RR-tietopalvelu -hankekuvaus A76533, Smart Manufacturing Hub: Yhdessä kohti vahvaa ja vastuullista valmistusta Pirkanmaalla

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Päätavoitteena hankkeessa on luoda edellytykset ja valmistella toimintamallit, testialustat ja tarinat, joilla Pirkanmaan seudusta tehdään yksi EU:n johtavista älykkään ja kestävän valmistavan teollisuuden tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaa (TKI) tukevista keskuksista, Smart Manufacturing Hub. Hubin toiminta tavoittelee edelläkävijyysasemaa teollisuuden digitalisaation, vähähiilisyyden ja vastuullisuuden osalta. Tavoitteena on, että yritysten kanssa yhdessä tekemisen toimintamallit, toimintaympäristö ja viestintä saadaan palvelemaan koko seudun, ja osittain myös koko Suomen, teollisuusekosysteemin tarpeita. Hankkeessa on mukana neljä keskeistä toimijaorganisaatiota Pirkanmaalta, joiden vetovastuulla kokonaisuutta viedään eteenpäin: Business Tampere, VTT, Tampereen yliopisto (TAU) ja Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK). Lisäksi hankkeeseen osallistetaan laajasti toimialan yrityksiä ja muita toimijoita, jotta tekemiselle saadaan konkretia, laaja tuki ja vaikuttavuus.

Hankkeessa on kuusi tavoite- ja toimenpidekokonaisuutta, jotka linkittyvät yhteen ja muodostavat yhteisen uuden Smart Manufacturing Hub -toimintakehikon.

Hankkeen ensimmäisessä tavoitteessa ”Jatkuvan yhteistoiminnan ja -kehittämisen formulointi” haetaan vaikuttavuutta ja seudun nykyisten ja tulevien resurssien tehokasta käyttöä. Hankkeen muut tavoitteet ja niiden tulokset tukevat tämän paketin onnistumista ja ovat osa sitä. Tavoitteena on saada ensinnäkin oppi- ja tutkimuslaitosten ja julkisten toimijoiden yhteistyö toimimaan sujuvasti ja tehokkaasti yhteen yritysten kasvua tukemaan, ja uudistaa toimintatapoja niin, että asiakas- ja yrityslähtöisyys on sisään rakennettuna jo toiminnan suunnittelussa. Tuloksena toimijat ovat sitoutuneet yhteisen toimintamallin taakse, jolle on määritetty roolit, pelisäännöt ja tavoitteet.

Toisessa tavoitteessa ”TKI-toiminnan ennakoinnin ja yhteistyön malli” selvitetään valmistavan teollisuuden alueellinen TKI-tilannekuva sekä kehitetään Pirkanmaan TKI-toiminnan ennakoinnin ja yhteistyön malli, jonka kautta alueen valmistavan teollisuuden pk-yritysten TKI-volyymi kasvaa merkittävästi. Tuloksena syntyy kokonaisvaltainen tilannekuva Pirkanmaan valmistavan teollisuuden alueellisista TKI-vahvuuksista, -tarpeista ja -mahdollisuuksista; jatkuva toimintatapa valmistavan teollisuuden teknologia- sekä TKI-tarpeiden ennakointiin ja toteuttamiseen; sekä vahva TKI-toiminnan yhteistyömalli alueen tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välille sisältäen tehokkaan pk-yrityksiä aktivoivan TKI -yhteistyön ja tutkimustulosten siirtämisen toimintatavan yrityksessä edelleen innovaatioiksi ja käytännön sovelluksiksi.

Kolmannessa tavoitteessa “Smart Manufacturing Hub testialustat: TKIO-ympäristöt tukemaan yritysten TKI-toiminnan kiihdyttämistä” selvitetään yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten TKIO-ympäristöt (tuotekehitys, innovaatio ja opetus) sekä etsitään yhteisiä toimintatapoja niiden avaamiseksi ja käytettäväksi avoimesti sovituin toimintamallein ja jakamistalouden periaattein. Tuloksena yritysverkostoille ja yksittäisille pk-yrityksille on tarjolla kokeelliseen tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaan paremmin työkaluja ja alustoja. TKIO-ympäristöille on löydetty yhteisiä toimintamuotoja, jotka on koottu yhteiseksi “oppaaksi” tai malliohjeiksi tai sopimuspohjiksi. Tuloksena myös tieto, millaisia infroja julkiset toimijat ovat aikeissa perustaa ja hankkia.

Neljännessä tavoitteessa ”Pirkanmaasta EU-powerhouse” toimitaan Pirkanmaan alueelle ja pk-yrityksiin kanavoituvan EU-rahoituksen määrän kasvamiseksi merkittävästi eurooppalaisten Horizon Europe-ohjelman partneriuksien ja EU:n tutkimusohjelmiin vaikuttamisen avulla; Tampereen alueen hakuja aktivoivan ja kokoavan back-office:n avulla; sekä verkostoitumalla Euroopan avainalueiden ja -toimijoiden kanssa. Tuloksena on puiteohjelmakauden kattava suunnitelma HE-partneriuksien hyödyntämiseen; suunnitelma back-officen käynnistämiseksi ja sen rahoituksen hankkimiseksi; tiedotussuunnitelma, jossa digitaalisia kanavia hyödynnetään maksimaalisesti; hankkeen ja hankekorin luomisen toimintamalli ja tarjoama hankevalmistelijoiden käyttöön; tietopaketti ja kampanja, jonka toteuttamisessa hyödynnetään vahvasti verkostoja ja yhteistyökumppaneita; sekä valitut yhteistyöalueet ja -toimijat.

Hankkeen viidennessä tavoitteessa ”Tampere Manufacturing Hub tarina, brändi ja näkyvyys: Vetovoimaisin teollinen kasvualusta” luodaan Tampere Manufacturing Hubille yhteinen nimi, tarina, brändi ja toimintamuotoja, jotka alan ammattilaiset ja päättäjät tunnistavat ympäri Suomen ja Euroopan. Tuloksena brändi, ydinviestit ja tarinat ovat kuvattuna; ja Tampere Manufacuring Hub on helposti eri toimijoiden viestittävissä oleva kokonaisuus, joka houkuttelee mukaan toimijoita myös globaalisti. On löydetty toimivimmat viestin levittämisen kanavat Tampere Smart Manufacturing Hubille; sekä Industry Showroom on konseptoitu ja pilotoitu sopivalla toimintamallilla sekä sitoutettu yritykset mukaan sen toimintaan.

Kuudennessa tavoitteessa pilotoidaan valmistavan teollisuuden PK-yritysten teknologista yhteiskehittämistä. Tässä osiossa keskeisenä tavoitteena on pilottien kautta saada lisää ymmärrystä PK-yritysten tarpeista ja tavoitteista sekä luoda ja muotoilla yleinen PK-yritysten yhteiskehittämisen konsepti. Toimintamallissa kansainvälisellä haulla etsitään sellaisia startup- ja teknologiayritysten kehittämiä teknologioita, jotka parantavat maakunnan PK-yritysten palveluiden tai tuotteiden kilpailukykyä. Aiemmin vastaavaa mallia (Rapid Tampere –ohjelma) on kehitetty vain isojen yritysten kanssa, mutta aiemman kehitystyön aikana on todettu tarve kehittää vastaavaa teknologialähtöistä yhteiskehittämistoimintaa myös PK-yritysten saataville. Hankkeen alussa pk-yrityksiltä valitaan potentiaalisimmat teknologiahaasteet eteenpäin kehitettäväksi. Kilpailukyvyn vahvistumisen lisäksi luodaan yritysten yhteisen kehittämisen kulttuuria, johon myös PK- yrityksillä on mahdollista päästä mukaan. Toimintatavan muutoksessa ketteryys, nopea reagointi, itseohjautuvuus, kokonaisuuksien ymmärtäminen, jatkuva oppiminen ja yhteistyö sekä verkostot ovat keskeisessä asemassa. Tämä kaikki lisää yritysten resilienssiä ja muutoksista selvitymistä pitkällä aikavälillä. Hankkeessa toteutettavan pilotoinnin myötä muodostuu yleisen toimintamallin lisäksi kokemusta, jonka avulla pystytään jatkossa muotoilemaan ja tuottamaan PK-yrityslähtöistä palvelua myös yhteiskehittämisen osalta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmä on pirkanmaalaiset valmistavan teollisuuden pk-yritykset. Toinen kohderyhmä ovat seudun isot teolliset päämiehet, joiden alihankinta- ja toimittajaverkostoa osa pääkohderyhmästä on.

Covid-19 vaikutukset - Yritysten saaminen mukaan hankkeeseen: Epidemian ja rajoitusten pitkittyessä sekä niiden talousvaikutusten myötä kohderyhmän tavoittaminen saattaa muodostua haasteeksi. Yrityskentässä on kuitenkin aina myös voittajia, joiden liiketoiminta voi hyvin ja kehittyy myös huonoina aikoina (esimerkiksi terveydenhuoltoon, turvallisuuteen ja digitaalisiin ratkaisuihin liittyvää valmistusta), joten näemme mahdollisena löytää silti sopivia yrityksiä mukaan toimintaan. On kuitenkin huomioitava, että mikäli yritysten osallistuminen joudutaan toteuttamaan täysin digitaalisesti, henkilö- ja yritysasiakkaiden tiedonhankinta- ja soveltamistaidot sekä digivalmiudet vaihtelevat, mikä lisää eriarvoisuutta asiakasryhmissä. Tästä syystä, epidemian pitkittyessä, myöhennetään yrityksiä koskevia toimenpiteitä. Kuitenkin niin, että ne voitaisiin hankkeen aikana toteuttaa. Jollei myöhentäminen ole mahdollista, tuetaan yrityksiä parhain mahdollisin keinoin osallistumisen mahdollistamisessa digitaalisin keinoin. 

PK-yritysten yhteiskehittämisen osalta on toimenpiteen kiinnostavuutta kartoitettu kesän aikana maltillisesti mm. yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa ja 2.9. yhteiskehittämisen tuloskatsauksessa (Rapid Tampere day). Kiinnostusta toimintaan on, mutta päällimmäisenä yrityksissä on tällä hetkellä toimintojen sopeuttaminen tilauskannan muutosten myötä. Realistinen tavoite on toiminnan käynnistyminen 2021 vuoden syksyllä, perustuen tämänhetkiseen käsitykseen pandemiatilanteesta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat hanketta toteuttavat organisaatiot ja koko Pirkanmaan valmistavaan teollisuuteen liittyvä ekosysteemi, joiden osaaminen, välineet ja yhdessä tekemisen mallit kehittyvät hankkeen aikana, ja tukevat siten alueen valmistavaa teollisuutta entistä paremmin kohti vahvaa ja vastuullista valmistamista. Ekosysteemi hyötyy yhdessä tekemisen ja avoimen yhteistyön malleista, mukaan lukien ict-teollisuus.

Lisäksi koko Suomen valmistavan teollisuuden yritykset ja niihin liittyvät ekosysteemit hyötyvät jatkossa hankkeessa tehdystä kehitystyöstä. Välillisesti kohderyhmiä ovat myös muut osaamiskeskittymät, jotka valikoituvat sopiviksi kumppaneiksi Tampere Smart Manufacturing Hubille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 556 110

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 538 631

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 926 849

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 897 718

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Lempäälä, Parkano, Pirkkala, Valkeakoski, Urjala, Mänttä-Vilppula, Nokia, Vesilahti, Punkalaidun, Kangasala, Tampere, Ruovesi, Orivesi, Virrat, Juupajoki, Akaa, Pälkäne, Sastamala, Ylöjärvi, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei

Valmistava teollisuus on edelleen miesvaltainen ala, ja sukupuolinäkökulmaa ja -jakaumaa analysoidaan muiden toimijoiden, mm. Teknologiateollisuuden puolesta. Tämän hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu analyysin tekemiseen, mutta näkökulmaa pidetään esillä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen avulla voidaan lisätä työelämässä aliedustettuina olevien ryhmien mahdollisuuksia ja siihen liittyvää osaamista yrityksissä siten, että kyse ei ole vain sosiaalisesta vastuullisuudesta vaan myös liiketoimintahyödyistä. Projektin asiakastyössä, kokouksissa, työpajojen ja ohjausryhmän kokoonpanoa mietittäessä pyritään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen ja diversiteetin huomioimiseen. Hankkeen toiminnassa erityinen vaikuttavuus sukupuolinäkökulmaan on tavoitteella ja toimenpiteellä 5 “Tampere Manufacturing Hub tarina, brändi ja näkyvyys: Vetovoimaisin teollinen kasvualusta” otetaan mahdollisimman hyvin huomioon sukupuolien tasapuolinen edustus. Tällä työpaketilla voidaan vaikuttaa siihen millaisena valmistava teollisuus näyttäytyy eri kohderyhmille, ja tuoda myös naisten näkymistä viestinnässä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on teollisuudenalan tutkimus- ja innovaatioympäristön ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Valmistavan teollisuuden työpaikkojen pitäminen Suomessa ja niiden lisääntyminen luo mahdollisuuksia naisten työllistymiselle niin kotimaasta kuin ulkomailta. Työpaketilla 5 pyritään tukemaan mm. Naisten hakeutumista opiskelemaan alaa ja naistutkijoiden määrän kasvattamista, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	5	5
Projektissa aktivoidaan tuotannollisia pk- yrityksiä kehittämään uusia innovatiivisia ratkaisuja mm. yhteiskehittämistä hyödyntäen, viestinnässä hyödynnetään pääsääntöisesti sähköisiä välineitä. Tilaisuudet/tapaamiset toteutetaan tarpeen mukaan pilvipohjaisilla yhteistyösovelluksilla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei relevantti tämän hankkeen kannalta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei ole mitattavia ja todennettavia välittömiä vaikutuksia tai vaikutuksia ei voida arvioida tässä vaiheessa. Toisaalta kiertotalous voi näkyä myös lisääntyvänä biotalouden tuotteiden kysyntänä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hanke on paikallisesti yhteistyötä ja yhteiskehittämistä edistävä hanke on sillä vain välillisiä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan. Hanke tekee kuitenkin yhteistyötä kiertotaloushankkeiden kanssa soveltuvin osin
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei relevantti projektin toimenpiteiden vuoksi. Hankkeessa tiedostetaan Pirkanmaan Natura 2000 kohteiden sijainti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	1
Tampereen ammattikorkeakoululla on osaamista mm. erilaisten elintarviketeollisuuden sivuvirtojen, kuten kauran ja ohran kuoren sekä mäskin käyttöä toiminnallisten pakkausmateriaalien valmistuksessa. Tamkilla on kemia- ja ympäristölaboratorio, jossa voidaan tutkia, miten materiaalitietoja voitaisiin parantaa esimerkiksi rakennusmateriaalien ja tekstiilien kohdalla. Nämä laboratoriot voivat olla osa työpaketin 3 Smart Manufacturing Hub testialustat –toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään saamaan laboratorioita laajempaan käyttöön, näkyvämmäksi ja osaksi laajempaa verkostoa yritysten käytettäväksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hanke ei välittömästi vaikuta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Useiden projektin kohdeyritysten liiketoiminta saattaa liittyä uusiutuvaan energiaan.Puupolttoaineet on suurin teollisuuden käyttämä energialähde kattaen 40 prosenttia energiankulutuksesta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	5
Hanke edistää valmiuksia tukea uutta liiketoimintaa ja innovaatiotoimintaa mm. yhteistyön lisääntymisen kautta sekä testialustoilla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	2	4
Hankkeen kohderyhmässä on yrityksiä, jotka tekevät liiketoimintaa uudenlaisilla liiketoimintamalleilla, kuten jakamistaloudella. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on saada vapaana oleva tutkimusinfra käyttöön. Sinällään palveluliiketoiminnan kehittämisessä digitalisaatio ja automaatio luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Liikkuminen ja logistiikka	1	1
Hankkeen kohdeyritykset voivat kehittää liikkumiseen ja logistiikkaan liittyviä ratkaisuja mutta hanke ei suoraan liikkumiseen ja logistiikkan liity. Tampereen ammattikorkeakoululla on mm. Citylogistiikan uudet ratkaisut -hanke, jonka tavoitteena on kehittää yritysten kuljetuksia kustannustehokkaiksi ja kestäviksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	0	3
Kehittyvällä yritystoiminnalla ja työpaikoilla on merkittävä rooli seutukuntien vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden veturina. Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen luo mahdollisuutta synnyttää uusia työpaikkoja alueelle.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Ei välitöntä vaikutusta tasa-arvoon. Välillisesti hankkeen toiminnan kohdan 5. kautta voidaan vaikuttaa alan houkuttelevuuteen tasa-arvoa lisäten, kuten 13.1. kohdassa todettu. Tasa-arvo on kuitenkin naisnäkökulmaa laajempi, joten on tärkeää ottaa työpaketissa 5 huomioon diversiteetti myös laajemmin ja lisätä alan näkyvyyttä myös mm. eri ikäisten ja eri etnisten taustaisten keskuudessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	2
Ei projektin kannalta relevantti. Ulkomaalaisten osuus yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli yhteensä 22 prosenttia vuonna 2017. Hankkeessa toteutettavan EU-näkyvyyden lisäämisen kautta voi ulkomaisen tki -henkilöstön osuus kasvaa tutkimusinfrapalveluissa.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei projektin kannalta relevantti
Ympäristöosaaminen	3	2
Ympäristöosaaminen on merkittävä kilpailutekijä. Hankkeessa mukana olevien yritysten ympäristötietoisuus ja -osaaminen voivat kasvaa lisääntyneen yhteistyön kautta. Uudet jakamistalouden ja yhteiskehittämisen toimintamallit lisäävät yritysten osaamista

9 Loppuraportin tiivistelmä

Smart Manufacturing Hub hanke toteutettiin pääosin vuosien 2021 ja 2022 aikana. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kirkastaa ja vahvistaa älykkään valmistuksen profiilia seudun tärkeänä tukijalkana. Tavoitteena oli tukea yrityksiä heidän tarpeidensa mukaisesti sekä mahdollistaa joustava yhteistoiminta hankkeen toimijoiden välille. Tämän lisäksi tavoitteena oli kytkeytyä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Hankkeen kohderyhmänä olivat valmistavan teollisuuden pirkanmaalaiset pk-yritykset, heitä palvelevat muut yritykset sekä heihin liittyen seudun merkittävät päämiesyritykset.

Hankkeen aikana luotiin toimintamalleja sekä tuotettiin tarinoita ja tapahtumia, joissa nostettiin esille seudun huippuosaamista ja osaajia. Näkyvyyden osalta voi mainita Vuoden teollisuusteon, Isot koneet keskustorilla -tapahtuman sekä tarinoiden osalta Agcon moottoritehtaan valmistuksen jätti-investoinnin seudulle. Tapahtumien toimintamallien osalta nostoja voi tehdä myös Valmistusklubien sekä Teollisuuden kasvuareenan osalta.

EU Powerhouse, TKI -tiekartat, Tarvekartoitustyökalu sekä Yhteiskehittämisen toimintamalli ovat palvelleet seudun pk-yrityksiä sekä välillisesti myös isompia päämiesyrityksiä myös kaksoissiirtymän haasteissa.
TKIO -infrat pelikirja avaa tutkimuslaitosten ja oppilaitosten infroja ja laboratorioita niiden käyttöä harkitseville yrityksille. Pelikirja tarjoaa näkyvyyttä tutkimus ja kehitys ympäristöille, määrittelee ja kuvaa niiden käyttömahdollisuudet yrityksille sekä tuo yhteen niiden käytännön tarjooman.

Smart Manufacturin Hub on toiminut myös kasvualustana Sustainable Industry X eli SIX Manufacturing toiminnalle. Tässä toiminnassa tavoitteena on saada yksittäistä projektia pidempi suunnitelmallinen ja jatkuva tapa toimia ja tehdä yhteistyötä.
Kahteen Smart Manufacturing hub toimintavuoteen on tapahtunut paljon muutoksia ympäröivässä maailmassa. Yhteistyön tiivistäminen kotimaassa ja Euroopassa niin yritysten välillä kuin niiden ja hankkeen toimijoiden välillä on lisääntynyt. Edellä kuvatut hankkeen toimintamallit on tarkoitettu toimimaan myös hankkeen jälkeisenä aikana. Tästä syystä on rakennettu myös vuosikello ja laajempi julkisten toimijoiden säännölliset aamukahvi -tapahtumat. Niissä on kerrotaan ja kerrotaan jatkossakin avoimesti mitä on suunnitteilla ja mitä kehitystä, hankkeita ja tapahtumia meillä on SIX valmistuksen ja työkoneiden kentässä.

Päätoteuttajana hankkeessa toimi Business Tampere kumppaneinaan Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja VTT.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat