietotaito kuivaamisesta tuottaa pitkällä tähtäimellä valistuneita arvauksia siitä, mikä kuivausteknologia sopii millekin tuotteelle parhaiten. Kumuloitunut osaaminen auttaa yrityksiä kuivausprosessiin liittyvässä tuotekehityksessä jo alun suunnitteluvaiheessa.
Hankkeen tavoitteita edistettiin järjestämällä rinnakkaishankkeessa S22148 Luonnoneväistä elinvoimaa Etelä-Savoon - oppimisympäristön kehittäminen useita webinaareja, työpajoja, luonnontuotteiden keruukoulutuksia ja spontaaneja tuotekehitystapahtumia. Yhteistyöverkostoa kerrytettiin asiantuntijaluennoilla, työpajoilla ja etäyhteyksillä toteutettujen tilaisuuksien avulla. Kevään 2021 ja 2022 välillä järjestettiin useita poimijakorttikoulutuksia marjojen, sienien, kuusenkerkkien ja yrttien osalta tavoitteena lisätä paikallista aktiivisuutta keruutuotteissa.
Tärkeitä oppimisympäristön tavoitteita on ollut lisätä tietoisuutta avainalueilla kuten elintarvikehygienian, HACCP -järjestelmän ja pakkausmerkintöjä koskevien säädösten osalta. Muita aiheita ovat olleet kalatuotteiden tuotekehitys, luonnontuotteet ja niiden erityisominaisuudet, ekologinen pakkaaminen, hapatus teollisella tasolla ja pakastekuivaus. Monet tapahtumat järjestettiin yhdessä muiden organisaatioiden kanssa yhteistyön vakiinnuttamiseksi. Näiden tapahtumien aikana pystyimme tuomaan esille hankkeen aikana rakennetun tuotekehitystilan varustelua ja mahdollisuuksia. Opiskelijat pääsivät hyötymään näiden luentojen ja tapahtumien annista.
Tuotekehitystilan käyttöä jatketaan hankkeen jälkeen tarjoamalla asiantuntijapalveluita tuotekehitykseen. Pilotoinnin aikana on saatu kokemusta erityisesti kuivaamisprosesseista ja pakkaamiseen liittyvistä ongelmakysymyksistä. Näiden tietojen karttuessa myös oppimisympäristön tarjoama tuki yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville monipuolistuu. Parhaimman tuen yrittäjät saavat, kun yhdistetään oppimisympäristön ja hankkeen tuotekehitystilan tarjoamat mahdollisuudet.
Hankkeen etenemisen aikana havaitsimme, kuinka tärkeää on, että luontoalan opiskelijat, yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat verkostoituvat. Uusia ideoita ja välttämätöntä yhteistyötä alkoi ilmaantua sekä tuotekehitystilassa että tulevaisuuden suunnitelmissa. Käytännön tekeminen samoista asioista kiinnostuneiden kanssa tuo ihmiset yhteen ja antaa mahdollisuuden tutustua toisiin. Yhteiset suunnitelmat edellyttävät keskinäistä luottamusta ja sitä, että opitaan tuntemaan alan yrittäjät ja toimintakenttä paremmin. Työpajojen anti on ollut sekä sisällössä että verkostoitumisessa. Samat ihmiset ovat osallistuneet hankkeen aikana useampiin tilaisuuksiin ja tämä on toiminut hyvin.
Kohderyhmä on pitänyt hanketta ja sen tuloksia tärkeänä. Hankkeen kautta on luontoalan yrittäjien verkosto vahvistunut ja yhteistyö lisääntynyt toimijoiden kesken. Suullista ja kirjallista palautetta on kerätty matkan varrella. Hanke on ollut oppimisympäristössä toimineen verkoston mielestä tärkeä ja tulokset onnistuneita. Hankkeen tuloksien (oppimisympäristö, tuotekehitystila, ohjeistukset, videota, verkosto) konkreettisuus on varsinkin saanut hyvää palautetta. Pilotoinnista kerättiin palautetta kaikilta käyttäjiltä ja yhteistyöyrityksiltä.
Hankkeen aikana monen yhteistyöyrityksen olosuhteet muuttuivat osittain koronapandemian vaikutuksesta. Myös yleinen halukkuus tuotekehitykseen jäi taloudellisten selviytymishaasteiden jalkoihin. Ravintolat ovat olleet monesti kiinni pandemian aikana, ja yrittäjien talous on ollut tiukalla. Yhteydenpito on koronapandemian ja sulkutilojen aikana ollut paljolti sähköpostien ja teams-kokousten varassa, jolloin yhteistä henkeä on ollut vaikeampi nostattaa. Kokonaisuudessaan yrittäjien ja muiden tahojen kiinnostus on kuitenkin ollut kohtuullista. Enempää emme olisi resurssien puolesta voineet tehdä pilotointia, kuin mitä nyt on tehty projektipäällikön ja asiantuntijan voimilla.