|
|
|
Hankekoodi: A76518
Hankkeen nimi: Saimaa Food & Tourism –kehittämisalustan selvityshanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.10.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Helsingin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0313471-7
Jakeluosoite: Lönnrotinkatu 7
Puhelinnumero: 0294 1911 (yliopiston vaihde)
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Väisänen Hanna-Maija Elina
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna-maija.vaisanen(at)helsinki.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358443001216
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Selvityshankkeen kohteena olevan Saimaa Food & Tourism kehittämisalustan kärkenä on ruokamatkailu. Kehittämisalustan ideana on yhdistää laaja-alaisesti Etelä-Savon ruoan ja matkailun parissa toimiva tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta ja koota ympärille verkosto Euroopan parhaista alan osaajista. Kriittisiä menestystekijöitä ruokamatkailun kärkialueena säilymiselle ja vahvistumiselle ovat ruoan raaka-aineiden, tuotteiden ja palvelun korkea laatu sekä osaavan henkilöstön saaminen. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa oppimista kansainvälisen tason standardien mukaisesti ja innovatiivista tuotteistamista, jotta ruoka olisi elämyksellinen ja lisäarvoa tuova matkailussa. Lisäarvon luomiseksi tarvitaan mukaan koko ruokaketjun toimijat sekä matkailuala.
Hankkeen tavoitteena on jäsentää kokonaisvaltainen Etelä-Savon ruoka- ja matkailualan yhdistävä kehittämisalusta ja luoda sille toimintamalli. Hankkeessa selvitetään:
- miten ruoka- ja matkailualan yhdistävä osaamiskeskittymä (kehittämisalusta) voisi toimia (toimintamallit), miten saadaan tiivistettyä rajapintojen (ruoka ja matkailu) yhteistyö,
- miten rakennetaan alueelle kansainvälinen, huipputason koulutusohjelma, jossa on huomioitu kattavasti ruoka- ja matkailualan osa-alueet
- miten yhdistetään ruoka- ja matkailutoimijoiden osaaminen ja mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta saadaan innovatiivisia ja korkeatasoisia tutkimus- ja kehityslähtöisiä elämyksellisiä ruokamatkailutuotteita.
Selvityshankkeen kohderyhmänä ovat alueen ruokaan ja matkailuun kytkeytyvät yritykset (ml. alkutuottajat) sekä ruoka- ja matkailualan koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämispalveluja tarjoavat toimijat maakunnassa.
Hankkeen toimenpiteet on jaettu 3 toimenpidekokonaisuuteen:
TP1. Huippukoulutuskokonaisuuden valmistelu, jossa laaditaan nykytila-analyysi nykyisestä koulutustarjonnasta ja kansainvälisistä yhteyksistä, benchmarkataan korkeatasoisia kansainvälisiä ja valtakunnallisia koulutusorganisaatioita ja ruokamatkailukonsepteja sekä laaditaan alustava suunnitelman huippukoulutusyksikön perustamisesta.
TP2. Tutkimus- & kehittämislähtöisyys ruoan ja matkailun yhdistämisessä –kokonaisuudessa laaditaan nykytila-analyysi ruoka- ja matkailualojen tutkimus- ja kehittämisosaamisesta, benchmarkataan korkeatasoisia kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita sekä laaditaan suunnitelman miten yhdistetään ruoka- ja matkailualojen osaaminen innovatiiviseksi ruokamatkailua tukevaksi toiminnaksi.
TP3. Ruoka- ja matkailualan toimijoiden kehittämisalustan toimintamallin suunnittelu ja muodostaminen: Kootaan yhteen TP1:n ja TP2:n selvitykset ja muodostetaan näiden pohjalta ehdotus ruoka- ja matkailualan kehittämisalustan toimintamalliksi.
Hankkeen toteuttajista ja maakunnan keskeisistä ruoka- ja matkailualan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioista muodostetaan ns. ydinyhteistyöryhmä, joka osallistuu hankkeen toteuttamiseen.
Hankkeen tuloksena saadaan ehdotus ruoka- ja matkailualan kehittämisalustan toimintamallista, joka sisältää alustavan suunnitelman huippukoulutuskokonaisuuden perustamisesta sekä ruokamatkailuun liittyvän korkeatasoisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamisesta.
Hankkeen toteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (hallinnoija), Etelä-Savon ammattiopisto Esedu, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.
Selvityshankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat alueen ruokaan ja matkailuun kytkeytyvät yritykset, mukaan lukien alkutuottajat sekä ruoka- ja matkailualan koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämispalveluja tarjoavat toimijat maakunnassa. Kehittämisalustan toteuttajia tulisivat olemaan kaikki, joita asia koskee. Mahdollisen kehittämisalustan toiminnan kohderyhmänä ovat luonnollisesti eteläsavolaiset ruoka- ja matkailualan yritykset (ml. alkutuottajat), joiden toiminnan kehittämiseen tähdätään.
Hankkeesta hyötyvät välillisesti ruokaketjuun, luonnontuotealaan ja matkailuun liittyvät yhdistykset ja järjestöt (mm. MTK Etelä-Savo, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset, 4H, Ekoneum ry ja Martat) sekä opiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 140 495
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 127 969
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 175 619
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 159 962
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Enonkoski, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Sulkava, Pertunmaa, Mikkeli, Rantasalmi, Pieksämäki, Juva, Savonlinna, Joroinen, Heinävesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Otetaan huomioon mm. liikkumisessa ja hankinnoissa. Otetaan huomioon mm. koulutusmoduulien sisällön suunnitelussa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 0 |
| Selvityshankkeen toiminta ei suoranaisesti tähtää näihin, mutta otetaan huomioon mm. liikkumisessa ja hankinnoissa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Selvityshankkeen toiminta ei tähtää monimuotoisuuden lisäämiseen näihin, mutta toiminnassa otetaan huomioon luonnonsuojelu. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Otetaan huomioon mm. liikkumisessa ja hankinnoissa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| hanke ei kohdistu näihin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 0 |
| Selvityshankkeen toiminnassa pyritään tuottamaan vähän jätettä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Jos voidaan hankinnoissa, liikkumisessa tms. vaikuttaa asiaan, niin pyritään valitsemaan uusituvia energialähteitä käyttäviä palveluja tai tuotteita. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 3 |
| Kehittämisalustan toiminta tukee paikallisen ja alueellisen elinkeinorakenteen kehittämistä kestävästi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 2 |
| Selvityshanke ei tuota aineellisia tuotteita ja näitä kuluta luonnonvaroja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 0 |
| Hankkeen matkoissa pyritään käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä. Vaihtoehtona on etäkokouksien ja -tapaamisien pitäminen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 0 |
| Hanke ei erittely ketään tai mitään sukupuolen, koulutuksen, varallisuuden tms. vuoksi. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 0 |
| Hanke ei myöskään erittely ketään tai mitään kulttuurisen taustan, polittisen suuntautuneisuuden tms. vuoksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| Selvityshankkeen taustalla on kulttuuriympäristön arvostaminen. Otetaan huomioon mm. koulutusmoduulien sisällön suunnitelussa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Selvityshankkeen varsinaisena kehittämiskohteena ei ole ympäristöosaamisen edistäminen, mutta välillisesti tätä tietoa voi benchmarking tilaisuuksissa tulla. | ||
Hankkeen tavoitteena oli jäsentää kokonaisvaltainen Etelä-Savon ruoka- ja matkailualan yhdistävä kehittämisalusta ja luoda sille toimintamalli. Kehittämisalustan ideana on yhdistää laaja-alaisesti Etelä-Savon ruoan ja matkailun parissa toimiva tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta ja koota ympärille verkosto Euroopan parhaista alan osaajista. Näin ollen tavoitteina oli selvittää kehittämisalustan toiminnan lisäksi miten rakennetaan alueelle kansainvälinen, huipputason ruokamatkailun koulutusohjelma ja millä tutkimus- ja kehittämistoimenpiteillä voidaan edistää elämyksellisten ruokamatkailutuotteiden syntymistä.
Hankkeen toimenpiteet jaettiin kolmeen toimenpidekokonaisuuteen: TP1. Huippukoulutus-kokonaisuuden valmistelu, TP2. Tutkimus- & kehittämislähtöisyys ruoan ja matkailun yhdistämisessä, TP3. Ruoka- ja matkailualan toimijoiden kehittämisalustan toimintamallin suunnittelu ja muodostaminen.
TP1:n tuloksena syntyi alustava esitys ruokamatkailun huippukoulutusyksiköstä, joka on nimetty Saimaa Academy of Gastronomiksi (SAG). Esitys sisältää täydennyskoulutustyyppisten koulutuksien pääteemat ja yksittäisiä kurssiehdotuksia. Lisäksi esitys sisältää vaihtoehtoja huippukoulutusyksikön organisoitumisesta. Esitys sisältää myös ajatuksia huippukurssien linkittymisestä eri koulutustasoille. Huippukoulutuskokonaisuuden sisällön suunnittelu ja organisoitumisen vaihtoehtojen puntarointi oli ennakoitua työläämpää. Tämä johtui mm. kokonaan uuden teeman (ruokamatkailu) koulutuksellisesta haltuunotosta suunnittelun tasolla sekä eri koulutustason linkittämisen haasteellisuudesta. Huippukoulutusyksikön perustaminen vaatii vielä lisätyötä ja suunniteltujen kurssien toteuttamista käytännössä, jotta ne täyttävät huippukurssikriteerit.
TP2:n tuloksena syntyi Etelä-Savon ruokamatkailun tutkimus- ja kehittämissuunnitelma, joka esittää toimenpiteitä miten Etelä-Savo saavuttaa edelläkävijän roolin ruokamatkailussa ja miten Etelä-Savossa tarjottavat ruokamatkailutuotteet olisivat elämyksellisiä, asiakaslähtöisiä, kestävän kehityksen mukaisia, paikalliseen ruokakulttuuriin ja raaka-aineisiin pohjautuvia sekä kannattavia. Vastaavaa suunnitelmaa ei ole aikaisemmin Etelä-Savoon tehty. Ruokamatkailu on ollut osana Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelmaa, mutta nyt valmistunut suunnitelma määrittelee tarkemmin tavoitteet sekä tutkimus- ja kehittämistoimet tavoitteiden saavuttamiseksi.
TP3:ssa laadittiin ehdotus ruoka- ja matkailualan kehittämisalustan, Saimaa Food & Tourism toimintamalliksi. Kehittämisalustan tarkoitus on yhdistää ruoan ja matkailun yritystoiminnan, asiantuntijuuden ja osaamisen ruokamatkailualaa edistämään. Se toimii vuorovaikutus- ja yhteistyöfoorumina (yritysten ja tutkimus-, kehitys-, koulutustoimijoiden sekä ruokamatkailuun linkittyvien toimijoiden välinen yhteistyö), jonka kautta liikutetaan ruokamatkailuun liittyvää tietoa ja osaamista sekä tarpeita, jotka vaativat ratkaisua. Lisäksi se nostaa aktiivisesti ruokamatkailua esille. Kehittämisalustan rakenne ja toimintamalli on verkostomainen: se kokoaa alueen ruokamatkailun ja ruoka-alan yrittäjät, ruoka- ja matkailuteemoissa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa tekevät tahot yhteen. Lisäksi se linkittää tärkeät ruokaa ja/tai matkailua edistävät tahot (kuten Visit Saimaa, Hungry for Finland, ERG, myös kv-yhteydet) ruokamatkailun kehittämiseen. Tässä mallissa kehittämisalustan keskiössä on SAG, joka toimii verkoston koordinaattorina ja ruokamatkailun kehittämisen vastuuorganisaationa.