Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76238

Hankkeen nimi: RAVE - Rakentamisen vähähiiliset energiaratkaisut

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 30.9.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52

Puhelinnumero: 08 618 991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 1008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

RAVE – Rakentamisen vähähiiliset energiaratkaisut -hanke edistää siirtymää kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa lisäämällä uusiutuvien ja innovatiivisten energiantuotanto- ja varastointimuotojen käyttöönottoa rakentamisen yhteydessä sekä viemällä vähähiiliseen rakentamisen käytäntöjä ja ratkaisuja eteenpäin Kajaanin seudulla ja laajemminkin maakunnassa. Kajaanin Ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa lisätään paikallisten toimijoiden osaamista vähähiiliseen rakentamiseen, rakentamisen kiertotalouteen ja uusimpiin energiainnovaatioihin liittyen.

Hankkeessa kerätään tietoa rakentamisen yhteydessä toteutettavista uusiutuvan energian ratkaisuista ja suunnitellaan niiden perusteella Kajaanin kaupungissa sijaitsevan Sammonkaari-korttelin energiaratkaisut. Sammonkaari-kortteli on Kajaanin entisen linja-autoaseman tontille suunniteltu kokonaisuus, johon on tulossa opiskelija-asumista, päiväkoti, vanhusten palveluasumista, liiketiloja sekä ns. kovan rahan asumista. RAVE-hankkeessa kortteliin suunnitellaan innovatiivinen ja vähähiilinen kokonaisuus huomioiden uusiutuvan energian tuotanto, energian varastointi, vähähiiliset rakennusmateriaalit, älykkäiden järjestelmien tarjoamat mahdollisuudet, liikkumisen uudet ratkaisut sekä toteuttamisen kustannustehokkuus.

Sammonkaari-kortteliin toteutetaan myös vähähiilisyyden arviointi, jossa vertaillaan kortteliin rakentuvan energiatehokkaan puukerrostalon hiilijalanjälkeä ja -kädenjälkeä tavanomaiseen betoni-teräsrakenteiseen taloon.

Olemassaolevan rakennuskannan osalta hankkeessa tehdään energiasuunnitelma Kajaanin Vimpelinlaakson kampusalueelle rakennuksiin teetättävien energiakatselmusten pohjalta. Energiasuunnitelmassa suunnitellaan etenkin uusiutuvan energian tuotantomahdollisuudet, hukkalämpöjen hyödyntämisen potentiaali, kaksisuuntaiset kaukolämmöntuotannon ratkaisut, maalämmön rakentamisen mahdollisuudet sekä kokonaisuuden optimointi.

Hankkeessa tehtävien energiasuunnitelmien lisäksi hanke panostaa viestintään ja paikallisten toimijoiden osaamisen lisäämiseen vähähiilisen rakentamisen saralla, eli esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksista kiinteistöjen yhteydessä, rakennusalan kiertotaloudesta, puurakentamisesta, energiatehokkuuden parantamisesta. RAVE-hanke järjestääkin webinaareja, tuottaa asiantuntija-artikkeleja, organisoi tutustumiskäyntejä esimerkkikohteisiin, tapaa rakennusalan toimijoita ja tuottaa tietoiskuvideoita. Kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit ovat saatavilla hankkeen nettisivuilta (www.kamk.fi/rave).

Paikallisten toimijoiden osaamisen lisäämisen sekä hankkeessa tehtävien konkreettisten energiasuunnitelmien tuottamisen myötä Kainuun alueella vähähiilisen rakentamisen ja uusiutuvien energiaratkaisuiden käyttö lisääntyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:

- Rakennusalan yritykset. Etenkin Sammonkaari-korttelin rakennuttajat, koska heidän kanssaan korttelin energiaratkaisuja ja vaihtoehtoja käydään läpi ja heidän näkemyksiään kuullan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Tähän kohderyhmään kuuluvat myös rakennustuoteteollisuuden paikalliset yritykset (esim. puuelementtituotanto) sekä arkkitehti-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijat, koska heillä on merkittävä rooli energiaratkaisuiden käytännön toteutuksessa.

- Julkiset toimijat. Kajaanin kaupunki, muut Kainuun kunnat, Kajaanin AMK, Kajaanin Pietari ja Kainuun liitto. Vimpelinlaakson kampusalueen energiasuunnitelma koskettaa keskeisesti Kajaanin kaupunkia, jonka liikelaitos omistaa ko. kiinteistöt. Tämä lisäksi osaamisen lisääminen koskee myös julkisia toimijoita, koska julkinen toimija voi omassa rakentamisessaan ottaa käyttöön vähähiilisiä ja innovatiivisia ratkaisuja. Toisaalta julkinen toimija voi myös strategioin ja hankerahoituksen kautta edistää innovatiivisten energiaratkaisuiden toteutumista ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöjen vähentymistä.

- Energiayhtiöt ja energia-alan toimijat. Alueella toimii pari isompaa energiayhtiötä (Loiste Oy ja St1), joilla molemmilla on jo ennestään kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Lisäksi muut erilaiset energia-alan toimijat – esim. Kainuun Voima, aurinkopaneeliasentajat ja maalämpöratkaisuja tarjoavat yritykset ovat hankkeen kohderyhmää.

Vaikka Sammonkaari-kortteli ja Vimpelinlaakson kampusalue sijaitsevat Kajaanin kaupungin keskustaajaman alueella, hankkeen kohderyhmä ei suinkaan rajoitu Kajaaniin. Hankkeen kohderyhmää ovat kaikki kainuulaiset ja myös Kainuun ulkopuolelta tulevat, hankkeesta kiinnostuneet toimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Alueen asukkaat. Viestintätoimenpiteiden kautta hanke lisää myös alueen asukkaiden tietämystä uusiutuvan energian tuotannosta. Pyritään siihen, että alueen asukkaiden omat vähähiiliset energiaratkaisut yleistyisivät: aurinkopaneelit, maalämpö, ym.

- Julkiset toimijat (mm. Kainuun ELY, Kainuun sote). Varsinaisena kohderyhmänä ovat ne julkiset toimijat, jotka suoraan itse omistavat kiinteistöjä tai muuten voivat voimakkaasti edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa. Muut julkiset toimijat ovat välillistä kohderyhmää, koska heidänkin osaaminen toivottavasti lisääntyy tämän hankkeen myötä.

- Kiinteistöjen omistajat ja taloyhtiöt. Kajaanissa, ja Kainuussa laajemmin, rakennuskantaa on aika paljon ja monessa rakennuksessa voidaan ottaa käyttöön innovatiivisia energiaratkaisuja. Tavoitteena on lisätä myös tämän kohderyhmän osaamista.

Vaikka Sammonkaari-kortteli ja Vimpelinlaakson kampusalue sijaitsevat Kajaanin kaupungin keskustaajaman alueella, hankkeen kohderyhmä ei suinkaan rajoitu Kajaaniin. Hankkeen kohderyhmää ovat kaikki kainuulaiset ja myös Kainuun ulkopuolelta tulevat, hankkeesta kiinnostuneet toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 225 342

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 205 402

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 281 678

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 256 753

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin

Kunnat: Kajaani

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rakennusala on hyvin miesvaltainen ala, koska alan työntekijöistä noin 90 % on miehiä. Kajaanin Ammattikorkeakoulun rakennusalan opiskelijoista naisia on yllättävänkin suuri osuus – 23,8 %. Osa isoimmista valtakunnallisista rakennusliikkeistä on herännyt rakennusalan miesvaltaisuuteen ja pyrkii systemaattisesti purkamaan sitä ja lisäämään naisten osuutta alalla. Ylempien rakennusalan toimihenkilöiden ammattiliitossa (RIL) on perustettu naisverkosto ja rakennusliike Skanskalla on tavoitteena lisätä naisten osuutta alalla Onkin ilmiselvää, että työtä sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseen tarvitaan nimenomaan rakennusalalla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koska rakennusala on hyvin miesvaltainen ala, on erityisen tärkeä huomioida sukupuolinäkökulma tässä hankkeessa. Näin sukupuolten välinen tasa-arvo rakennus- ja energia-alalla lisääntyy. Huomiointi tapahtuu esimerkiksi seuraavilla tavoilla: - Hankkeen materiaaleissa näkyy eri sukupuolia tasaisesti. Emme korosta materiaaleissa (esite, video, nettisivut) alan miesvaltaisuutta, vaan päinvastoin tuomme esille myös naisia. - Kannustamme naisopiskelijoita mukaan hankkeen toimenpiteisiin ja tekemisiin. - KAMK käy markkinoimassa opiskelumahdollisuuksia lukio- ja ammattikoululaisille. Tällaiset kiinnostavat ja innovatiiviset hankkeet ovat hyvää materiaalia opiskelijarekrytoinnissa. Onkin tärkeää panostaa sukupuolten tasaveroiseen näkymiseen hankkeen esittelyssä, jolloin myös potentiaaliset tulevat naisopiskelijat hoksaavat voivansa hakeutua (rakennusalan)insinööriopintoihin. - On todennäköistä, että hankehenkilökunnassa on naisia. Se osaltaan lisää tasa-arvon edistämistä, vaikka rekrytointiperuste sukupuoli ei ole. - Huolehdimme seminaareja järjestäessämme, että puhujina on eri sukupuolia. - Naiset ovat tutkitusti hieman miehiä enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta ja haluavat ilmastotekoja. Tämä näkökulma on syytä pitää mielessä hankkeen viestinnässä. Ratkaisujen – joita tässä hankkeessa nimenomaan etsitään ja esitellään – kertominen on avainasemassa. - Energiaratkaisuiden käytettävyyden suunnittelussa on otettava eri sukupuolet huomioon, koska korttelin käyttäjäkunnan diversiteetti on suurta päiväkodin työntekijöistä ja eri alojen opiskelijoista huoltohenkilökuntaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta tämä näkökulma huomioidaan hankkeessa. Hanketoiminta pyritään tekemään yllä kuvatun mukaisesti siten, että hanke osaltaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hanke ei suoraan paranna luonnonvarojen käytön kestävyyttä (eli paranna tai säilytä luonnon monimuotoisuutta). Välillisesti hankkeella on asiaan hienoinen positiivinen vaikutus. Hankkeen myötä rakentamisen ja rakennusten energiatehokkuus paranee sekä uusiutuvia energiaratkaisuja otetaan käyttöön. Tämä suunta on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä, koska ilmaston lämpeneminen on yksi merkittävä syy luonnon köyhtymisen takana. Kun ilmaston lämpenemistä kyetään hillitsemään, lajien elinolosuhteet säilyvät parempina.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hanke ei suoranaisesti edesauta ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vähennä siihen liittyviä riskejä. Vaikutus on epäsuora: hankkeen myötä puhe ja tietoisuus ilmastonmuutoksesta lisääntyy. Tällöin myös ymmärrys lämpenemisen riskeistä kasvaa ja sitä myöten varautumis- ja sopeutumistoimet lisääntyvät. (Hankkeella on toki suuri vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien pienenemiseen. Tämä näkökulma on otettu huomioon kohdassa 'Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)' ja tässä kohdassa keskitytty arvioimaan hankkeen vaikutusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen välillinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on hienoisen positiivinen. Hanke osaltaan edistää resurssitehokkuutta (eli luonnonvarojen parempaa käyttöä ja hukan vähentämistä) sekä ilmastonmuutoksen hillintää. Näin kuormitus luontoa kohtaan pienenee, ja se puolestaan edistää luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 8
Vesistö- ja maaperään liittyviä vaikutuksia hankkeella on kovin vähän. Ehkä jotain pieniä vesistökuormituksen vähentyessä, kun energiantuottaminen polttamalla pienenee ja sitä kautta päästöt vesiin metsä- ja turvetaloudesta pienenevät. Sen sijaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen hankkeella on merkittävä vaikutus. Suoraa, eli välitöntä vaikutusta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ei ole, mutta välillinen vaikutus on merkittävä. Hankkeen myötä ieto ilmastonmuutoksen hillinnästä, vähähiilisyydestä ja etenkin erilaisista ratkaisuista lisääntyy. Lisääntynyt tieto johtaa myös toimenpiteisiin: aurinkopaneelien asennuksia ja toivottavasti Sammonkaari-korttelin rakentuminen ja innovatiivisten sekä vähähiilisten energiaratkaisuiden käyttöönotto sen yhteydessä. On todennäköistä, että Sammonkaari-korttelin lisäksi vähähiiliset energiaratkaisut yleistyvät muuallakin Kainuun alueella. Hankkeen myötä tietoisuus ilmastonmuutoksesta sekä sen hillinnän ratkaisuista lisääntyy sekä tavallisten ihmisten että rakennusalan asiantuntijoiden (nykyiset toimijat sekä opiskelijat) keskuudessa. Tällöin tekoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tullaan tekemään entistä enemmän.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta Natura 2000 -verkoston kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hankkeessa arvioidaan rakentamisen hiilijalanjälki, jonka kautta pystytään parantamaan materiaalitehokkuutta ja vähentämään jätettä ja hukkaa. Koska rakennusliikkeet sekä rakennuttajat ovat hankkeessa tiivisti mukana, oppi ja tieto siirtyy heidän muihin rakennusprojekteihinsakin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 10
Hankkeen myötä uusiutuvan energian käyttö lisääntyy, joten hankkeella on merkittävä välillinen vaikutus uusiutuvan energianlähteiden käytön lisääntymiseen. Hanke itsessään edesauttaa sitä, että Sammonkaari-korttelissa tuotetaan energiaa uusiutuvilla. Sen lisäksi on todennäköistä, että hankkeen myötä uusiutuvan energian käyttöönotto lisääntyy muissakin kohteissa lisääntyneen tiedon, kokemusten ja osaamisen myötä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 6
Hanke tehdään yhteistyössä paikallisten rakentajien, rakennuttajien sekä kiinteistönomistajien kanssa. Lisäksi yrityskehittäjät, energiayhtiöt ja suunnittelutoimistot ovat kohderyhmää. Tällä tavoin lisäämme hankkeen myötä suoraan paikallisten elinkeinoelämän osaamista sekä heidän kilpailukykyään. Hankkeen kautta kestäviä, vähähiilisiä ratkaisuja tarjoavien yritysten toimintaedellytykset paranevat: esimerkiksi aurinkopaneelien ja maalämpöjärjestelmien asentamista tarjoavat yritykset.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Osana uusiutuvan energian käyttöönottoa erilaisten automaatio- ja ohjausjärjestelmien rooli korostuu. Uusiutuvien tuotanto on vaihtelevaa, jolloin tarvitaan älykkäitä järjestelmiä tuotannon ja kulutuksen ohjaamisessa. Näiden palveluiden kehittäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta on erittäin todennäköistä, että niiden kehitys vauhdittuu ja alaan liittyvät liiketoimintamahdollisuudet kasvavat hankkeen myötä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Hankkeen puitteissa tehtävissä suunnitelmissa mukana on myös sähköautojen (ehkä sähköpyörienkin) tarkastelu. Eli niiden latausmahdollisuus huomioidaan sekä arvioidaan sähköautojen akkujen sähkön varastointipotentiaali. Kokonaisuudessaan Sammonkaari-korttelin rakentuminen lisää keskusta-asumisen houkuttelevuutta Kajaanissa. Se taas puolestaan vähentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 2
Sammonkaari-korttelin on tarkoitus olla monisukupolvinen, joka kokoaa erilaisia ihmisiä saman katon alle: opiskelijoita, lapsia, vanhuksia ja työssäkäyviä. Korttelin rakennuskanta on esteetöntä ja hyvin saavutettavaa. Energiaratkaisuihin liittyvä tieto pidetään hyvin saatavilla. Nämä asiat osaltaan edistävät hyvinvointia joko suoraan tai välillisesti.
Tasa-arvon edistäminen 2 4
Kohdassa 13.1 käytiin tarkemmin läpi sukupuolten välisen tasa-arvon lähtötilannetta sekä hankkeen toimia tasa-arvon edistämiseksi. Koska sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan jo hankkeen aikana, arvioidaan välittömiä vaikutuksia syntyvän esimerkiksi rakennusalaa opiskelemaan hakeutuvien keskuudessa (naisopiskelijoiden määrä lisääntyy). Hanke on osaltaan vaikuttaa siihen, että naiset nähdään relevantteina toimijoina rakennusalalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Kajaanin kaupungin Sammonkaari-hankkeen tavoitteena on luoda monipuolinen, monisukupolvinen kortteli. Sinne tulisi päiväkoti, opiskelija-asuntoloita sekä senioriasumista. Ja näiden lisäksi ns. kovan rahan asuntoja. RAVE-hanke keskittyy energiaratkaisuiden suunnitteluun ja osaamisen lisäämiseen niissä. Kuitenkin energiahankkeen myötä Sammonkaari-korttelin rakentuminen on todennäköisempää ja lisäksi Sammonkaari-hankkeen tavoitteet ja periaatteet ’pysyvät elossa’ myös ko. hankkeen päättymisen jälkeen. Näistä syistä tämä hanke edistää hieman yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 4
Hankkeella on suora vaikutus rakennettuun ympäristöön ja rakennuskantaan: millainen korttelialue Sammonkaareen rakentuu, mitä materiaaleja käytetään, millä tavoin uusiutuvan energian tuotanto näkyy kaupunkikuvassa. Sammonkaaren innovatiivinen ja vähähiilinen korttelialue innoittaa rakentamaan vastaavaa myös muualla.
Ympäristöosaaminen 7 10
Ympäristöosaamisen tulkitaan tarkoittavan myös ilmastonmuutokseen, sen hillintään, uusiutuvien energiamuotojen tuotantoon, energiansäästöön ja hiilijalanjäljen laskentaan liittyvää osaamista. Se tulee kasvamaan merkittävästi suoraan hankkeen toimenpiteiden myötä: suunnitelmien tekemisen muodossa, tutustumiskäynnein, seminaarein ja keskusteluin. Hankkeessa kerätty tieto ja tuotettu materiaali jää saataville, jolloin niihin kuka tahansa pystyy palaamaan. Tavoittelemme myös sitä, että innovatiiviset energiaratkaisut yleistyvät laajemminkin. Tällöin niihin liittyvä osaaminen myös kasvaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

RAVE-hanke toteutettiin 1.8.2020 - 30.9.2023 välisenä aikana Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Hankkeessa tehtiin tiiviisti yhteistyötä eri tahojen kanssa vähähiilisen rakentamisen edistämiseksi.

Hankkeen tavoitteena oli rakentaa tietä kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa edistämällä uusiutuvien ja innovatiivisten energiantuotanto- ja varastointimuotojen käyttöönottoa rakentamisessa sekä viedä vähähiiliseen rakentamisen käytäntöjä ja ratkaisuja eteenpäin Kajaanin seudulla ja laajemminkin maakunnassa.

Tässä päätavoitteessaan hanke onnistui hyvin. RAVE-hanke oli vähähiilisen rakentamisen teemojen päänavaus Kainuussa - vastaavaa ei ole aiemmin ollut puurakentamis-hankkeita lukuun ottamatta. RAVE edisti vähähiilisen rakentamisen aiheita laajasti ja lisäsi toimijoiden osaamista. Käytännössä RAVE-hankkeessa tehtiin lukuisia erilaisia toimenpiteitä tämän tavoitteen edistämiseksi.

Hankkeen alkuvaiheessa suunniteltiin Kajaaniin rakentuvan Sammonkaari-korttelin energiamahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisesta hukkalämpöjen hyödyntämiseen ja aurinkoenergian rakentamiseen. Sammonkaari-korttelin ensimmäinen kerrostalo rakennettiin puurakenteisena. RAVE-hankkeessa vertailtiin puurakenteisen sekä vastaavan perinteisen betoni-teräsrakenteisen kerrostalon hiilijalan- ja kädenjälkeä. Vertailu tehtiin ympäristöministeriön johdolla kehitetyllä vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Tuloksena todettiin puurakenteisen kerrostalon rakentamisen päästöjen olevan pienempiä sekä puun vielä sitovan hiiltä ilmakehästä. Puurakenteinen kerrostalo oli vastaavaa betoni-terästaloa huomattavasti vähähiilisempi.

Hankkeen loppuvaiheessa tehtiin energiasuunnitelma Vimpelinlaakson kampusalueelle. Rakennukset omistava Kajaanin kaupunki teetätti rakennuksiin ensin energiakatselmukset. Näiden pohjalta RAVE-hankkeessa tehtiin Vimpelinlaakson kampuksen energiasuunnitelma, jossa muun muassa arvioitiin hukkalämpöjen hyödyntämisen mahdollisuuksia sekä uusiutuvan energian asentamisen tilannetta. Energiasuunnitelman perusteella todettiin, että Taito 1 -rakennuksessa sijaisevat konesalit sekä supertietokone tuottavat hukkalämpöä, jota voitaisiin hyödyntää. Lisäksi aurinkopaneelien asennus rakennusten katoille olisi mahdollista ja lisäisi uusiutuvan energian tuotantoa.

Yksi RAVE-hankkeen keskeinen tavoite oli lisätä alueen osaamista vähähiilisen rakentamisen aihepiireihin liittyen. Näin ollen hankkeessa panostettiin vahvasti viestintään sekä tehtiin useita osaamiseen lisäämiseen tähtääviä asioita. Hankkeessa järjestettiin kahdeksan webinaaria sekä loppuseminaari. Osallistujia näihin oli yhteensä 300. Hankkeessa koottiin viisi tietopakettia eri vähähiilisen rakentamisen aihepiireistä. Hankkeessa tuotettiin seitsemän tietoiskuvideota, kirjoitettiin kymmenen asiantuntija-artikkelia, julkaistiin Vähähiilisen rakentamisen liitelehti paikallisten sanomalehtien välissä, lähetettiin 15 uutiskirjettä yli kahdellesadalle vastaanottajalle, esiteltiin hanketta eri tilaisuuksissa ja mediassa sekä tehtiin aktiivista some-viestintää KAMK:n TKI-somekanavilla. Kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit on koottu nettisivuille: www.kamk.fi/rave. Lisäksi webinaaritallenteet sekä tietoiskuvideot löytyvät KAMKin Youtube-kanavan Vähähiilisyys ja kiertotalous -soittolistalta.

Kokonaisuudessaan hanke saavutti tavoitteensa ja oli hyvä päänavaus vähähiilisen rakentamisen teemoihin Kainuun alueella.