|
|
|
Hankekoodi: A76967
Hankkeen nimi: Ympyrä - Älykkäiden ympäristömittausten osaamiskeskittymä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245894-7
Jakeluosoite: Kirjaamo, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto (Toteutuspaikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius)
Puhelinnumero: 06 8294 111 (keskus)
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
WWW-osoite: https://www.cinetcampus.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Myllymäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuskoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.t.myllymaki(at)jyu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 567 5606
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ympyrä-hankkeessa luodaan Keski-Pohjanmaalle yritysten ympäristövaikutusten älykkään arvioinnin osaamiskeskittymä, joka yhdistää kokonaisvaltaisesti ympäristöekosysteemin ympärillä toimivat tahot; teollisuus-, kaivos- ja pk-yritykset, konsultit, sekä ympäristön tilaa valvovat viranomaiset kehittämään yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa yritysten toimintaympäristön vaikutusten seurantaan ja arviointiin uusia digitaalisia, älykkäitä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Kehittämällä toimintaympäristön ja ympäristövaikutusten seurantaa digitalisaation ja tekoälyn avulla, voidaan vastata yritysten ympäristöhaasteisiin ja parantaa tätä kautta yritysten toimintaedellytyksiä ja näin tukea maakunnan selviytymistä COVID-19 vaikutuksista.
Osaamiskeskittymä yhdistää uudella tavalla eri osaamisalueita (digitalisaatio, ympäristöteknologia, ympäristöosaaminen, mittausteknologiat) yritysten toiminnan kannalta keskeisen toimintaympäristön vaikutusten seurannan näkökulmasta. Kun kaikki osaamiskeskittymän osapuolet tuovat keskittymään omaa osaamistansa, syntyy synergian ansiosta täysin uudenlaista tietämystä ja osaamista, jonka avulla voidaan vastata ympäristövelvoitteisiin aiempaa kustannustehokkaammin ja monipuolisemmin. Tuloksena yritykset voivat paremmin toteuttaa toimintaansa, niin että toiminta ja sen vaikutukset täyttävät ympäristöviranomaisten vaatimukset.
Digitalisuutta ja tekoälyä hyödyntävät ratkaisut kannustavat ja auttavat hankkeen kohderyhmänä toimivia teollisuus-, kaivos- ja pk-yrityksiä, sekä ympäristön tilaa valvovia viranomaisia uudistamaan toimintatapojaan. Hanke kasvattaa yritysten kilpailukykyä lisäämällä uusien kustannus- ja energiatehokkaampien sekä rikkaampaa tietoa tuottavien digitaalisten ratkaisujen käyttöä ja tukee samalla yritysten liiketoimintaedellytyksiä, esimerkiksi antamalla tietoa ympäristön tilasta investointipäätösten tueksi.
Hankkeella on merkittäviä tuloksia myös vihreän siirtymän näkökulmasta. Hanke edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristövaikutusten hallintaa. Hankkeen ratkaisut vähentävät toimintaympäristön seurannan energiankulutusta sekä hiilidioksidipäästöjä sekä käytettävien teknologioiden, että niiden päälle rakentuvien toimintatapojen ja palveluiden osalta. Uudet mittaratkaisut ovat nykyisiin manuaalisiin mittalaitteisiin verrattuna monikymmen-, jopa monisatakertaisesti kertaisesti vähemmän energiaa kuluttavia ja näiden teknologioiden päälle rakentuvat käytänteet edellyttävät esimerkiksi huomattavasti vähemmän maastokäyntejä ja vähentävät niistä johtuvaa liikennesuoritteiden määrää. Hanke myös nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta ympäristöekosysteemien mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden energiatuotannossa.
Hankkeella luodaan valmiuksia uusien ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen. Uudet kehitettävät ratkaisut mahdollistavat esimerkiksi t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien sekä palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Tekoälyn ja IoT:n soveltaminen kokonaisvaltaisesti ympäristöliiketoiminnan yhteydessä tukee myös sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä uusien ympäristömittauspalveluiden kehittymistä. Hankkeessa tehtävät pilotit pyritään toteuttamaan avoimen lisenssipolitiikan alla. Näin päästään mahdollisimman helposti ja nopeasti tulosten tuotteistettavuuden pariin, jos sille nähdään edellytyksiä. Erityisesti mahdollisuuksia avataan uudenlaisille mittauspalveluille, jotka ovat monistettavissa joka puolelle Suomea ja jopa koko maailmaa. Kaupallistamisen edellytykset selvitetään yhteistyöllä osaamiskeskittymän kanssa pilottien kautta. Pilottien kautta on löydettävissä uusia kerättyyn ja jalostettuun dataan perustuvia (mm. tekoälyä hyödyntäviä) palveluliiketoiminnan malleja ympäristöosaamisen alalle.
Hankkeessa syntyvän osaamiskeskittymän yhteistyössä kehittämät mittausratkaisut ja niiden päälle rakennetut käytänteet ovat yleistettävissä huomattavasti hankkeen pilotointikohteita laajemmalle. Hankkeen tulosten vaikuttavuutta arvioitaessa on syytä huomioida vaikutusten laajuus, hankkeen toiminnan uudistaessa koko ympäristömittauksen, sekä yleisemminkin toimintaympäristöjen mittaamisen toimintakenttää ja käytäntöjä. Hankkeessa kehitettävät ratkaisut kokonaisuudessaan muuttavat nykymuotoisia toimintatapoja ja palveluita informaatiorikkaammiksi, reaaliaikaisemmiksi, kustannustehokkaammiksi ja vähemmän energiaa kuluttaviksi.
Hanke toteuttaa alueellisen korona-exit raportin linjauksia, kuin myös Keski-Pohjanmaan alueen keskeisiä strategioita (mm. maakuntastrategia ja älykkään erikoistumisen strategia). Lisäksi hankevalmistelussa on huomioitu Kokkolan kaupungin ekosysteemisopimus. Hankkeen toiminta liittyy myös keskeisesti useisiin merkittäviin digitaalisiin innovaatiokeskittymiin, joissa hankkeen toteuttaja on mukana.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki osaamiskeskukseen osallistuvat tahot; teollisuus-, kaivos- ja pk-yritykset, joille erilaiset ympäristöluvat ovat toiminnan edellytyksiä, ja joihin kohdistuu lupiin liittyviä seurantavelvoitteita sekä konsultit ja ympäristön tilaa valvovat viranomaiset.
Hankkeeseen ovat alustavasti sitoutuneet seuraavat toimijat
• Keliber Oy (kaivosteollisuus)
• Boliden Kokkola Oy
• Kokkolan kaupunki, ympäristöpalvelut
• Envineer Oy
• Metsähallitus (asiantuntijarooli)
• ELY-keskus (luonnonsuojelu, asiantuntijarooli)
Hankkeen aikana lähestytään myös muita alueen toimijoita, esimerkiksi Kokkolan Satama, sekä muita pk-sektorin yrityksiä, joista merkittävimpinä teollisuusalana mainittakoon tuulivoimayritykset. Hankkeen kannalta keskeisiä toimijoita ovat myös muut ELY:n sisällä toimivat viranomaistahot ja muut vastaavat viranomaiset.
Osaamiskeskittymään tulee mukaan yrityksiä eri toimialoilta, ja he kukin tuovat sitä kautta osaamista ja tietämystä mm. oman toimialansa erityistarpeista, nykyisistä toimintatavoista sekä käytössä olevista menetelmistä. Mukana olevien yritysten kautta saadaan tietämystä myös toimialoittain erilaisista kehityskohteista, joihin hankkeen toiminnalla voidaan hakea uusia tehokkaampia ratkaisuja. Yrityksistä hankkeeseen ovat jo sitoutuneet seuraavat toimijat; Keliber Oy, joka tuo osaamiskeskittymään osaamista ja tietämystä kaivostoimialan tarpeet huomioiden. Boliden Kokkola Oy, joka tuo osaamista ja tietämystä suurteollisuuden ja KIP-alueen toiminnan kannalta oleellisista näkökulmista. Envineer Oy, joka tuo osaamista ja tietämystä konsulttipuolen asioiden kannalta.
Kokkolan kaupunki tuo osaamiskeskittymään osaamista, sekä viranomaisnäkökulmasta, että alueellista ympäristön seurantaa tekevänä toimijana. Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut on kiinnostunut hankkeen tuomista uusista mahdollisuuksista automatisoida tiettyjen arvokkaiden ja vaikeasti tavattavien eläinlajien havainnointia ja esiintymisen todentamista tekoälyn avulla.
Osaamiskeskittymän asiantuntijarooliin ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa Metsähallitus ja ELY-keskus. Metsähallitus tarjoaa osaamista mm. eri eläinlajien seurantojen ja laskentojen osalta, niin alueellisesti kuin myös valtakunnallisesti ajateltuna. Myös ELY-keskus toimii asiantuntijaroolissa, jonka osaaminen ympäristölupiin ja -velvoitteisiin liittyen on osaamiskeskuksen toiminnan kannalta tärkeää. Viranomaisten mukana oleminen jo uusien järjestelmien kehitysvaiheessa mahdollistaa kehitystyön suuntaamisen oikeanlaiseen suuntaa, jotta itse järjestelmän hyödyntäminen tarkoitetuissa konsepteissa on mahdollista. Metsähallituksen ja ELY-keskuksen mukanaolo mahdollistaa lisäksi tiedon sekä ratkaisumallien leviämisen tehokkaasti valtakunnallisella tasolla.
Hankkeeseen osallistuvat osapuolet siis tuovat osaamiskeskittymään oman osaamisensa, joka osaamiskeskittymässä yhdistyy ja täydentää muiden toimijoiden osaamista. Tällaisen uuden synergian pohjalta syntyy uutta osaamista, jota ei olisi mahdollista saavuttaa ilman osaamiskeskittymää. Tämän uuden yhteistyöstä syntyvän osaamisen avulla voidaan suunnitella uusia teknologisia ratkaisuja ja toimintatapoja, joita pilotoidaan sopivissa kohteissa.
Pilotointien avulla voidaan todentaa uusien mittausratkaisujen vahvuudet ja edut sekä saattaa ne laajemmin yritysten ja viranomaisten tietoisuuteen. Onnistuneiden pilotointien suorittaminen hankkeessa vaatii tietämyksien yhdistämistä eri toimialoilta (älykäs erikoistuminen). Pilottien toteuttaminen on edellytys hankkeen iteraatiomaiselle kehittämistoiminnalle, jossa kehitystyön tueksi kerätään informaatiota todellisissa toimintaympäristöissä tehdyissä kokeiluissa. Pilotoinnit antavat välittömästi tietoa uusien energiatehokkaampien tekoälyyn pohjautuvien ratkaisujen yleistettävyydestä ja kaupallisista mahdollisuuksista. Pilotoinneissa testatut mittausratkaisut ovat yleistettävissä koko toimintaympäristö mittausten toimintakenttään sekä sen aihepiirin eri toimijoiden ja yhdyskuntien käyttöön.
Hankkeen välilliset kohderyhmät koostuvat useista eri organisaatioista, jotka saavat hankkeen kautta uutta tietämystä ja osaamista. Yksi välillisesti hyötyä saava organisaatio on selkeästi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, jonka oma osaaminen kasvaa hankkeen toteutuksen myötä. Muina välillisinä kohderyhminä ovat muut alueen kehittämis- ja koulutusorganisaatiot sekä ympäristömittausten parissa toimivat yritykset ja niiden kehittämiseen liittyvät muut seutukunnan julkiset toimijat, joiden kanssa tehdään yhteistyötä hankkeen puitteissa. Välillisesti myös alueen kohdealueen kansalaiset saavat hankkeen kautta tietoa ympäristöstään.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 344 716
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 344 716
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 382 895
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 382 895
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kokkolan, Kaustisen
Kunnat: Kaustinen, Kokkola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 6 |
| Hankkeessa etsitään ratkaisuja sille, että teollisuuslaitokset ja erilaiset yritykset voisivat toteuttaa toimintaansa ympäristövaikutukset huomioiden, entistä älykkäämmin ja kustannustehokkaammin. Hanke siis edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristövaikutusten hallintaa. Koska hankkeen kohderyhmänä on esimerkiksi kaivostoimintaa ja teollista toimintaa harjoittavia suuria toimijoita, on hankkeella suuri vaikuttavuus. Hankkeessa kehitettävät mittausratkaisut ovat nykyistä ratkaisuja selkeästi pienempiä, jolloin materiaalien tarve tuotannossa vähenee ja samalla myös luonnonvarojen käyttö siltä osin. Uudet ratkaisut ovat myös huomattavasti energiatehokkaampia ja ratkaisujen kehityksessä pyritään siihen, että sähköntuotannossa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja (esim. aurinkopaneelien hyödyntäminen). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 6 |
| Hankkeen tuomat uudet älykkäät energiatehokkuuden kautta vähähiilisyyttä tukevat ratkaisut ympäristöekosysteemien seuranta- ja mittausarvoihin voivat edesauttaa tuotantolaitosten prosessien säätöä ja siten vähentää luontoon kohdistuvia rasituksia. Sikäli kun ratkaisuja tuotetaan eläimistön seurantaan, voidaan seurantatietojen avulla pitkällä aikavälillä tehdä arvioita suuremmistakin ilmastonmuutoksen aiheuttamista muutoksista eläimistöön. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 8 |
| Hankkeessa etsitään ratkaisuja sille, että teollisuuslaitokset ja erilaiset yritykset voisivat toteuttaa toimintaansa ympäristövaikutukset entistä paremmin huomioiden Hankkeen tuomat uudet seuranta- ja mittausmenetelmät voivat edesauttaa tuotantolaitosten prosessien säätöä ja siten vähentää luontoon kohdistuvia rasituksia. Älykkäät mittausratkaisut voivat mahdollisesti paikallistaa ongelmakohtia ja auttaa siten säilyttämään arvokkaita luontokohteita. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 5 |
| Hankkeen ratkaisut auttavat teollisuuslaitoksia ja yrityksiä seuraamaan toimintansa ympäristövaikutuksia ja täyttämään ympäristövelvoitteensa. Tämä eliöstön lisäksi myös pinta- ja pohjavesiin ja maaperään sekä ilmaan kohdistuvien vaikutusten monitorointia. Kokonaisuudessaan hanke siis edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristövaikutusten hallintaa. Hankkeen tuomat uudet seuranta- ja mittausmenetelmät voivat edesauttaa tuotantolaitosten prosessien säätöä ja siten vähentää luontoon kohdistuvia rasituksia. Älykkäät mittausratkaisut voivat mahdollisesti paikallistaa ongelmakohtia ja auttaa siten säilyttämään arvokkaita luontokohteita. Hankkeessa kehitettävät uudet ratkaisut mm. vesistöjen mittaamiseen tuovat säästöjä kasvihuonekaasujen osalta. Hankkeessa kehitettävät ratkaisut kokonaisuudessaan muuttavat nykymuotoisia toimintatapoja ja palveluita vähemmän energiaa kuluttaviksi sekä vähentävät liikennöintiä, jotka vähentävät kasvihuonekaasuja. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 6 | 7 |
| Hankkeessa tapahtuvia pilotteja on suunniteltu toteutettaviksi Natura 2000 alueilla tai aivan niiden välittömässä läheisyydessä. Tulosten perusteella voidaan mm. arvioida toimintalaitosten vaikutusta kyseisten alueiden eläimistöön ja ympäristöön. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Hankkeessa kehitetään nykyistä pienikokoisempia ratkaisuja, jolloin materiaalien tarve vähenee. Hankkeessa syntyvät jätteet pyritään minimoimaan ja kierrätetään asianmukaisesti. Toimintatapamuutoksella saadaan materiaalien käyttöön pidemmällä aikajaksolla säästöjä, kun perinteisesti maastosta kerättävät, paperille merkittävät seurantatulokset saadaan tallennettua automaattisesti suoraan taustajärjestelmään ilman ylimääräisiä välivaiheita. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Hankkeen mittausverkoissa on mahdollista käyttää mm. aurinkopaneeleita virran lähteenä. Myös ”energy harvesting” tyyppiset ratkaisut ja polttokennovaihtoehdot otetaan huomioon hankkeessa tehtävässä kehitystyössä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 7 |
| Hankkeen kohderyhmänä on isoja toimintalaitoksia ja kaivosteollisuutta, jotka ovat paikallisen elinkeinorakenteen näkökulmasta merkittäviä toimijoita. Hanke edistää näiden toimijoiden luonnonvarojen kestävää käyttöä kehittämällä kustannustehokkaampia ja rikkaampaa informaatiota antavia digitaalisuuteen perustuvia mittausratkaisuja. Hankkeen toiminnan avulla paikallista osaamista kasvatetaan, jolloin paikallisen liiketoiminnan ja elinkeinorakenteen kehittyminen on mahdollista. Hankkeessa selvitetään uuden kehitettävän ympäristöekosysteemin mittaus- ja seurantaratkaisun kaupallistamisedellytykset. Hankkeessa parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä, lisäämällä digitalisaation ja tekoälyn tuomia energiatehokkaita ratkaisuja toimintaympäristön seurantaan, ja sitä kautta myös tuketaan maakunnan selviytymistä COVID-19 vaikutuksista | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään älykkään havainnoinnin ja mittausjärjestelmän ratkaisuja, joihin sisältyy myös aineettomia tuotoksia, kuten teknologisten ratkaisujen päälle rakentuvia mittauskäytänteitä. Uudet tekoälyä hyödyntävät energiatehokkaat menetelmät mahdollistavat uusien palvelukonseptien kehittämisen järjestelmän kaupallistamismahdollisuuden yhteydessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 6 |
| Järjestelmän tuottamat havainnointi- ja mittaustulokset voivat vähentää mm. ajoneuvoilla tehtäviä käyntejä kohdealueilla. Kehitettävät pienikokoiset laitteet asennetaan kerralla koko alueelle, eikä niitä tarvitse siirtää mittausjaksojen aikana. Kehitettävät laitteet ovat myös hyvin huoltovapaita, mikä omalta osaltaan vähentää liikkumisen tarvetta. Pienikokoisempia laitteita voi kuljettaa kerralla enemmän, jolloin kokonaisvaltaisesti myös kuljettamisen tarve vähenee suuressa mittakaavassa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeen tuomat uudet seuranta- ja mittausarvot voivat edesauttaa tuotantolaitosten prosessien säätöä ja siten vähentää luontoon ja lähialueen asukkaisiin kohdistuvia rasituksia. Hanke edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Luonnonvarojen kestävä käyttö puolestaan mahdollistaa taloudellisen hyödyntämisen rinnalla mm. ympäristön virkistyskäytön. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 5 |
| Naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen digitaalitaloudessa edistäisi talouskasvua ja laajempaa sosiaalista kehitystä. Tässä hankkeessa kehitetään miesvaltaisen ICT-alan ratkaisuja yhteistyössä naisvaltaisen ympäristöalan kanssa. Tämä osallistaa naisia digitaalisen yhteiskunnan kehittämiseen, joka puolestaan lisää sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeessa ei suosita ketään, vaan se on tasa-arvoinen kaikille mm. kulttuurista, uskonnosta ja elämänkatsomuksesta riippumatta. Kaikille tarjotaan yhtäläinen mahdollisuus päästä tarkastelemaan julkisia mittaustuloksia. Hankkeen tapahtumat järjestetään sellaisissa paikoissa, joissa liikuntarajoitteisten vaatimukset on otettu huomioon. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 6 |
| Hanke tarjoaa yrityksille digitalisuuteen perustuvia ratkaisuja, joiden avulla yritykset voivat toteuttaa toimintaansa entistä kustannustehokkaammin ja älykkäämmin, ympäristöasiat ja niihin liittyvät velvoitteet huomioiden. Hanke siis edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Luonnonvarojen kestävä käyttö puolestaan mahdollistaa taloudellisen hyödyntämisen rinnalla mm. virkistyskäytön ja esimerkiksi matkailu-, hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen kehittämisen. Hankkeen tuomat uudet seuranta- ja mittausratkaisut voivat edesauttaa tuotantolaitosten prosessien säätöä ja siten vähentää luontoon kohdistuvia rasituksia. Älykkäät mittausratkaisut voivat mahdollisesti auttaa paikallistamaan ongelmakohtia ja auttaa säilyttämään kulttuurillisesti arvokkaita luontokohteita. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Hanke yhdistää eri osaamisalueita (digitalisaatio, automaatio, informaatioteknologia, tutkimus, ympäristöteknologia, liiketoiminta, tekoäly) uudeksi osaamiseksi. On merkittävä vaikutus, että muiden osaamiskeskittymässä mukana olevien toimijoiden ympäristöosaaminen kasvaa ja vastaavasti ympäristöalan toimijoiden ymmärrys digitaalisuuden mahdollisuuksista ympäristöalalla lisääntyy. Voidaankin todeta, että ympäristöosaaminen kokonaisuudessaan lisääntyy merkittävästi osaamiskeskittymän myötä. Hankkeen tuottaman informaation myötä se tukee myös maakunnassa yhdeksi kärkitoimialaksi valittua ICT ja digitalisaatio -toimialaa. Hankkeessa kehitetään uusia energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja, joiden tarjoamat mahdollisuudet tuovat uutta osaamista ja tietoisuutta hanketoimijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Hankkeen tuloksia esitellään kansallisissa ja kansainvälissä konferensseissa ja erilaisissa tapahtumissa. Hanke tekee yhteistyötä ESR-rahoitteisen HANKO-hankkeen kanssa tuottamalla informaatiota, jota HANKO-hankkeessa jalostetaan tiedotus- ja koulutusmateriaaliksi. | ||
Kokkolan yliopistokeskuksen It-yksikön Ympyrä-hankkeessa luotiin Keski-Pohjanmaalle uusi digitaalisten ympäristömittausten osaamiskeskittymä. Osaamiskeskittymä yhdisti eri osaamisalueita (digitalisaatio, ympäristöteknologia, ympäristöosaaminen, mittausteknologiat) ja tahoja (teollisuus-, energia-, kaivos- ja pk-yritykset, konsultit, tutkimusorganisaation sekä ympäristön tilaa valvovat viranomaiset) yhteen edistämään Keski-Pohjanmaan alueen ympäristömonitorointiin liittyviä uusia älykkäitä digitaalisia ratkaisuja. Osaamiskeskittymätoimintaa toteutettiin hankkeessa kehitetyn AamukaffIT-konseptin alla. Tapahtumassa toimijat kokoontuivat kuulemaan tietoa älykkäistä ympäristömittauksista ja keskustelemaan ajankohtaisista ympäristöasioista. Kolme kertaa hankkeen aikana järjestetty tapahtuma sai hyvän vastaanoton ja jatkossa tapaaminen järjestetään pysyvänä toimintamallina muutaman kerran vuodessa. Osaamiskeskittymän toiminnan ansiosta digitaalisiin ympäristömittauksiin liittyvä hanketoiminta saa jatkoa keväällä 2024. AamukaffIT- konseptin toimintaa tullaan jatkossa soveltamaan myös muihin yliopistokeskuksen IT-yksikön hankkeisiin.
Hankkeen toiminta konkretisoitui ympäristömittauksien eri aihealueille liittyvien pilottien kautta. Ihmiskorvin kuultavien ympäristöäänien automaattiseen havainnointiin ja tunnistamiseen liittyen hankkeessa kehitettiin tekoälyä hyödyntävä pilottilaitteisto. Kohdelajeiksi valikoituivat ympäristölupiinkin oleellisesti vaikuttava suojeltu viitasammakko sekä yömuuttavien lintujen laskennan tehostamiseen punakylkirastas. Kehitystyön tuloksena saatiin järjestelmä, jolla voidaan tunnistaa ääniä ja lähettää tieto tunnistusten määrästä automaattisesti eteenpäin. Järjestelmä voidaan opettaa tunnistamaan lähes mitä ääntä tahansa. Hankkeessa tutkittiin myös äänitallentimien soveltuvuutta ympäristöääniin perustuvien selvitysten tehostamiseen. Näissä tallentimilla on mahdollista tuoda lisäarvoa sääolosuhteet ja laitteiden ominaisuudet huomioon ottaen. Ultraääniin kohdistuen toteutettiin useampi lepakkoseurantaan liittyvä pilottijakso, joissa analyysien avulla selvitettiin alueella havaittavat lepakkolajit ja todennettiin laitteiden sopivuus seurantojen tekemiseen.
Tekoälyn soveltamisesta ympäristön monitorointiin hankkeessa saatiin paljon uutta tietoa ja osaamista. Tekoälyn implementointiin laitteistotasolle asti liittyi useita erilaisia toimenpiteitä opettamisesta optimointiin asti. Tekoälyn osalta haettiin myös erilaisia lähestymistapoja tulkita ja laskea kohteita valokuvista ja perehdyttiin myös videofiidin tuottaman datan tulkintaan.
Ympäristömelumittausten tehostamiseen hankkeessa kehitettiin uutta aluepohjaista melumittausjärjestelmää, jolla voidaan toteuttaa jatkuva-aikaista ympäristömelun tarkkailua. Havainnot visualisoidaan taustajärjestelmässä helposti tulkittaviksi, josta voidaan laskea mm. päivä- ja yömelujen ekvivalenttitasot. Lyhyen- ja pitkänradiokantaman tekniikkaa hyödyntävä melumittauspilotti toteutettiin Kokkolan kaupungin tapahtumapuiston ympärillä, sisältäen melumittauspisteitä ja paikallisen sääaseman.
Paikallisten pölyämistapausten ja niihin vaikuttavien olosuhteiden selvittämistä varten hankkeessa kehitettiin pölymittauslaitteisto, joka pilotoitiin Kokkola Industrial Park (KIP) -teollisuusalueella autenttisessa haastavassa ympäristössä. Jokaisessa kohteessa on mittalaitteen lisäksi paikallinen sääasema, sillä paikallinen tuuliolosuhde vaikuttaa paljon pölyämiseen. Järjestelmän ohella alueella pilotoitiin myös kaupallisia pölymittauslaitteita samoissa kohteissa. Hankkeessa kehitettiin myös pölyämistapausten visualisointiin soveltuva käyttöliittymää.
Ammoniakin pitoisuus ilmassa voi indikoida vuotoa ammoniakkilinjoissa tai ongelmista laivan purussa. Tähän ratkaisuna hankkeessa kehitetiin ja pilotoitiin kaksi eri radiotekniikkaan perustuvaa versiota reaaliaikaisesta ammoniakkipitoisuusmittalaitteesta, sekä asennettiin kiinteä ammoniakkipitoisuutta mittaava sensori Kokkolan sataman alueelle. Laitteet kykenevät lähettämään mittaukset Kokkolan sataman valvomoon, missä voidaan tarvittaessa reagoida nousevaan ammoniakkipitoisuuteen. Automaattisesti toimivien varoitusvalojen lisäksi taustajärjestelmä lähettää myös tekstiviestin ja sähköpostin mahdollisen hälytyksen tapahtuessa.
Perinteisesti vesistö- ja pohjaveden pinnan korkeudet mitataan harvakseltaan käsin. Hankkeessa pilotoitiin uuteen tekniikkaan perustuvien mittalaitteiden soveltuvuutta pinnankorkeuden automatisoinnin apuna, jolloin dataa saadaan selkeästi useammin ja muutokset pohjaveden tasoissa ovat helpommin havaittavissa. Pitkänkantaman radiotekniikkaa hyödyntävät pilotit toteutettiin Ullavanjärvellä sekä KIP-teollisuusalueella ja sen ympäristössä.
Ympäristömonitoroinnin toteuttaminen pienillä digitaalisilla laitteilla tehostaa ympäristömonitorointia ja pienentää mittausten päästöjä merkittävästi verrattuna ilman laitteita tehtäviin vastaaviin tutkimuksiin. Pienet digitaaliset laitteet käyttävät hyvin vähän virtaa samalla kun niillä saadaan parannettua mittauksen ajallista kattavuutta ja datan monipuolisuutta. Hankkeen pilotoineissa käytettiin myös mahdollisuuksien mukaan aurinkopaneeleja isompien mittalaitteiden energian lähteenä. Hankkeessa laskettiin yhden pilotoinnin hiilijalanjälki ja ero päästöissä oli merkittävä verrattuna perinteisillä menetelmillä tehtävään vastaavaan kartoitukseen. Valtaosa päästöistä syntyy liikkumisesta, minkä tarve vähenee jatkuvatoimisia digitaalisia laitteita käyttämällä.