Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A76819

Hankkeen nimi: Yritysten vihreä ja kestävä Kemi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0210427-6

Jakeluosoite: Valtakatu 26

Puhelinnumero: 016259111

Postinumero: 94100

Postitoimipaikka: Kemi

WWW-osoite: http://www.kemi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Kinnunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö / Vihreä ja kestävä Kemi

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.kinnunen(at)kemi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401616590

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomi on valtiona sitoutunut noudattamaan Pariisin ilmastosopimusta, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita sekä EU:n Itämeren strategiaa. Myös Kemin kaupunki on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja on mukana Itämeren alueen kestävän kehityksen toiminnassa. Kemi on sisällyttänyt Vihreä Kemi -toimintamallin kaupunkistrategiaansa ja kaupungille on myönnetty toisena kuntana Suomessa ISO 14001: 2015 ympäristösertifikaatti. Vuoden 2020 lopulla Kemi liittyi kaupunginvaltuuston päätöksellä Hiilineutraalien kuntien verkostoon (Hinku), jonka jäsenten tavoitteena on alueensa päästöjen vähentäminen 80 %:lla vuodesta 2007 vuoteen 2030 (pl. päästökaupan alaiset päästöt). Tämä hanke tukee myös Hinku-tavoitetta.

Yritysten vihreä ja kestävä Kemi -hankkeen tavoitteena on lisätä Kemissä toimivien mikro- ja pk-yritysten tietämystä kestävistä ja vähähiilisistä toimintatavoista sekä saada ne myös toimimaan niiden mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on, että yritykset oppivat viestimään kestävän kehityksen toiminnastaan. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat hankkeeseen sitoutuneet yritykset.

Tavoitteiden saavuttamiseksi luodaan mikro- ja pk-yritysverkosto, jonka kanssa selvitetään yritysten kestävään kehitykseen liittyviä haasteita, tarpeita ja odotuksia. Verkoston ympäristötietoisuutta lisätään tietoiskuilla sekä työpajoilla aiheista, joista yritykset tietoa tarvitsevat. Hankkeessa luodaan ympäristökäsikirjapohja ensisijaisesti Kemin alueen mikro- ja pk-yrityksille. Valmistuttuaan se on
vapaasti käytettävissä. Yleisluonteinen ympäristökäsikirjapohja toimii muistilistana ja työkaluna yrityksille. Sen avulla voi selvittää, mitkä ovat yrityksen ympäristövaikutukset ja mitä on tehtävä toimiakseen kestävästi, parantaen siten imagoaan ja saaden hyötyä mm. hankintakilpailutuksissa. Yrityksen täyttämä ympäristökäsikirja toimii sen ympäristöjärjestelmänä ja pohjana mahdolliselle ympäristösertifioinnille. Ympäristövaikutusten selvittäminen auttaa yrityksiä kohdentamaan resurssejaan tehokkaasti ja kehittämään niitä toimintojaan, joiden vaikutukset ovat suurimmat. Yritysyhteistyön tuoma synergia parantaa yritysten liiketoimintaedellytyksiä. Yritykset menestyvät hankintakilpailutuksissa paremmin, kun toiminta on todennetusti kestävää. Uudet toimintamallit tuottavat uusia, erityisesti kiertotalouteen liittyviä liikeideoita. Pidemmällä aikavälillä alueen elinvoima lisääntyy. Kaupunkialueen haitalliset päästöt vähenevät, kun yhä useampi alueen toimija muuttaa toimintatapojaan vähähiilisemmiksi. Kemin hiilineutraaliustavoitteiden (Hinku) saavuttaminen etenee. Kaupunki ympäristöineen muuttuu viihtyisämmäksi, kun
toimintatapoja muutetaan kestävän kehityksen mukaisiksi. Viihtyisyys, puhtaus ja kestävän kehityksen toteuttaminen sekä niistä viestiminen lisäävät kaupungin pito- ja vetovoimaa.

Viestintä ja yhteistyö ovat merkittävässä roolissa kestävän kehityksen edistämisessä. Hankkeessa viestintää
toteutetaan monin eri tavoin varsinaisen kohderyhmän lisäksi myös muille sidosryhmille, jolloin ympäristötietoisuus lisääntyy laajasti. Hanke on osa positiivista vihreää kierrettä: Mitä enemmän kestävän kehityksen toimenpiteitä toteutetaan, sitä useammat niistä innostuvat ja muuttavat omaakin toimintaansa. Toteutetaan ISO -standardien, Energiatehokkuussopimusten ja leanauksen edellyttämää jatkuvaa parantamista. Ja lähestytään ideaalitilannetta, jossa kestävä kehitys on ihmisten kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa itsestään selvä kriteeri ja oletusarvo. YK:n kestävän kehityksen tavoitteista hanke edistää etenkin tavoitteiden "11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt" sekä "12: Vastuullista kuluttamista" saavuttamista, mutta välillisesti myös monien muiden.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat ensisijaisesti Kemin alueen mikro- ja pk-yritykset. Kohderyhmiä ovat myös Kemin kaupungin yritysneuvojat ja muut aiheesta kiinnostuneet toimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Kemin asukkaat, Kemin mikro- ja pk-yritysten henkilökunta ja asiakkaat, Kemin kaupunki sekä muiden alueiden mikro- ja pk-yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 226 032

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 201 804

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 282 540

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 252 255

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Valtakatu 26

Postinumero: 94100

Postitoimipaikka: Kemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on analysoitu sukupuolinäkökulmasta ja todettu sukupuolineutraaliski, kaikkia ihmisryhmiä tasapuolisesti hyödyttäväksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanketta on tarkasteltu sukupuolinäkökulmasta ja todettu, että sen toteuttamiseen osallistuvat ja tuloksista hyötyvät molemmat sukupuolet tasapuolisesti. Kohderyhmänä olevien yritysten johdossa ja henkilökunnassa on sekä naisia että miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen sinällään, joskin sekin sisältyy kestävään kehitykseen, joka on hankkeen perusta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4
Hankkeessa mukana olevien Kemin alueen mikro- ja pk-yritysten toiminnot muuttuvat hankkeen myötä resurssiviisaammiksi, energiatehokkaammiksi ja vähähiilisemmiksi: Kiertotalousosaamisen lisääntyminen ja jätteiden lajittelun tehostaminen vähentää hävikkiä ja luonnonvarojen käyttöä. Elinkaariajattelun omaksuminen kannustaa kiinnittämään huomiota syntyvään jätteeseen – sen määrään ja laatuun. Energiankäyttöön ja -lähteisiin kiinnitetään huomiota ja tehdään mahdollisuuksien mukaan muutoksia päästöttömämpään suuntaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Ympäristötietouden jakaminen hankkeessa lisää ihmisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamista riskeistä ja siten ohjaa toimintaa kohti muutoksen ja riskien vähentämistä. Tietoisuus oman toiminnan ja ilmastonmuutoksen kytköksistä selvenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Hankkeen kohderyhmänä olevan yrityksen toimialasta ja sijainnista riippuu, kuinka yritys voi toiminnallaan näihin vaikuttaa. Välillisenä vaikutuksena yrityksen johdon ja henkilökunnan tietämyksen lisääntyminen aiheesta voi vaikuttaa heidän siviiliympäristöönsä ja -toimintaansa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 3
Hankkeen kohderyhmänä olevan yrityksen toimialasta ja sijainnista riippuu paljon, kuinka yritys voi toiminnallaan näihin vaikuttaa. Liikenne liittyy jollain tapaa kaikkiin yrityksiin, joten liikennepäästöjen vähentämistä tukevia ratkaisuja kannustetaan selvittämään ja toteuttamaan. Hanke kannustaa jätteiden kierrätykseen, joten tietämys siitä ja esim. viemärien käytöstä paranee ja siten vesistöön joutuvien haitta-aineiden määrät pienenevät. Tietämystä muovin haitallisista vaikutuksista luonnon kiertokulkuun jaetaan, muovin kierrätys tehostuu ja siten mikromuovin kulkeutuminen vesistöihin, muualle luontoon ja eliöstöihin vähenee.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 3
Kemin Natura-kohteet ovat vesistöjen äärellä eli Perämeren saaret ja kansallispuisto. Tämän hankkeen vaikutukset näihin alueisiin tulevat lähinnä vesistövaikutusten kautta: Yleisen tietämyksen kasvaessa jätteiden kierrätys ja tietämys viemärien käytöstä paranee ja siten vesistöön joutuvien haitta-aineiden määrät pienenevät. Tietämystä muovin haitallisista vaikutuksista luonnon kiertokulkuun lisätään, muovin kierrätys tehostuu ja siten mikromuovin kulkeutuminen vesistöihin, muualle luontoon ja eliöstöihin vähenee.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 6
Jätteiden lajitteluun, kiertotalouden edistämiseen sekä materiaalien viisaaseen ja tehokkaaseen käyttöön kiinnitetään hankkeessa erityistä huomiota. Materiaalin tehokas käyttö vähentää jätemäärää ja siten se vähentää paitsi päästöjä, myös kustannuksia. Myös jätteiden järkevä lajittelu ja sen organisointi vähentää päästöjä ja voi tuoda yritykselle säästöjä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4
Vähähiilinen Lappi –hanke edistää alueen asukkaiden ja toimijoiden energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Sieltä saatuja tietoja voidaan hyödyntää myös tässä hankkeessa. Energiatietouden lisääminen kannustaa yrityksiä kiinnittämään huomiota energian tehokkaaseen käyttöön, kun esim. tunnistetaan paremmin, mitkä toiminnot ja laitteet kuluttavat minkäkin verran energiaa, jolloin voidaan kohdentaa toimenpiteitä vaikuttavimpiin kohteisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 5
Hankkeessa mukana olevat yritykset kehittävät hankkeen avulla toimintaansa, palvelujaan ja tuotteitaan kestävämmiksi ja vähähiilisemmiksi. Hankkeen avulla yritykset myös oppivat tuomaan kestävän kehityksen mukaista toimintaansa esiin. Organisaatioiden, mm. kaupungin, hankinnoissa käytetään yhä enenevässä määrin kestävän kehityksen kriteereitä. Kehittäessään omaa kestävää toimintaansa ja oppiessaan viestimään siitä hankkeessa mukana olevat yritykset parantavat kilpailukykyään ja liiketoimintaedellytyksiään. Kaupungin elinvoima lisääntyy. Alueelle oletetaan hankkeen myötä syntyvän myös uusia kiertotalousyrityksiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 4
Hankkeen avulla yritykset kiinnittävät nykyistä enemmän huomiota toimintansa kestävään kehittämiseen. Tällöin oletetaan kehitettävän myös uusia aineettomia tuotteita ja palveluita nykyisten lisäksi. Hankkeen tuloksena laadittava yleisluontoinen ympäristökäsikirjapohja yrityksille jää työkaluksi myös kaupungin elinkeinotoimintaan ja yritysneuvontaan vahvistamaan kestävän kehityksen tiedonjakoa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 4
Liikkumisen ja logistiikan osuus yrityksen päästöistä vaihtelee toimialasta ja toiminnasta riippuen suuresti. Hankkeen tukemana tutkitaan mahdollisuuksia muuttaa liikkumista ja logistiikkaa kestävämmäksi esimerkiksi yritysten välisen yhteistyön avulla. Hanke haastaa miettimään (edelliseen kohtaan liittyen) uusia palveluja ja tuotteita: Voisiko esimerkiksi elokuva- tai teatterilipun tai ravintolaruokailun ostaa kuljetuksineen, yhteistyössä eri palveluntarjoajien kesken? Tai voisivatko joukkoliikenteen reitit / aikataulut ottaa joustavasti huomioon alueen tapahtumat ja palvelut?
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 3
Yritysten parantaessa toimintaedellytyksiään kestävän kehityksen avulla alueen elinvoima ja hyvinvointi lisääntyvät. Hankkeen myötä lisääntyvä kaupunkialueen yritysten toimintojen ekologisoituminen ja vähähiilistyminen parantaa elinympäristöä ja sitä kautta asukkaiden elinolosuhteita ja hyvinvointia tasapuolisesti. Hyvinvoivasta, terveellisestä ja vihreästä ympäristöstä hyötyvät myös matkailijat ja muut kaupungissa vierailevat sekä alueen yritykset.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Kemin alueen yritysten toimintaedellytysten parantumisen tuoma elinvoiman lisääntyminen sekä elinympäristön paraneminen kestävän kehityksen toimintojen myötä hyödyntää kaikkia Kemissä asuvia naisia, miehiä ja lapsia sekä vierailevia ihmisiä tasapuolisesti. Puhdas, terveellinen ja hyvinvoiva elinympäristö on yksi ihmisen perustarpeita. Elinolosuhteet ja ympäristön hyvinvointi kehittyy koko kaupungin alueella tasavertaisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Kemin alueen yritysten toimintaedellytysten parantumisen tuoma elinvoiman lisääntyminen sekä elinympäristön paraneminen kestävän kehityksen toimintojen myötä hyödyntää kaikkia Kemissä asuvia. Kestävän kehityksen ja vähähiilisten ratkaisujen lisääntyminen edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta, sillä puhdas ja terveellinen elinympäristö on yksi ihmisen perustarpeista ja vaikuttaa kaikkiin ihmisryhmiin samalla tavoin.
Kulttuuriympäristö 3 3
Päästöjen ja siten ilmansaasteiden väheneminen parantaa rakennusten kestävyyttä, historiallisetkin rakennukset säilyvät paremmin. Yritysten liiketoimintaedellytysten paraneminen ja kaupungin elinvoiman lisääntyminen elävöittää kaupungin yleisilmettä ja lisää yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä.
Ympäristöosaaminen 9 6
Hanke jakaa ympäristöosaamista ensisijaisesti mukana olevien yritysten johdolle ja myös henkilökunnalle. Hankkeessa kannustetaan mukana olevia yrityksiä luomaan itselleen ympäristöohjelma ja dokumentoimaan rationaalisella tasolla siihen liittyviä toimintojaan (ympäristökäsikirja). Tietoisuutta myös ympäristöstandardeista lisätään. Tietoisuus toimintojen ympäristövaikutuksista kasvaa, mikä motivoi myös muuttamaan toimintoja kestävän kehityksen suuntaan. Kiinnostuminen kestävästä kehityksestä lisää motivaatiota toimia sen mukaisesti ja motivaatio lisää puolestaan kiinnostusta, jolloin parhaimmillaan toimitaan jatkuvasti parantaen, mikä on standardien yksi perusedellytyksistä. Hankkeesta ja uusista toiminta- ja ajatusmalleista tiedottaminen ja tiedon leviäminen sen jo omaksuneiden ihmisten kautta lisää ajan myötä myös muiden sidosryhmien ja koko alueen ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kemin kaupunki on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja on mukana Itämeren alueen kestävän kehityksen toiminnassa. Kemi on sisällyttänyt Vihreä ja kestävä Kemi -toimintamallin kaupunkistrategiaansa ja kaupungille on myönnetty toisena kuntana Suomessa ISO 14001: 2015 ympäristösertifikaatti. Kemi kuuluu Hiilineutraalien kuntien verkostoon (Hinku), jonka jäsenten tavoitteena on alueensa päästöjen vähentäminen 80 %:lla vuodesta 2007 vuoteen 2030. Hankkeilla on merkittävä rooli näiden Kemin sitoumusten ja strategioiden viemisessä käytäntöön uusia toimintatapoja kehittäen ja jatkuvasti parantaen. Yritysten vihreä ja kestävä Kemi -hanke käynnistettiin Vihreä ja kestävä Kemi hankkeen päätyttyä. Hankeaika jatkoaikoineen oli 1.3.2021-30.6.2023.
ISO 14001:2015 sertifikaatin saatuaan Kemin kaupunki sai alueen mikro- ja pk-yrityksiltä huolestunutta viestiä siitä, miten pienet, ilman ympäristösertifikaattia olevat yritykset voivat vastata kestävän kehityksen haasteisiin esimerkiksi hankintakilpailutuksissa. Tästä Kemi sai idean mikro- ja pk-yritysten kestävää kehitystä tukevan Yritysten vihreä ja kestävä Kemi -hankkeen toteuttamisesta.

Hanke oli sopiva jatko Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeelle, jossa kohderyhmänä oli kaupunkiorganisaatio. Tukemalla eri sidosryhmiään kestävässä kehityksessä Kemin kaupunki edistää kaupungin elinvoimaa ja Hinku-tavoitteensa saavuttamista. Hinku-tavoitteena on Kemin kaupunkialueen päästöjen pienentäminen 80 % aikavälillä 2007-2030. Tavoitteen ollessa alueellinen tarvitaan kaikkien toimijoiden päästövähennyksiä.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä mikro- ja pk-yritysten tietämystä kestävistä ja vähähiilisistä toimintatavoista sekä saada Kemin alueen mikro- ja pk-yritykset toimimaan kestävän kehityksen ja vähähiilisyyden periaatteita noudattaen ja viestimään tästä toiminnastaan. Yritysten kanssa luotiin teams-verkosto, jossa oli keskimäärin 60 yritysjäsentä ja 40 muuta jäsentä, esimerkiksi yritysneuvojia sekä oppilaitosten ja hankkeiden edustajia.

Tavoitteisiin tähtääviksi toimenpiteiksi suunniteltiin tietoiskuja, työpajoja, tapahtumia ja monipuolista viestintää. Tietoiskujen lukumäärätavoite oli 8-10 kpl, niitä toteutettiin 11 kpl yksin ja muutama yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Omissa 11 tietoiskussa oli yhteensä 122 osallistujaa.

Tueksi yritysten kestävän kehityksen ja vähähiilisyyden periaatteita noudattavalle toiminnalle ja viestinnälle luotiin digitaalinen Ympäristökäsikirjapohja ohjeineen ja liitteineen. Käsikirjan suunnittelussa käytettiin apuna ISO 14001 ympäristöstandardia, jonka vaatimuksia tuodaan näin yrityksille tutuksi. Käsikirja on laadittu mahdollisimman yleiskäyttöiseksi, mutta silti kattavaksi eri toimialoilla toimiville mikro- ja pk-yrityksille. Laadittua Ympäristökäsikirjaa testattiin työpajassa hankeverkoston yritysten avulla. Saatujen parannusehdotusten perusteella käsikirjan sisältöä muutettiin, minkä jälkeen yrityksille järjestettiin työpaja, jossa käsikirja esiteltiin. Ympäristökäsikirjaa ja sen hyödyllisyyttä esittelemään luotiin hankkeessa piirrosvideo, joka on nähtävissä käsikirjan latauspaikan kanssa kemi.fi:n Vihreä Kemi -sivustolla.

Työpajoja suunniteltiin järjestettävän viisi, mutta järjestettiin vain kolme: Hankkeen alkua sävyttivät vaihtelevat koronarajoitukset epävarmuuksineen. Lisäksi Kemin alueen toimijoihin vaikutti merkittävästi hankkeen alussa julkistettu päätös Stora Enson Veitsiluodon tehtaan sulkemisesta. Monien yritysten toimintaedellytykset heikkenivät ja aiheuttivat haasteita, jotka vaativat resursseja. Kemin kaupungissa käynnistyi korona- ja Veitsiluoto-syistä samaan aikaan useita hankkeita, joiden kohderyhmä oli kokonaan tai osittain sama kuin tällä hankkeella, mikä aiheutti hankkeiden välillä kilpailun tapaista osallistujista. Yritysten kestävän kehityksen toiminnan tueksi suunnitellut työpajat haluttiin järjestää livenä, joten työpajat painottuivat hankkeen loppuun. Hankkeen loppuvaiheessa kuitenkin todettiin, että koska osallistujia oli vaikeaa saada mukaan, työpajoja järjestettiin suunniteltua vähemmän ja niiden sisältö painottui yrityksiä akuuteimmin hyödyttävään konkreettiseen tekemiseen eli Ympäristökäsikirjan testaamiseen ja käsikirjan esittelyyn. Yksi työpaja järjestettiin yhteistyönä usean hankkeen kesken laatien sisältö niin, että se soveltui kaikkien järjestäjähankkeiden sisältöön.

Tapahtumia järjestettiin suunniteltua enemmän. Koronan vuoksi aloitustapahtuma hankkeesta tiedottamiseksi järjestettiin teams-tapahtumana. Koronarajoitusten hölletessä järjestettiin useita yleisötapahtumia sekä yksin että yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Tiivistä tapahtumayhteistyötä tehtiin erityisesti Ilmastoviisas Meri-Lappi -hankkeen kanssa esimerkiksi syksyjen 2021 ja 2022 yleisölle avoimien Hinku-tapahtumien ja hankkeiden verkostoille suunnatun Tampereen energiamessumatkan järjestelyissä.

Hankkeen viestintää lisättiin suunnitellusta kompensoimaan pienempää työpajamäärää. Viestintäkeinoja ja sisältöä laajennettiin. Verkoston yrityksiä osallistettiin hankkeen koordinoimaan yhteisviestintään, verkoston yrityksille esiteltiin esimerkein ideoita viestintätavoista, miten ja mistä vihreästä ja kestävästä voi ja kannattaa viestiä, sillä yrityksen vastuullisuusviestinnän merkitys kilpailutekijänä kasvaa koko ajan. Hankkeen päätös lisätä digitaalista viestintää, kun live-maailma osittain sulkeutui, toi ison yleisön hankkeen jakamalle vihreälle tiedolle erityisesti TikTokin kautta: hankkeen aikana Vihreä Kemi -videoilla oli TikTokissa yli 1800000 katselukertaa. Yrityksiä muistuteltiin myös perinteisemmistä viestintätavoista.

Koronapandemian aiheuttamien haasteiden ja niistä johtuvien hankkeen toimenpidesuunnitelmien muutosten vuoksi hankkeelle anottiin ja saatiin neljä kuukautta lisäaikaa, joten hanke päättyi 30.6.2023 alunperin suunnitellun 28.2.2023 sijaan. Koronapandemialla oli kuitenkin hyväkin puoli eli nopea digiloikka: totuttiin etätapahtumiin ja digitaaliseen verkostoitumiseen. Pienillä toimintatapojen muutoksilla, etäjärjestelyillä
ja hankkeen saamalla lisäajalla hankkeen tavoitteet saavutettiin. Joten hankkeessa ei epäonnistuttu, vaan ulkopuolisten haasteiden ilmetessä muutettiin tarpeen mukaan ketterästi toimintaa pysyen silti hankesuunnitelman raameissa. Hanke onnistui sisällöllisesti lähes suunnitellusti. Kaikki suunnitellut työpajat eivät toteutuneet, mutta sen sijaan tietoiskuja järjestettiin useampia. Esimerkiksi vastuullisuusviestinnän työpaja korvattiin tietoiskulla. Digitaalisen Ympäristökäsikirjapohjan toteuttaminen onnistui odotetusti, se kiinnostaa ja on laajenevassa käytössä mm. Kemin kaupungin hankintakilpailutuksissa.
Verkoston yrityksille tehtiin hankkeen päätyttyä kysely. Kyselyn vastausmäärä oli pieni, mutta lähes kaikki vastanneet kokivat hyötyneensä hankkeesta.