RR-tietopalvelu -hankekuvaus A76934, Suunterveyden digiloikka

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 8000

Puhelinnumero: 0294 48 0000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: http://www.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kukkola Katri Maarika

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tohtorikoulutettava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katri.kukkola(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0294 487694

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

COVID-19 pandemian ja sen ja vastaavien uusien pandemioiden leviämisen ehkäisyssä fyysisten kontaktien välttäminen on keskeistä, jolloin digitalisaation, etätöiden ja -palveluiden merkitys korostuu. Suun terveydenhoidon saatavuudessa ja saavutettavuudessa on haasteita ilman pandemiaakin resurssipulan, pitkien etäisyyksien ja kustannusten vuoksi. Lisäksi pandemian aikana on erilaisten koronarajoitusten, -pelon ja resurssien muutosten ja siirtojen takia hoitokäyntejä on ollut yli miljoona vähemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Digitaalisten ratkaisuiden avulla voidaan terveyspalveluita tuottaa ja tarjota myös etänä, jolloin palveluita voidaan tarjota pandemiaturvallisesti, mikä lisää alueiden tasa-arvoisuutta.

Suunterveyden digiloikka – kohti virtuaalista vastaanottoa hankkeen visiona on virtuaalinen suunterveyden kioski, mistä asiakkaat saisivat yksilöllistettyä palvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Hankkeen tavoitteena on edesauttaa digitaalisten palveluiden hyödyntämistä ja käyttämistä suun terveyspalveluissa sekä edistää uutta liiketoimintaa digitaalisten palveluiden ja ratkaisujen luomiseen ja ylläpitoon ICT- ja terveysteknologia-alalla. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on lisätä palveluiden joustavuutta ja toimintavarmuutta myös poikkeustilanteissa, mutta ennen kaikkea parantaa hammashoidon saavutettavuutta ja mahdollistaa ennaltaehkäisevään hoitoon panostaminen. Hankkeessa toteutetaan asiakaslähtöinen etähoitokonsepti suunterveyden riskinarviointiin, alustavaan hoidonohjaukseen ja omahoidon ohjaukseen sekä testataan sen tarvitsemaa teknologiaa ja virtuaalista palvelumallia.

Hankkeessa kehitetään ja sovelletaan innovaatioiden toteuttamisen kannalta välttämättömiä tuotantotekijöitä. Oleellisena toimenpiteenä on tutkimuksissa ja käytännön työssä syntyneen tiedon ja taidon jalostaminen konkreettisiksi suunterveyttä kartoittaviksi kysymyssarjoiksi ja omahoidon harjoitteiksi. Hankkeessa kehitetään soveltuvia kuvausratkaisuja, kuvien hyödynnettävyyttä ja analysointia. Hankkeessa toteutetaan testiversio etähoitokonseptista, virtuaalinen suunterveyskoski, web- tai mobiilisovelluksena, jolla pilotoidaan kehitettyjä sisältöjä ja suun kuvauksen toteuttamista. Pilot-testauksia toteutetaan kouluilla oppilailla, joista saadaan referenssitiedoiksi ajantasainen suun kliininen terveystilanne määräaikaisista suun terveystarkastuksista. Vastaavasti pilotoidaan etähoitokonseptia täysin virtuaalisesti eri-ikäisiä kuluttajilla rekrytoimalla heitä eri web-sivustojen ja palvelukanavien kautta. Myös heidän osaltaan hyödynnetään potilasrekistereissä olevia hammasstatustietoja. Kehitetään diagnostiikkaa ja ennakoivaa analytiikkaa soveltamalla koneoppimista suun terveyteen liittyvän datan ja kuvien käsittelyyn. Hankkeella luodaan yhteyksiä ICT-yritysten ja suunterveyden toimijoiden välillä ja edesautetaan virtuaalipalveluiden hyväksyttävyyttä hammaslääkäreiden keskuudessa.

Hankkeessa toteutetaan toimialarajat ylittävää tutkimustiedon hyödyntämistä ja hankkeessa syntyy uutta tietoa ihmiskeskeisten terveys- ja hyvinvointiratkaisujen innovoimiseksi. Hanke pohjautuu Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen vahvoihin osa-alueisiin: ICT- ja ohjelmistoalaan sekä terveys- ja hyvinvointialaan, sekä yliopiston vahvaan tutkimukseen. Hanke tukee älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita (hammaslääketiede, optinen mittaus ja ICT) kehittämällä ja pilotoimalla etävastaanottotoimintaan soveltuvaa riskinarviointi- ja hoitoonohjaustyökalua. Konkreettisimpina tuloksina ovat erilaiset sisällöt suun terveyden virtuaalipalveluiden toteuttamiseen (suun terveyskäyttäytymisen kysymyspaketit, itsekuvantamisen prosessit, ratkaisut hoidonohjaukseen ja omahoitoon, datan prosessointimenetelmät), virtuaalipalvelun testityökalu ja pilotoinnin tuottama datavaranto. Hankkeessa lisätään yhteistyötä ICT-yritysten ja suun terveyspalveluiden tuottajien välillä sekä lisätään alueen pk-yritysten ja yliopiston, erityisesti hammaslääketieteen, välistä yhteistyötä.

Tarve suunterveyden etäpalveluille on ilmeinen sekä alueellisesti, kansallisesti että globaalisti, mitä COVID-19 pandemia on entisestään korostanut. Organisaatioiden ja toimialojen rajat ylittävät palveluratkaisut ja erityisesti datan käyttö, tulevat nousemaan keskeiseen rooliin terveyden ja hyvinvoinnin liiketoiminnan uutena mahdollisuutena. Alueen ICT-yritykset voivat hyödyntää niiden jo kansainvälisesti tunnustettua osaamista langattomassa tiedonsiirrossa, tietojärjestelmissä, tietoturvassa ja mobiiliohjelmistoissa, mitkä ovat oleellisia osa-alueita suun terveyden digitaalisten ratkaisuiden tuotteistamisessa. Globaali tarve avaa väyliä myös kansainväliseen liiketoimintaan, automatisaatio ja skaalautuvuus ovat myös palveluiden kasvun ja viennin edellytyksiä. Hankkeen vision mukaiset virtuaalipalvelut paitsi lisäävät suun terveydenhuollon toimintamahdollisuuksia poikkeustilanteissa myös auttavat jononhallinnassa ja resurssien kohdentamisessa. Kuluttajille ne merkitsevät hoidon parempaa saavutettavuutta ja yhdenvertaista palvelua asuinpaikasta riippumatta. Digitalisaation ja etäpalveluiden avulla voidaan saavuttaa parempi resurssitehokkuus ja suunterveys: oikea-aikaisella hoidolla voidaan toteuttaa kevyempiä hoitoja, saavuttaa parempaa hyvinvointia ja parempi kustannusvaikuttavuus. Kun osa palveluista voidaan toteuttaa virtuaalisesti, se tukee myös kestävän kehityksen periaatteita ja vähähiilisyyden tavoitetta vähentämällä liikenteen tarvetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhminä ovat:
• Hammashoitopalveluiden tuottajat eli kuntien ja kaupunkien terveydenhoito, yksityiset hammaslääkäriasemat ja -ketjut, YTHS ja yksityiset hammaslääkärit (loppukäyttäjät).
• Digitaalisia alustoja, verkko- ja mobiiliratkaisuja tarjoavat yritykset
• Lääketieteellisiä laitteita ja ohjelmistoja tarjoavat yritykset
• Datankäsittely, -muotoilu ja-visualisointialan yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

• Kuluttajat
• Suun terveystuotteiden valmistajat ja markkinoijat (esim. omahoidon tuotteet)
• Muut terveysdatan hyödyntäjät

Muita terveysdatan hyödyntäjiä ovat esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja suuret laitetoimittajat. Myös WHO ja muut kansainväliset avustusjärjestöt, jotka toimivat terveyspalveluiden parantamiseksi kehitysmaissa, voivat olla hyödyntäjinä, niiden kautta on viety esimerkiksi digitaalisia neuvolapalveluita. Tämän lisäksi palveluihin liittyvä alustatalous ja sen arvaamaton ja voimakas laajeneminen voivat synnyttää uusia ennakoimattomia kohderyhmiä, joiden syntyyn hanke on ollut vaikuttamassa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 277 720

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 277 720

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 364 942

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 364 942

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen toteutukseen osallistuvat organisaatiot ovat teknisen- ja terveysalan alan organisaatioita. Teknisellä alalla työskentelevistä keskimäärin yksi neljästä on nainen, ja vastaavasti terveysalalla yksi kolmesta on mies. Miesten suunterveys on väestötasolla heikompi kuin naisilla. Hampaiden omahoito on miehillä heikompaa kuin naisilla: vuoden 2019 kouluterveyskysely osoittaa, että noin 71 % yläkouluikäisistä tytöistä harjaa hampaansa useammin kuin kerran päivässä, mutta pojista vain 48% ja Pohjois -Pohjanmaalla poikien tilanne on vielä heikompi, sillä heistä vain 44 % harjaa hampaansa useammin kuin kerran päivässä. Terveys 2011 tutkimuksessa hoitoa vaativaa kariesta oli 28 % tutkituista miehistä ja 14 % tutkituista naisista ja vuoden 2011 varusmiestutkimuksessa 45 % varusmiehistä oli ainakin yksi korjaavaa hoitoa vaativa hammas. Projektin tuloksena syntyvä toiminta on avointa molemmille sukupuolille tasavertaisesti. Projektin viestintä toteutetaan sukupuolineutraalisti.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toteutuksessa huomioidaan naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen eri toimenpiteisiin ja muuhun toimintaan. Hankkeen vastuullisena johtajana on nainen, ja tutkimusryhmässä on sekä hammaslääketieteen että teknisen kehityksen puolella molempia sukupuolia. Projektin tuloksena syntyvä toiminta ei aseta minkäänlaisia sukupuolivaatimuksia vaan, toiminta on avointa molemmille sukupuolille tasavertaisesti. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden toteutumisesta hankkeessa valvoo hankkeen ohjausryhmä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hanke ei sisällä erityisiä tasa-arvoa edistäviä toimia, mutta toteutettavat tutkimus- ja innovaatiotoimet ovat luonteeltaan avoimia ja antavat tasapuoliset mahdollisuudet osallistua projektin tulosten hyödyntämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	4
Digitaaliset terveyspalvelut vähentävät liikkumisen tarvetta ja tehostavat materiaalien käyttöä, ja sen myötä edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	2
Digitaaliset terveyspalvelut vähentävät liikkumisen tarvetta, ja sen myötä liikenteen päästöjä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	2
Digitaaliset terveyspalvelut vähentävät liikkumisen tarvetta, ja sen myötä kasvihuonekaasupäästöjä
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	2
Digitaalisten terveyspalveluiden odotetaan tehostavan materiaalien käyttöä ja vähentävän jätteen määrää
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta uusiutuvien energianlähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	5
Etähoitoratkaisut ja digitaaliset terveyspalvelut vahvistavat paikallista elinkeinorakennetta ja mahdollistavat palveluiden kestävän kehittämisen (esim. asiakkaiden työssäpoissaolon väheneminen, palveluiden tarjoaminen alustatalousmalilla).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	2	7
Digitaaliset palvelut ovat aineettomia palveluita, joiden kehitykseen koko hanke tähtää.
Liikkuminen ja logistiikka	4	4
Digitaaliset terveyspalvelut vähentävät liikkumisen ja logistiikan tarvetta (esim. riskiarvio ja omahoidon ohjaus etänä, erikoishammaslääkärin konsultaatio etänä, sen sijaan että tarvitsisi käydä hoidon tarpeen arviossa isossa hammashoitolassa).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	7
Digitaalisten terveyspalvelujen kehittäminen parantaa terveyteen ja talouteen liittyvää hyvinvointia lisäämällä paikallisten yritysten aktiviteetteja liittyen digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja pyörittämiseen sekä parantamalla kansalaisten terveyden tilaa.
Tasa-arvon edistäminen	2	5
Digitaaliset terveyspalvelut parantavat kansalaisten terveydentilaa sukupuoleen, asuinpaikkaan ja etniseen taustaan katsomatta. Erityisen suuri merkitys etäpalveluilla on harvaan asuttujen alueiden väestöön.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	4	4
Digitaaliset terveyspalvelut muokkavat hammashoidon toimintakulttuuria ja parantavat kansalaisten terveydentilaa sukupuoleen, asuinpaikkaan ja etniseen taustaan katsomatta. Toisaalta erot ja mahdollisuudet kyvykkyydessä käyttää digitaalisia palveluita voivat myös kasvattaa eriarvoisuutta, erityisesti jos niiden myötä lähipalveluja karsitaan.
Kulttuuriympäristö	1	2
Suun terveydenhoidon painopiste siirtyy korjaavasta hoidosta terveyttä ylläpitävään toimintaan ja samalla toimintaympäristö muuttuu vastaanotoilta virtuaaliseen toimintaympäristöön. Etähoidon käyttöönotto suun terveydesä kulttuurinen muutos sillä alalla. Laitos- ja toimenpide keskeisestä toimintamallista siirrytään kuluttajakeseiseen ja terveyttä ylläpitävään toimintatapaan.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suunterveys on olennainen osa henkilön terveyttä ja suusairauksilla on yhteys moniin yleissairauksiin. Ehkäistävissä olevat karies- ja iensairausperäiset infektiot lisäävät mm. sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, ja on viitteitä, että ne ovat yhteydessä moniin vakaviin sairauksiin, kuten syöpä ja Alzheimerin tauti. Suun terveydenhoidon saatavuudessa ja saavutettavuudessa on haasteita resurssipulan, pitkien etäisyyksien ja kustannusten vuoksi. Digitaalisten ratkaisuiden avulla voidaan terveyspalveluita tuottaa ja tarjota myös etänä, mikä lisää alueiden tasa-arvoisuutta.

Suunterveyden digiloikka – kohti virtuaalista vastaanottoa hankkeen visiona on virtuaalinen suunterveyden kioski, mistä asiakkaat saisivat yksilöllistettyä palvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Hankkeessa yhdistyvät uudella tavalla hammaslääketieteen, optisen mittauksen ja ICT-alan osaaminen sekä näiden osaamisalojen myötä etävastaanottotoimintaan soveltuvat teknologiat analytiikkaan perustuvat hoitoonohjaussovellutukset. Hanke vahvistaa alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä edistää toimialan verkostoitumista.
Hankkeen tavoitteena on edesauttaa digitaalisten palveluiden hyödyntämistä ja käyttämistä suun terveyspalveluissa sekä edistää uutta liiketoimintaa digitaalisten palveluiden ja ratkaisujen luomiseen ja ylläpitoon ICT- ja terveysteknologia-alalla. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on lisätä palveluiden joustavuutta ja toimintavarmuutta myös poikkeustilanteissa, mutta ennen kaikkea parantaa hammashoidon saavutettavuutta ja mahdollistaa ennaltaehkäisevään hoitoon panostaminen.

Hankkeessa toteutettiin asiakaslähtöinen etähoitokonsepti suunterveyden riskinarviointiin, alustavaan hoidonohjaukseen ja omahoidon ohjaukseen sekä testattiin sen tarvitsemaa teknologiaa ja virtuaalista palvelumallia. Hankkeessa kehitettiin ja sovellettiin innovaatioiden toteuttamisen kannalta välttämättömiä tuotantotekijöitä. Hankkeessa luotiin suunterveyskäyttäytymisen kysymyssarja, jolla voidaan selvittää yleisimpien suusairauksien, karieksen, ientulehduksen ja hammaseroosion riskiä sekä hammashoitopelon tasoa. Lisäksi määriteltiin kuvausprotokolla suunterveyden arviointiin käytettäville hammaskuville ja luotiin kuvausohje matkapuhelimilla otettaville kuville. Virtuaalisen itsehoidon ohjauksen toteuttamiseksi suunniteltiin ja toteutettiin itsehoitoa ohjaavia videoita karieksesta, hammaseroosiosta, hampaiden harjaamisen tekniikasta ja hammasvälien puhdistamisesta. Laadittiin omahoito-ohjeet ja hengitys-, rentoutumis- ja huomionsiirtoharjoite videot hammashoitopelosta kärsiville.

Testaamista varten luotiin etähoitokonseptin mukainen web-sovellus, mihin integroitiin sisällöt siten, että riskinarvio ja omahoidon ohjaus voitiin tuottaa automatisoidusti. Hankkeessa etäpalvelukonseptia testattiin 13–17-vuotiailla nuorilla seitsemällä koululla eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata ja aikuisilla täysin virtuaalisesti ja testaustapahtumissa. Lisäksi kahdella koululla testattiin omahoidon oppimistyökalua. Osallistujilta kerättiin palautetta palvelukonseptista ja käsityksistä palautetun automaattisen itsehoidon ohjauksen hyödyllisyydestä.
Hankkeen tuloksena ovat kehitetyt tietosisällöt ja testauksen avulla saatu tieto virtuaalipalvelun käytettävyydestä ja haluttavuudesta sekä testauksella saatu datavaranto, jota voidaan tietosuojan asettamissa rajoissa hyödyntää myös muissa tutkimuksissa ja hankkeissa. Pilotissa kerätyn kokemuksen ja pelkohoidon asiantuntemuksen avulla luotiin pelkopotilaan ohjaukselle malli, joka on toteutettavissa myös terveydenhuollon hoitopolussa. Lisäksi luotiin suusairauksien riskin etäarviointiin perustuva palvelumalli, missä on yhdistetty etäpalvelukonseptin testaamisesta saatu kokemus, ja hammashoidon ammattilaisten kanssa keskustellut ideat käytöstä.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke