|
|
|
Hankekoodi: A77470
Hankkeen nimi: Kartta ja kompassi kehitykseen ja kasvuun
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0855115-7
Jakeluosoite: Niemenkatu 73
Puhelinnumero: 044 702 2700
Postinumero: 15140
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.ladec.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Heikkilä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hankkeet(at)ladec.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504026913
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pk- ja mikroyrityksillä on perinteisesti haasteita seurata toimintaympäristönsä muutosta, oman alansa kehitystä ja suunnata toimintaansa säännöllisesti uudelleen. Myös osaamista puuttuu esimerkiksi modernin, digitalisoituvan liiketoiminnan kehitystyökalujen ja -mallien osalta, koska yritystoiminta on useimmiten rakentunut omaan alan tuntemisen ja jopa henkilökohtaisen oman substanssin ympärille. Hieman yleistäen juuri tämän kokoluokan yritykset eivät siis oikein seuraa ja tunnista ympäristönsä muutoksia, omaa asemaansa, nopeasti muuttuvia tilanteita, kohderyhmien vaateita ja eivät osaa hyödyntää kaikkia mahdollisuuksiaan ja määrittää tulevaa, menestyksen tuovaa positiotaan toimenpiteineen. Pohjan tähän näkemykseen tuovat Ladecin laaja asiakastyö tuossa kohderyhmässä, jo toteutetut hankkeet (mm. Ladecin DigiLAHTI ja Verkkokauppa kiitoon ja Salpauksen Tuote- ja palvelu virittämö) ja Salpauksen laaja koulutustyö yrityskentässä. Suomen Yrittäjien barometrit ja Team Finlandin asiantuntijat vahvistavat saman näkemyksen.
Monet näistä yrityksistä ovat olleet kovilla nyt koronakriisissä, vaikka sen vaikutus on ollutkin hyvin erilainen eri toimialoille. Digiloikkaa on usein kokeiltu hypätä mm. etätyön osalta ja verkkokaupassa, mutta harvoin riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Vastuullisuuden huomioiminen on usein kiinnostavaa mutta käytännössä kevyttä ja TKI-aihioita ei tunnisteta ammattimaisesti. Voidaankin todeta, että haasteita on melkein kaikissa organisaatioissa mm. digitalisaation hyödyntämisessä tai vastuullisen, kestävän yrittämisen osalta, mutta useimmiten juuri pienemmissä yrityksissä.
Tässä hankkeessa osallistuvat yritykset autetaan kartalle ja uuteen suuntaan sopivin askelmerkein. Kyseessä on siis pk- ja mikroyrityksille suunnattu, valmennettu ohjelma mm. koronakriisistä selviytymiseen, kehitykseen ja kasvuun, ja erityisesti digitalisaation avulla. Samalla viritetään yrityksen prosessit huomioimaan myös ympäristöasiat, kuten hiilineutraalisuuden tavoitteet, uuttakin liiketoimintaa ajatellen.
Hankkeen asiakkaiksi rekrytoidaan erityisesti alle kymmenen hengen yrityksiä Päijät-Hämeessä. 48 yritystä haetaan ohjelmaan. Konkreettisesti tuotamme kahden vuoden aikana neljä kronologisesti toisiaan seuraavaa valmennuspakettia, jotka kestävät kukin n. viisi kuukautta. Jokainen yritys osallistuu yhteen jaksoon ja löytää itsensä pian kartalta mahdollisuuksineen ja saa suunnan kompassin avulla kehitykseen ja kasvuun myös hiukan pitemmälle tulevaisuuteen. Valmiuksia haetaan hankkeen asiantuntijoiden lisäksi myös vertaisryhmissä yli toimialarajojen, mutta kuitenkin oman yrityksen elpymistä, kehitystä ja kasvua ajatellen.
Hankkeessa syvennytään ensin (teemapajat) yleiseen tämän kokoluokan ja mukaan tulevien yritysten toimialojen yritystoimintaan vaikuttavaan kehitykseen (trendit, koronakriisin vaikutukset, vastuullisuus, digitalisaatio yrityskentässä juuri nyt) ja osallistuvien yritysten ajankohtaisiin teemoihin ja omiin lähtökohtiin, asiakkuuksiin, tulevaisuuden markkinapotentiaaliin, digitransformaatioon ja vastuullisuuden lisäämiseen haasteeseen mahdollisuuksineen. Isoja kysymyksiä ovat monelle jo markkinatilanteeseen liittyvät peruskysymykset hyvin nopeasti muuttuneessa maailmassa kuten ”mitkä markkinat, miten ne kehittyvät, ketkä voittavat, miten digillä ja voittoon ja kestävään kehitykseen”? Myös yritykset voivat toimia kuplassa ja vanhassa maailmassa. Koronakriisi on aiheuttanut digiloikan, mutta pitempi ponnistus on vaikea ottaa ilman tukea. Suunta pitää myös löytää tulevaisuuteen ja askelmerkit. Asiakas tuetaan löytämään oma positionsa ns. kartalta. Hankkeessa valmennetaan myös yrityskohtaisen strategian luomiseen (kompassi) ja prosessien kehittämiseen erityisesti digitalisaatio ja hiilineutraalisuus edellä. Suuri paino on siis digitransformaation ymmärtämisessä omalla alalla, rajapintojen kautta myös muilla aloilla ja omassa toiminnassa. Tavoitteena on siis saavuttaa syvennetty ymmärrys toimintaympäristöstä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista kasvuun, nostaa TKI-valmiuksia ja luoda kehitysprojektina oma strategia eli pelikirja uudistumiseen. Yritys oppii myös liiketoiminnan kehitystyökalujen käytön, kun yrittäjä tuottaa uuden tai uudistetun business model canvasin ja jopa laajemman liiketoimintasuunnitelman. Vertaistekemisen menetelmän oppiminen kestävästi on tärkeää myös jatkoa ajatellen.
Tuloksena on tavoitteisiin pääseminen eli toimitamme heille sen, yhdessä työstäen, mistä sisällöllisesti puhumme. Optioina myös yrityksen resurssoinnin kehittäminen, mm. rekrytointitarpeiden identifioiminen, ja ohjaaminen jatkoon, kuten Elyn kehittämisavustukseen ja kehityspalveluihin, Business Finlandin ohjelmiin ja erityisesti Ladecin liiketoiminnan kehityspalveluihin, sekä muihin sopiviin ohjelmiin.
Horisontaaliset tavoitteet ja toteutus on huomioitu kattavasti jo suunnitteluvaiheessa. Hanke on luonteeltaan alueellinen ja erityisesti siis mikro- ja pk-yrityksiin kohdistuva. Tasa-arvo huomioidaan kaikilta osin siten, että pyrimme kohdistamaan kaikki toimenpiteet sekä nais- että miesvaltaisille aloille ja yrityksille tasapuolisesti. Ohjausryhmään pyritään rekrytoimaan molempia sukupuolien edustajia. Hanke edistää jo ydinfokuksensa kautta myös ympäristötietoisuutta, vastuullisuutta ja mm. hiilineutraalisuuden tavoitteisiin pääsemistä, joten nämä asiat huomioidaan sekä teemapajoissa, ryhmätöissä, yksilötyössä ja tuloksien arvioinnissa. Ekologinen kestävyys edistyy välillisesti, taloudellinen kestävyys huomioidaan välittömästi prosessien tehostamisen kautta ja digitalisaation edistämisen avulla. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys lisääntyy vertaisryhmien rakentamisen, verkottumisen ja digitalisaation avulla. Pyrimme huomioimaan myös eri ammattiryhmiä ja toimialoja monipuolisesti. Taloudellisen toimeliaisuuden ja selviytymisen, kehittymisen ja paremman tuloksenteon kautta mm. hyvinvointi kehittyy sekä alueellamme, asiakasyrityksissämme että hankkeen tiedotuksen ja tapahtumien piiriin pääsevillä laajasti. Tätä kaikkea arvioidaan hankkeen aikana systemaattisesti ja myös hankkeen lopussa.
Hankkeen toteuttajat tukevat toisiaan erinomaisesti, koska Ladecilla on laaja kontaktiverkosto, kokenut tiimi ja käytännönläheinen valmennusote, ja melkein sama kuvaus istuu Salpauksen yrityskouluttajiin. Asiakas saa kyllä hankkeessa vahvan pohjan tilanteensa kirkastamiseen, kasvuun ja uusiutumiseen räätälöidysti.
Pk- ja mikroyritykset Päijät-Hämeessä.
Pk- ja mikroyrityksien yrittäjät sekä niiden mahdollinen henkilöstö.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 186 256
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 180 980
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 232 821
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 226 226
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Lahti, Padasjoki, Sysmä, Hollola, Asikkala, Hartola, Iitti, Heinola, Orimattila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Prosessien tehostaminen ja ympäristöystävällisemmät tuotteet | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 4 |
| Prosessien tehostaminen ja ympäristöystävällisemmät tuotteet. Digitalisaation edistäminen vähentää liikkumista ja hukkaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Neutraali, mahdollisesti positiivinen vaikutus. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 5 |
| Digitaaliset ratkaisut vähentävät materiaalien käyttöä ja kulutusta tuotannossa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Prosessien kehittäminen tehostaa materiaalivirtojen hyödyntämistä ja edistää kiertotaloutta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Neutraali, mahdollisesti positiivinen vaikutus. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Hanke edistää vahvasti paikallisten pk- ja mikroyritysten kestävää kehittymistä ja kasvua. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Digitalisaation edistäminen laajentaa ja kohdistaa asiakasyritysten tuote- ja palvelusalkkuja erityisesti aineettomiin ratkaisuihin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Digitalisaatio vähentää liikkumisen tarvetta ja tehostaa logistisia ratkaisuja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 3 |
| Uudet digitaaliset ja kestävän kehityksen liiketoimintaideat lisäävät taloudellista toimeliaisuutta ja luovat hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Neutraali, mahdollisesti positiivinen vaikutus. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Neutraali, mahdollisesti positiivinen vaikutus. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Digitalisuuden edistäminen kehittää lokaalia ja globaalia tiedonvälitystä ja yhteenkuuluvuutta. Suomalaisen kulttuurin edistäminen huomioidaan mm. siten, että hankkeessa kehitetään kotimaista tuotantoa, tuotteita ja palveluita. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa huomioidaan vahvasti kestävä kehitys kilpailuetua tuottavalla tasolla. Hankkeella on myös tiedottava rooli. | ||
Hankkeessa pyrittiin edistämään pk-yritysten strategista kehittämistä ja digitaalisten ratkaisujen tehokkaampaa hyödyntämistä, ottaen huomioon myös vastuullisuuden näkökulman. Päämääränä oli tukea 48 paikallisen Päijät-Hämeen yrityksen kasvua ja kehitystä. Kuitenkin hankkeeseen osallistui yhteensä 56 yritystä, joista suurin osa oli pieniä yrityksiä. Kaikille avoimissa tilaisuuksissa osallistujia oli noin 200.
Hankkeessa toteutettiin valmennusmalli, joka sisälsi neljä peräkkäistä ryhmää, joissa käytettiin sekä lähipäivien että yksilöllisen valmennuksen elementtejä. Jokainen yrittäjä osallistui viiteen lähipäivään ja työskenteli oman kehitysprojektinsa parissa myös vertaistensa tukea hyödyntäen.
Valmennuspäivät onnistuivat erinomaisesti, ja ne noudattivat hankesuunnitelmassa määriteltyä rakennetta ja sisältöä. Jokaisen ryhmän viimeisenä valmennuspäivänä järjestettiin "leijonan luola", jossa yritykset esittelivät kehitystyötään ja tulevaisuudensuunnitelmiaan muille osallistujille. Hankkeen aikana järjestettiin myös muutama ylimääräinen tilaisuus tavoitteisiin pääsyn varmistamiseksi.
Kulloisen valmennusryhmän aloittaessa hankkeen tavoitteena oli antaa osallistuville yrityksille yleiskuva ajankohtaisista liiketoimintaan vaikuttavista trendeistä, ilmiöistä ja markkinatilanteen muutoksista haasteineen ja mahdollisuuksineen. Ryhmien aloitus tapahtuikin "tiekartta-päivinä", jotka olivat muutamia kertoja avoimia kaikille yrityksille aamupäivällä ja tarkoitettu vain alkavalle valmennusryhmälle iltapäivällä, toimiakseen kulloisenkin ryhmän ensimmäisenä lähipäivänä. Ympäristön muutosten avaamisen jatkoksi yritykset aloittivat liiketoiminnan kehittämisen suunnittelun ammattimaisilla työkaluilla ja käyttivät lähipäiviä myös digitaalisten taitojen edistämiseen ja vastuullisuuden huomioimiseen. Lisäksi yrityksiä valmennettiin yksilöllisesti, ja heille tarjottiin mahdollisuus verkostoitumiseen keskenään.
Hanke toteutui erinomaisesti, ja siinä kiinnitettiin siis erityistä huomiota toimintaympäristön ja oman toiminnan analyysiin, digitaalisten taitojen edistämiseen ja vastuullisuuden lisäämiseen. Perusasiat, kuten tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen, asiakassuhteiden luominen ja parantaminen sekä prosessien tehostaminen, olivat tarpeen kaikissa ryhmissä, ja niihin vastattiin tehokkaasti. Myynti ja markkinointi, asiakassuhteiden kehittäminen sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja markkinoille tuominen saivat ansaittua huomiota ja olivat keskeisessä roolissa kaikissa ryhmissä. Kaikille yrityksille oli ominaista se, että ne pyrkivät määrittelemään liiketoimintasuuntansa tuotteiden ja palveluiden kautta.
Hankkeen aikana yrittäjät verkostoituivat keskenään myös ilman hankkeen koordinaattoreiden osallistumista. Joissakin ryhmissä oli mukana aloittelevia yrityksiä, ja hankkeen valmennusprojekti oli heille erityisen merkityksellinen toiminnan käynnistämisessä.
Hankkeen ohjausryhmä oli aktiivinen ja piti hankkeen sisältöä ja toteutusta erittäin onnistuneina. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa.
Hankkeessa toteutettiin aktiivista asiakasrekrytointia ja tapahtumia koskevaa viestintää, mukaan lukien Ladecin sähköpostimarkkinointi, sosiaalisen median kanavat ja verkkosivut sekä Salpauksen verkkosivut ja uutiskirjeet. Tiedottava viestintä oli kattavaa ja jatkuvaa hankkeen alusta lähtien, ja hankkeesta tiedotettiin laajasti eri foorumeilla ja seminaareissa. Valmennettavia yrityksiä ohjattiin myös osallistumaan muihin tilaisuuksiin, kuten Ladecin tilaisuuksiin.
Hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös muiden hankkeiden kanssa, kuten Lab AMK:n Muotoiluinstituutin Dute-hankkeen ja Salpauksen Tuote- ja palveluvirittämö 2.0 -hankkeen kanssa. Muutama yrittäjä suunnitteli jatkokoulutuspolkuja laajempaan ja pitkäjänteisempään osaamisen kehittämiseen, ja osa haki Business Finlandin innovaatioseteliä.
Hankkeen kustannukset muodostuivat pääasiassa henkilöstökuluista ja pienistä tarjoilukuluista, sekä puhujien korvauksista kilpailutilanteissa. Hankkeessa tiedotettiin laajasti de minimis -tuesta, sekä fyysisesti läsnä oleville että sähköpostin välityksellä.
Hankkeella oli myös horisontaalisia tavoitteita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi osallistuvissa yrityksissä. Maantieteellisesti Lahti oli erityisen vahvasti edustettuna hankkeessa.
Hanketta arvioitiin kaikkien ryhmien osalta sekä toiminnan määrän, laadun (sisällöt, valmennuksen lähestymistapa ja pedagogiset ratkaisut), kulujen että asiakastyytyväisyyden osalta kokonaisuuden projektipäällikön, Salpauksen osatoteuttajan ja ohjausryhmän toimesta. Hankkeen jatkuva arviointi ja kehittäminen osoittautuivat toimiviksi käytännöiksi erillisten kyselyjen sijaan.