|
|
|
Hankekoodi: A76562
Hankkeen nimi: Blue Economy Mikkeli - Vesiosaamisen kansainvälistyminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0600598-8
Jakeluosoite: Sammonkatu 12
Puhelinnumero: 0447942767
Postinumero: 50130
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Panu Jouhkimo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ohjelmakoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: panu.jouhkimo(at)mikseimikkeli.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 598 6854
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Blue Economy Mikkeli - vesiosaamisen kansainvälistyminen -hankkeen tavoitteena on Mikkeliin muodostuneen vesiosaamisen keskuksen ja siihen liittyvien yritysten ja organisaatioiden kansainvälisen toiminnan aktivointi, yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen. Hankkeen tavoitteena on myös BEM-osaamiskeskustoiminnan kehittäminen ja organisoiminen ESCA:n (European Secretariat for Cluster Analysis) sertifioimaksi klusteriksi. Hanke tekee kansainvälisesti tunnetuksi Blue Economy Mikkeliin kiinnittyneitä yrityksiä ja siten edistää uuden TKI-toiminnan käynnistymistä, uuden liiketoiminnan syntymistä sekä teknologioiden ja palveluiden vientiä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnetään jo syntyneitä kumppanuuksia ja verkostoja ja vahvistetaan Mikkelin kuvaa kestävän kehityksen edelläkävijänä ja haluttuna hankekumppanina. Mikkeli ja Etelä-Savo on hyväksytty mukaan Euroopan komission alla toimivaan 15 eurooppalaisen vesiosaamiseen erikoistuneen alueen Water Smart Territories -verkostoon. Hankkeessa hyödynnetään verkoston tarjoamat mahdollisuudet tehdä yhteistyötä verkoston toimijoiden sekä verkoston toiminnasta jo käynnistyneiden hankkeiden kanssa. Tämä liitää BEM-osaamiskeskustoiminnan yrityksineen osaksi keskeistä eurooppalaista vesiosaamisen verkostoa.
Muita BEM-osaamiskeskutoimijoiden kv-kumppanuuksia ja verkostoja ovat Water Operator Partneship Etelä-Afrikan Polokwanen kaupungin kanssa, World Water Cities Forum -yhteistyö Etelä-Korean Daegun kaupungin kanssa sekä yhteistyö Venäjän kansallisen vesihuoltoyhtiön Vodokanalin Pietarin yksikön kanssa.
Hankkeessa tunnistetaan mahdollisuuksia eri toimijoiden yhteistyölle ja uudelle liiketoiminnalle sekä tuodaan Blue Economy Mikkeli- osaamiskeskuksen sekä siihen kiinnittyneiden yritysten ja organisaatioiden palveluita ja tuotteita tunnetuksi esimerkiksi osallistumalla alan messuille ja tilaisuuksiin, yhdessä yritysten kanssa. Hankkeessa järjestetään yhdessä BEM-osaamiskeskustoimijoiden kanssa yrityksille seminaareja, tapaamisia, työpajoja ja sparraussessioita verkostomaisen toiminnan valmiuksien kehittämiseksi ja innovaatiotoiminnan aktivoimiseksi.
Blue Economy Mikkelin toimintaa kehitetään siten, että sille myönnetään ESCA:n (European Secretariat for Cluster Analysis) verifioima Cluster Label pronssi-taso. Hankkeessa tuetaan BEM-osaamiskeskustoimijoita sekä klusterin jäsenyydestä kiinnostuneita yrityksiä, jotta kokonaisuus täyttää pronssitason edellytykset. Klusteristatus on osoitus ekosysteemin verkostomaisen toiminnan laadusta ja organisoitumisen tasosta. Klusteristatus edesauttaa hankkeessa kuvattujen toimenpiteiden toteuttamista ja parantaa mukana olevien toimijoiden kv-toimintaedellytyksiä, erityisesti EU-komission ohjelmien piirissä toimittaessa.
Hankkeessa tiivistetään jo käynnistynyttä ylimaakunnallista vesiosaamiseen liittyvää yhteistyötä koordinoimalla kehitystoimintaa erityisesti kansainvälistymisen sekä klusteritoiminnan osalta. Hankkeessa aktivoidaan Euroopan komission kehityshankkeita sekä edistetään klusterien muodostumista ja yhteistoimintaa.
Blue Economy Mikkelistä toimijoineen laaditaan monipuolista ja havainnollista viestintämateriaalia eri käyttäjäryhmät - BEM-osaamiskeskuksen pirissä toimivat, sinne tavoiteltavat sekä BEM:n TKI-palveluita hyödyntäville yritykset, TKI-organisaatiot ja muut kumppanit, opiskelijat, koululaiset, päätöksentekijät ja kansalaiset - huomioiden.
Hankkeen tuloksena Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus toimijoineen verkottuu kansainvälisesti ja kiinnittää toimintaan uusia yrityksiä ja kumppaneita aktivoiden uutta liiketoimintaa sekä TKI-toimintaa. Hanke avaa BEM:iin kiinnittyneille yrityksille mahdollisuuksia kv-yhteistyön kehittämisen sekä parantaa valmiuksia kansainvälisten verkostojen sekä julkisten projektirahoitusten hyödyntämiseen. Klusteroitumisen myötä yritysten toimintaympäristö kehittyy: verkostot, kumppanuudet, palvelut ja TKI-ympäristöt ovat paremmin yritysten tavoitettavissa. Yrityksille on mahdollista kanavoida erilaisia tuen muotoja ja hakea uusia yhteistyömahdollisuuksia kotimaisten ja eurooppalaisten kumppaneiden kesken.
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti vesi- ja ympäristötöteknologia-alan yrityksiin sekä Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskustoimijoihin: MikseiMikkeli, XAMK, LUT, Vesilaitos, Metsäsairila, ESE, jotka ovat sitoituneet toimintaan EcoSairilan kehittämisalustasopimuksella.
Toimenpiteet kohdentuvat kehittämisalustaan kiinnityneisiin uusia innovaatioita alalle kehittäviin startup- ja pk-yrityksiin sekä vientiä jo harjoittaviin tai vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksia omaaviin vesihuolto- ja Cleantech-toimialan yrityksiin. Tähän mennessä BEM-osaamiskeskuksen kehittämistoimintaan osallistuneet yritykset ovat Operon Group Oy (koostuu: Operon Finland Oy, Aquazone Oy, Suomen Ekolannoite Oy), EcoWWS Oy, Nanopar Oy, Mipro Oy, Noireco Oy, Carbons Finland Oy, Flowrox Oy, Ramboll Finland Oy, Everyman's Right Brewery Oy sekä lisäksi puhdistamohankkeessa mukana toimineet Solid Water Oy, Alfa Laval Nordic Oy, Rockplan Oy sekä FCG Oy. Hankkeen toiminnan käynnistyessä mukaan liitetän lisää yrityksiä, erityisesti pk- ja start up-yrityksiä. Koska EcoSairilan kehittämisalusta tai BEM -osaamiskeskus ei ole vielä organisoitunut, ei yrityksiä ole sopimuksin liitetty mukaan. Lisäksi BEM-osaamiskeskukselle haetaan parhaillaan julkisen hankintamenettelyn kautta yrityskumppania kehittämään osaamiskeskustoimintaa sekä tuottamaan siihen liittyviä palveluja.
BEM-osaamiskeskustoimijoisdta Vesilaitos, Metsäsairila ja ESE toimivat osaamiskeskuksen sekä perustettavan klusterin "mahdollistajina", MikseiMikkeli, LUT yliopisto ja XAMK tarjoavat yrityksille tukea kansainvälistymisessä ja tki-toiminnassa. LUT yliopistosta keskeisimmät toimijat ovat Mikkelissä toimiva erotustekniikan laitos laboratorioineen sekä yritysten innovaatiopalveluihin, kansainvälistymiseen sekä pääomasijoitusverkoston koordinointiin keskittynyt Green Campus Open -yksikkö. XAMKilta mukana on metsä, ympäristö ja energia -tki-vahvuusala.
Lisäksi kehittäjäyhteisöstä mukana ovat muut Mikkelin yliopistokeskuksen toimijat kuten Aalto-yliopisto ja Ruralia-luomuinstituutti.
Välillisinä kohderyhmininä ovat kumppanit Itä- ja Pohjois-Suomen alueella ylimaakunnalisen yhteistyön ja ELMO yhteistyön kautta. Erityisesti Pohjois-Savon Kuopio Water Cluster ja Pohjois-Pohjanmaan Allied ICT Water Ecosystem, ja näiden klustereiden ja ekosysteemien yrityspoolit. Laajemmin hankkeen toiminta palvelee myös muita kansallisia ja kansainvälisiä vesiosaamisen ekosysteemejä ja klustereita toimijoineen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 291 250
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 287 118
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 364 063
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 358 898
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Mikkelin, Oulun
Kunnat: Mikkeli, Oulu, Kuopio
Jakeluosoite: Sammonkatu 12
Postinumero: 50130
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 6 |
| Hankkeessa aktivoitavat innovaatiotoimenpiteet kohdistuvat muunmuassa vesivarojen kestävään kayttöön, uusien vesivarojen käyttönottoon sekä vesihuollon kiertotalouden edistämiseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 6 |
| Hankkeessa aktivoitavat innovaatiotoimenpiteet kohdistuvat muunmuassa vesivarojen kestävään kayttöön, uusien vesivarojen käyttönottoon sekä vesihuollon kiertotalouden edistämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 5 |
| Uuden teknologian käyttöönotto mahdollistaa puhtaaamman vesiympäristön rakentumisen ja ravinnekierron sulkemisen sekä orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden kaupallistamisen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 6 |
| Hankkeessa aktivoitavat innovaatiotoimenpiteet kohdituvat muunmuassa vesivarojen kestävään kayttöön, uusien vesivarojen käyttönottoon sekä vesihuollon kiertotalouden edistämiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Hanke on melko neutraali Natura 2000 -ohjelman suhteen. Vesihuollon kiertotalouden edistäminen on linjassa myös Natura 2000 -ohjelman kanssa | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 6 |
| Vesihuollon kiertotalouden edistäminen vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä ja vähentää jätteen syntymistä. Hankkeen toimenpiteet keskittyvät innovaatiotoimintaan, jolloin välilliset vaikutukset ovat potentiaalisesti suurempia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 6 |
| Vesihuollon kiertotalpouden edistäminen edistää uusiutuvan energian hyödyntämistä. Jätevedestä on mahdollista tuottaa energiaa esimerkiksi biokaasuna tai lämpöpumpuin. Hankkeen toimenpiteet keskittyvät innovaatiotoimintaan, jolloin välilliset vaikutukset ovat potentiaalisesti suurempia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 4 |
| Hankkeen yhtenä fokuksena on juuri paikallisen elinkeinorakenteen vahvistaminen kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tukevien toimintamallien käyttöönotolla, vesiosamiseen keskittyvän klusterin perustamisella ja yritysten ja tki-organisaatioiden toiminnan aktivoinnilla. Välittömät kehitystoimet heijastelevat myös välillisä vaikutuksia esimerkiksi muilla kehittämisen osa-alueilla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 4 |
| Hankkeen yhtenä fokuksena on juuri paikallisen elinkeinorakenteen vahvistaminen kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tukevien toimintamallien käyttöönotolla, vesiosamiseen keskittyvän klusterin perustamisella ja yritysten ja tki-organisaatioiden toiminnan aktivoinnilla. Nämä kaikki edellämainitut asiat ovat luonteeltaa aineettomia. Välittömät kehitystoimet heijastelevat myös välillisä vaikutuksia esimerkiksi muilla kehittämisen osa-alueilla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminpiteet ovat melko neutraaleja liikkumisen ja logistiikan suhteen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 3 |
| Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet edistävät puhtaamman elinympäristön syntymistä ja säilyttömistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei suoria vaikutuksia | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei suoria vaikutuksia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei suoria vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 2 |
| Hankkeen tiedotustoimenpiteissä lisätään ympäristöosaamista eri sidosryhmissä. Hankkeen toimenpiteet voivat nostaa ympäristöasioita keskusteluun ja näin lisätä ympäristöosaamista myös välillisesti. | ||
Hankkeen osallistuminen Euroopan komission Water Smart Territories -verkostoon toimintaan ja muihin kansainvälisiin tapahtumiin aktiviteetteihin edisti klusterin ja sen yritysten kansainvälisyyttä ja kansainvälistä näkyvyyttä. Kansainvälinen verkostoyhteistyö mahdollisti tiedonvaihdon ja parhaiden käytäntöjen jakamisen eteläsavolaisten vesialan toimijoiden keskuudessa.
Cluster Excellence Bronze Label -sertifikaatti saavutettiin klusteritoiminnan kehittämisen kautta, joka luonnollisesti toi etua kaikille klusterin jäsenille. Jäsenille klusteri toi näkyvyyttä ja uskottavuutta, mikä edisti liiketoimintamahdollisuuksia.
Hankkeessa onnistuttiin tiivistämään yhteistyötä Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan välillä aktiivisen kommunikoinnin ja resurssien yhdistämisen kautta. Ylimaakunnallinen yhteistyö on tärkeää, koska se mahdollistaa resurssien jakamisen ja laajempien hankkeiden toteuttamisen.
Hankkeen tarjoama tuki yrityksille, kuten osallistuminen Amsterdam Aquatech -messuille, tuotti konkreettisia hyötyä. Yritykset saivat mahdollisuuden esitellä tuotteitaan kansainvälisesti, luoda kontakteja ja tutustua markkinaan nykyistä markkina-aluettaan laajemmin. Hankkeessa onnistuttiin houkuttelemaan yrityksiä tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin luomalla kannustava ympäristö yhteistyölle. Tämä yhteistyö vauhditti alueen innovaatioita ja loi pohjan kestävän teknologian kehittämiselle.
Uudet innovaatioalustat ja palvelut, kuten puhdistamon kiertokäynnit ja kehitettävä MBR-testauspalvelu, synnyttivät uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille. Kaupungin kehittämisalustan, BEM osaamiskeskuksen ja klusteritoiminnan piiriin saadut yritykset saavuttivat konkreettisia tuloksia yhteistyöstä. Yritykset hyötyivät kaupungin tarjoamista resursseista ja verkostoista, luoden samalla kestäviä kumppanuuksia. Hankkeen päättymisen jälkeiset haasteet voivat liittyä resurssien ylläpitoon ja uusien rahoitusmahdollisuuksien löytämiseen. Jatkotoimenpiteisiin kuuluu saavutettujen tulosten ylläpito ja laajentaminen sekä uusien hankkeiden suunnittelu.
Hankkeen tulokset vaikuttavat alueen kehitykseen kokonaisuutena positiivisesti. Pitkäaikaisia vaikutuksia odotetaan erityisesti kestävän teknologian ja kiertotalouden edistämisessä, mikä edelleen kehittää alueen liiketoimintaympäristöä. Vaikutukset voivat kantaa pitkälle tulevaisuuteen.