Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77057

Hankkeen nimi: Perämeren saaristomatkailun kehittämishanke

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0210427-6

Jakeluosoite: Valtakatu 26

Puhelinnumero: 016-259111

Postinumero: 94100

Postitoimipaikka: Kemi

WWW-osoite: http://www.kemi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Alila Hanna Leena

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Vt. elinkeinojohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.alila(at)kemi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5376261

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työ- ja elinkeinoministeriö TEMin mukaan koronapandemian takia matkailu palautuu hitaammin kuin aiemmissa kriiseissä. Ensimmäisenä on toipumassa kotimaan lomamatkailu, josta on jo todettuja positiivisia tuloksia kesältä 2020. Kotimaan matkailijoiden kiinnostus kohdistuu lähialueiden luontokohteisiin, varsinkin kansallispuistoihin sekä harvemmin asutuille alueille. Erityisesti kansallispuistoihin on suunnannut vuoden 2020 aikana runsaasti luontomatkailijoita. Vastuullisuuteen liittyvät arvot vaikuttavat ostopäätökseen merkittävästi.

Kemin liikenteellinen sijainti Perämeren rannalla mahdollistaa auto- ja junamatkailijoiden tavoittamisen, mikäli kiinnostavia palveluita ja käyntikohteita alueelta löydetään. Lähimatkailu on trendikästä ja ympäristöystävällistä, koska se parantaa elämänlaatua ekologisesti kestävin keinoin ympäristöä rasittamatta. Luontomatkailu on yhtenä matkailun kasvavana osa-alueena ja sen kasvua pitää ohjata hallitusti, jotta luonto ei kärsi kasvavasta kävijävirrasta. Lähimatkailun tuotteiden kehittäminen tukee myös kansainvälistymistä ja kansainvälisten matkailijoiden houkuttelua alueelle. Tarinallisuus, elämyksellisyys, puhdas luonto ja kestävän kehityksen arvot ovat merkityksellisiä ja nähtävissä matkailun kansainvälisissä trendeissä. Hankkeessa tuotteistettuja palveluita pilotoidaan kotimaisilla matkailijoilla kehittäen palveluita saatujen kokemusten myötä kansainvälisille matkailijoille. Kansainvälistymisen kohdealueet sovitaan hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa. Saaristomatkailun näkökulmasta esimerkiksi saaristoon ja kansallispuistoihin liittyvän yhteistyön kehittäminen Perämeren alueella rajat ylittävästi on kiinnostava.

Perämeren kansallispuisto sijaitsee Pohjanlahden perukassa Kemin ja Tornion ulkosaaristossa. Vähäistä kävijämäärää (n. 6500 kävijää vuonna 2019) selittää se, että puistoon pääsee vain veneellä tai jäätä pitkin hiihtämällä. Sen saaret ovat pieniä. Vaikka Perämeren kansallispuiston kävijämäärät ovat vielä vaatimattomia verrattuna muihin kansallispuistoihin, on kasvua ollut havaittavissa kesällä 2020. Metsähallituksen kävijätutkimuksen (2019) mukaan tärkeimpiä syitä saapua Perämeren kansallispuistoon olivat luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen. Kävijätutkimuksessa vastaajat halusivat useimmiten venekyytien lisäämistä ja kansallispuiston saavutettavuuden parantamista.

Perämeren saaristomatkailun kehittämishankkeen päätavoite on kehittää Kemistä matkakohde merellisyyteen, saaristoon ja Sisäsatamaan nojaten. Tavoitteena on, että uudet matkailijat löytävät Kemin lähisaariston ja käyttää alueen palveluja viipyessään kaupungissa. Lisäksi tavoitteena on lisätä ja vahvistaa matkailun liiketoimintaa laajentamalla yhteistyöverkostoja Perämeren ainutlaatuiseen saaristoon liittyvien matkailutuotteiden ja tapahtumien tuottamiseksi. Samalla verkostomainen toiminta lisää uutta yritystoimintaa ja siten tuo uutta liikevaihtoa matkailualalle sekä houkuttelee uusia yrittäjiä alueelle. Kemi profiloituu meren ja saarten kautta kestäväksi matkakohteeksi, jossa luontomatkailu tulee nousemaan matkailun keskiöön alueella. Hankkeen kohderyhmät ovat pk-yritykset: alueen matkailuyritykset ja matkailualaan liittyvien alojen yritykset, muut sidosryhmät (matkailualan toimijat, oppilaitokset, elinkeinoelämän toimijat), matkailijat (kansainväliset ja kotimaiset) ja Kemin kaupunki.

Hankkeen tuloksena Kemi matkailukohteena profiloituu houkuttelevaksi saaristomatkailukohteeksi, jossa yritykset ja muut toimijat tuottavat turvallisia ja vastuullisesti toteutettuja matkailupalveluja ja tapahtumia kotimaan lisäksi koko lähialueelle. Samalla hanke tukee rannikkoseudun asutusta ja hallittua matkailun kasvua saariston alueella.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinainen kohderyhmä on:

- pk-yritykset: alueen matkailuyritykset ja matkailualaan liittyvien alojen yritykset
- muut sidosryhmät (matkailualan toimijat, oppilaitokset, elinkeinoelämän toimijat)
- matkailijat (kansainväliset ja kotimaiset)
- Kemin kaupunki

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toiminta vaikuttaa kaupungin elinvoimaan. Välillisinä kohderyhminä ovat muut yrittäjät ja kuntalaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 108 387

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 907

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 135 484

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 884

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa on arvioitu Lapin letkan suvauskoneella (22.12.2020). Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa (2016).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa (2016).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 3
Hankkeessa hyödynnetään merellistä toimintaympäristöä ja toimintaympäristön luonnonvaroja. Tavoitteena on kehittää tuotteita/palveluita kestävällä tavalla, joissa on huomioitu STF-ohjelman vaatimukset, mutta ISO 14001 -ympäristösertifikaatti, johon Kemin kaupunki on sitoutunut. Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa. Kemin kaupunki on hyväksynyt v. 2017 ympäristölinjauksen perustuen YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan eli Agenda 2030:een. Vuonna 2016 voimaan tullut sopimus tähtää kestävään kehitykseen, jossa ympäristö, talous ja ihminen otetaan huomioon tasavertaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 2
Hankkeessa huomioidaan matkailualan tuomat vaikutukset ilmastonmuutokseen. Hanketoiminnalla pyritään vähentämään tai olemaan lisäämättä ympäristölle haitallista toimintaa huomioiden STF-ohjelman vaatimukset ja ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 2
Hankkeessa huomioidaan matkailualan tuomat vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Hanketoiminnalla pyritään vähentämään tai olemaan lisäämättä ympäristölle ja luonnon monimuotoisuudelle haitallista toimintaa huomioiden STF-ohjelman vaatimukset ja ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 2
Vesistöjen hyvä kunto on keskeistä hanketoiminnan onnistumiselle. Tähän liittyvää toimintaa kehitetään/huomioidaan hanketoiminnassa. Tähän liittyy myös STF-ohjelman vaatimukset ja ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanketoiminta ei liity Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 3
Hankkeessa hyödynnetään merellistä toimintaympäristöä ja toimintaympäristön luonnonvaroja. Hankkeen toiminnoissa pyritään vähäiseen jätteiden määrään ja kierrätykseen. Kestävä kehitys huomioidaan hankinnoissa. Tavoitteena on kehittää tuotteita/palveluita kestävällä tavalla, joissa on huomioitu STF-ohjelman vaatimukset, mutta ISO 14001 -ympäristösertifikaatti, johon Kemin kaupunki on sitoutunut.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 3
Vaikutukset ovat vähäiset hanketoiminnan osalta, mutta tuotteistamisessa huomioidaan uusiutuvien energialähteinen käyttö. Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa. Kemin kaupunki on hyväksynyt v. 2017 ympäristölinjauksen perustuen YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan eli Agenda 2030:een. Vuonna 2016 voimaan tullut sopimus tähtää kestävään kehitykseen, jossa ympäristö, talous ja ihminen otetaan huomioon tasavertaisesti. Linjaukset ovat osa kaupungin strategiaa. Kaupunki on ISO14001 - sertifioitu ja kuuluu Hinku-kuntiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 5
Matkailun ympärivuotisuduen kehittäminen lisää matkailuyritysten mahdollisuutta kannattavaan liiketoimintaan ja sitä kautta edistää paikallisten työllistymistä matkailualalle tai siihen liittyviin aloille ympärivuotisesti. Kestävä kehittäminen on Kemin kaupungin linjaus, johon kuuluu myös kestävän elinkeinorakenteen ja työllisyyden kehittäminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 4
Hankkeessa kehitetään kansainvälistä ja kotimaista matkailua ja yritysten välistä yhteistyötä. Matkailun markkinointi ja myynti perustuu mielikuviin. Huomioidaan STF:n ja Kemin kaupungin kestävän kehityksen linjaukset ja ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.
Liikkuminen ja logistiikka 5 3
Liikkuminen ja logistiikka ovat sa kehittämistyötä ja huomioidaan tuotteistamisessa. Pyritään kestävän kehityksen ratkaisuihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 3
Matkailun kehittyessä matkailualue, yritykset ja muut matkailun tukipalvelut tuottavat yritykset hyötyvät kasvavana matkailutulona ja liikevaihtona. Alueen kunnat hyötyvät lisääntyneenä verotulona ja työllisyyden parantumisena. Palveluiden säilyttäminen alueella mahdollistuu lisäten hyvinvointia ja alueen veto- ja pitovoimatekijöitä. Huomioidaan STF-ohjelman vaatimukset ja kaupungin kestävän kehityksen linjaukset.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hanketoiminnassa. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa (2016).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 1
Huomioidaan yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus hanketoiminnassa ja tuotteistamisessa. Huomioidaan STF-ohjelman vaatimukset ja kaupungin kestävän kehityksen linjaukset, mm. sosiaalisesti kestävä kehitys.
Kulttuuriympäristö 5 2
Hanketoiminnassa hyödynnetään saaristoa ja rannikkoa (merellinen toimintaympäristö) ja siihen liittyvää kulttuuria tuotteiden/palveluiden kehittämisessä. Kulttuuriympäristö on olennainen osa hanketoimintaa.
Ympäristöosaaminen 4 2
Huomioidaan ympäristöosaaminen hanketoiminnassa ja tuotteistamisessa. Huomioidaan STF-ohjelman vaatimukset ja kaupungin kestävän kehityksen linjaukset ja ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Perämeren saaristomatkailun kehittämishankkeen taustalla on ollut tahto profiloida Kemi ympärivuotiseksi merellisyyden ja saaristomatkailun kohteeksi. Tavoitteena on ollut löytää uusia keinoja ja palveluja, jotka perustuvat luonnon- ja kulttuuriympäristöön. Konkreettisten kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on ollut tuoda lisäarvoa ja taloudellista kasvua ei pelkästään matkailusegmentille, vaan myös mahdollisimman monille elinkeinotekijöille.

Hanketyön keskipisteessä on ollut kolme osa-aluetta: saariston saavutettavuuden/infran evaluointi ja parantaminen, uusien palvelujen ideoiminen ja pilotointi, sekä yhteistyöverkostojen laajentaminen/vahvistaminen.

Hankkeen konkreettiset tulokset: suunnitelma ja kustannusarvio Kemin saariston laituri-infran parantamiseksi, venekuljetusten tilauspalvelun perustamisen tukeminen, uusien palvelujen/tuotteiden kokeilu, verkostoitumistapahtumat sekä paikallisesti (työpajat) että alueellisesti (Meri-Lapin matkailumessut), markkinointi sekä lähialueilla että muualla Suomessa (Tampere).

Tärkeäksi katsottiin ympärivuotisuuden lisäksi palveluiden ja tuotteiden profilointi. Avainsanat tässä olivat mm. teollisuusmatkailu, kulttuurihistorialliset arvot (kalastus, uitto, Kemin kaupungin historia), Perämeren /saariston luonnon erikoisuuksien esille nostaminen, sekä sopeutuminen Kemin vihreään, vastuulliseen ja kestävään kaupunki-imagoon.

Hankeaikana syntyneet tuotteet/tuoteideat, uudet palvelut, yhteistyöverkostot sekä apuvälineet (kuten Kemin alueen saariston opaskartta) muodostavat hyvän pohjan kehittämistyön jatkamiselle.