Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76396

Hankkeen nimi: RoboSe –taimituotannon automaation kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 30.9.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D, PL 68

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannu Leinonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tehtaanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.leinonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 309 8207

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kasvava metsäbiotalous tarvitsee entistä suurempia puumääriä, ja laadukkaan raaka-aineen kysyntään voidaan vastata uusilla korkean osaamisen ja teknologian mahdollistavilla taimituotantomenetelmillä. Kasvullisen lisäyksen ansiosta voidaan tuottaa korkealuokkaista ja tunnettuja ominaisuuksia sisältävää, tasalaatuista metsän uudistusmateriaalia eri käyttötarkoituksiin. Aiemmissa hankkeissa hiottu alkiomonistusmenetelmä mahdollistaa nyt kuusen eliittitaimien tuotannon sekä myös suuremman tuotantomäärän mahdollistavat tutkimus- ja tuotantotilat on suunniteltu ja toteutettu Savonlinnaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa. Myös alkionvalinnan ja -siirtojärjestelmän automatisointia on valmisteltu prototyyppiasteelle.

Tämä Xamk - Luke yhteistyö keskittyy automaatio-, sensori ja prosessiteknologisten ratkaisujen kehittämiseen eliittitaimien massatuotantojärjestelmän liiketoiminnan mahdollistamiseksi. XAMK jatkaa aiemmin kehitetyn prototyypin kehittämistä, jota Luke testaa ja arvioi nojautuen syväosaamiseensa eliittitaimien tuotannossa. Tavoitteena on saada kehitetyn menetelmän prototyyppi käytännön testeihin sekä kehitystyön ohella selvittää menetelmän kaupallista potentiaalia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Taimituottajat, metsätaimitarhat, siementuottajat,
- Taimituotannon valvonta, viranomaistoiminta
- Metsäntutkimus ja metsänjalostus
- Joulupuutuottajat
- Kasvihuoneteknologian suunnittelu- ja valmistus

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Metsänomistajat, metsänviljely
- Viherrakentaminen ja -suunnittelu, kuluttajat
- Metsä- ja luonnonvara-alan ammatillinen sekä täydennyskoulutus
- Puunjalostusteollisuus, puurakentaminen
- Materiaali- ja puututkimus

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 276 025

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 275 150

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 394 324

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 393 231

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan

Kunnat: Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Laitaatsillantie 3

Postinumero: 57170

Postitoimipaikka: Savonlinna

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolinäkökulmalla ei ole merkitystä tässä hankkeessa, sillä hankkeen toteutus perustuu hankehenkilöiden osaamiseen ja tällä perusteella voidaan todeta hankkeen olevan sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankehenkilöstö valitaan asiantuntijuuden perusteella ja hankkeen toimenpiteet ja tulokset ovat prosessin kehittämiseen perustuvia, eikä niitä voi arvioida sukupuolinäkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on soveltuvien teknisten ratkaisujen toteuttaminen ja niiden hyödyntäminen hankkeen tavoitteiden mukaisissa sovelluksissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Metsäbiomassan tehokas tuotanto mahdollistaa entistä suuremman luonnonmetsien määrän.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Hankkeen tuloksilla edistetään korkealaatuisen metsän kasvatusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei voida määritellä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei voida määritellä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Tuotantoautomaatiota kehittämällä voidaan parantaa energiatehokkuutta ja vähentää jätteiden syntymistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Nopeakasvuisen ja terveen metsän kasvatus edistää uusiutuvan puuenergian saatavuutta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 4
Hankkeessa yhdistetään paikallista asiantuntijuutta poikkitieteellisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Osaamisen kasvu tukee aineettomien palveluiden tarjoamista tulevaisuudessa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei ole vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Ei voida arvioida.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei voida arvioida.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei voida arvioida.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei voida arvioida.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hanke vahvistaa toteuttajien ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

RoboSE – Taimituotannon automaation kehittäminen hankkeessa kehitettiin kuusen alkiomonistusmenetelmää kohti massatuotantomenetelmää, joka vastaa käytännön metsätaimituotannossa varteenotettavia taimikasvatuseriä. Erityisesti paneuduttiin alkiomonistuksen loppuvaiheisiin (in vitro idätys ja taimien jatkomenestys) ja niiden automatisointiin. Edellä mainittujen vaiheiden sujuvuutta pyrittiin edistämään kehittämällä myös SE-prosessin aiempia työvaiheita. Nykyisessä käsityövaltaisessa menetelmässä suurin tuotannollinen pullonkaula on juuri näissä työvaiheissa. Alkionpoimintarobotin prototyyppiä ja siihen kiinteästi liittyviä työvaiheita pyrittiin kehittämään sellaisiksi, että solukkotaimet menestyvät myöhemmissä kehitysvaiheissaan ja robotin poimintakapasiteetti olisi kilpailukykyinen käsin toteuttavaan alkioiden poimintaan nähden.