|
|
|
Hankekoodi: A77564
Hankkeen nimi: Tuote- ja palveluvirittämö 2.0
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2094551-1
Jakeluosoite: Pl 4000
Puhelinnumero: 09 74245000
Postinumero: 00079
Postitoimipaikka: Metropolia
WWW-osoite: https://www.metropolia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Förster Elina Maarit
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elina.forster(at)metropolia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 184 1947
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Virittämö 2.0 - asiakaslähtöistä ja ketterää tuote- ja palvelukehittämistä -hanke (jatkossa Virittämö 2.0 -hanke) on jatkohanke Uudellamaalla Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Päijät-Hämeessä Koulutuskuntayhtymä Salpauksen toimesta toteutetulle Tuote- ja palveluvirittämö -EAKR-hankkeelle (A74185, 01.10.2018 - 30.4.2021). Virittämö 2.0 - hankkeessa hyödynnetään Tuote- ja palveluvirittämö -hankkeen kokemuksia ja siitä opittua. Tässä hankkeessa painotus on yritysten elpymisen tukeminen Covid 19 -pandemian vaikutuksista alueellisten maakuntaohjelmien ja niiden selviytymissuunnitelmien suunnassa.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa yritysten innovaatiokyvykkyyttä, asiakaslähtöistä ja ketterää tuote- ja palvelukehitysosaamista, digitalisaation hyödyntämistä sekä kestävän kehityksen huomioivaa yhteiskehittämiseen perustuvaa tuote- ja palvelukehittämistä.
Hanke toteutetaan Metropolia AMK:n ja Koulutuskuntayhtymä Salpauksen toimesta ja hankkeeseen rekrytoidaan Uudeltamaalta ja Päijät-Hämeestä 45 mikro- ja pk-yritystä. Lisäksi hankkeeseen rekrytoidaan mentoreita/yrityskummeja Suomen Yrityskummit ry:stä sekä Suomen Yrittäjien paikallisjärjestöistä. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä alueellisten yritysjärjestöjen, kauppakamareiden, paikallisten te-toimijoiden ja yrittäjyyttä edistävän ekosysteemin toimijoitten kanssa. Pienyrittäjien lisäksi hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat, opettajat ja TKI-henkilöstö.
Hanke tukee pk-yritysten t&k toimintaa asiakaslähtöisten, uusien tuotteiden, prosessien ja palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Hankkeessa toimitaan maakuntastrategiat huomioiden, kestävää kehitystä, ekologisuutta, digitaalisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäen. Yhteistyössä koulutusorganisaatioiden, yrittäjäjärjestöjen, yrittäjien, yritysten henkilöstön ja asiakkaiden kanssa yhteiskehittämällä edistetään innovatiivista, nopeaa ja ketterää tuotekehitystä. Tähän hanke vastaa tuote- ja palvelukehitys -koulutuskokonaisuudella sekä tehostetulla yrityspari tai yritysryhmäkohtaisella sparrauksella, kehitystyötä vahvistavilla boostcampeilla sekä mentori- ja yrityskummien tuella.
Horisontaalisten periaatteiden toteutuminen on huomioitu hankkeen suunnittelussa ja sisällöllisessä toteutuksessa. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat hankkeen toimintaa ohjaavia arvoja. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tunnistettu eri toimialojen sukupuolittuneisuus. Tasa-arvo huomioidaan kohdistamalla hankkeen toimenpiteen yhtä lailla nais- ja miesvaltaisille aloille.
Hanke edistää kestävää kehitystä parantamalla yritysten valmiuksia huomioida yritystoiminnan ja tuote-ja palvelukehittämisen hiilineutraalisuus sekä muut ympäristövaikutukset ja muokkaamaan toimintaansa ekologisesti kestävään suuntaan. Osallistuvien yritysten osaamisen kasvu mm. asiakaslähtöisessä tuote- ja palvelukehityksessä sekä digitalisaation hyödyntämisessä vahvistavat yrityksen toimintaedellytyksiä ja liiketoimintaa, ja parantavat siten yrityksen henkilöstön ja yrittäjän hyvinvointia. Myös asiakkaiden hyvinvointi vahvistuu, kun heidän tarpeisiinsa vastataan entistä paremmilla tuotteilla ja palveluilla.
Hanke tukee sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä mahdollistamalla hankkeeseen osallistumisen yrityksen toimialasta tai yrittäjän sukupuolesta riippumatta sekä edistämällä verkostomaista toimintaa, verkottumista ja yhteisheittämistä yritysten ja yrityksiä tukevien organisaatioiden välillä. Yritysten liiketoiminnan sekä verkostojen vahvistuminen vahvistaa yritysten kestävää kasvua. Horisontaalisten periaatteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamista edistetään hankkeen toimenpiteissä, koulutuksissa, boostcampeissa sekä kehittämistyöpajoissa.
Hankkeessa tavoitellaan 45 yritystä osallistumaan fasilitoituun tuote- ja palvelukehittämisprosessiin, minkä aikana 30 yritystä tuottaa markkinoille uuden tai merkittävästi kehitetyn tuotteen tai palvelun. Yrityksistä 20 yritystä käynnistää t&k -yhteistyön korkeakoulun kanssa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä toimivat mikro- ja pk-yritykset, jotka tarvitsevat tukea käyttäjälähtöiseen ja ketterään tuote- ja palvelukehitykseen sekä digitalisaation ja kestävän kehityksen mahdollisuuksien hyödyntämiseen pärjätäkseen Covid19-pandemian jälkeisessä, muuttuneessa liiketoimintaympäristössä.
- Hankkeeseen mukaan lähtevien mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja asiakkaat
- Yrityksille palveluja tuottavat muut yritykset (esim. digimarkkinointia ja sähköisiä asiakasjärjestelmiä tuottavat yritykset)
- Yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit, kaupunkien yrityspalvelut ja muut yrittäjille tukea tuottavat organisaatiot
- Korkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten henkilöstö ja opiskelijat
- tutkimus-ja koulutusorganisaatiot
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 327 767
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 327 767
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 409 713
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 409 713
Maakunnat: Uusimaa, Päijät-Häme
Seutukunnat: Helsingin, Lahden
Kunnat: Lahti, Padasjoki, Vantaa, Nurmijärvi, Hyvinkää, Sysmä, Pornainen, Lohja, Vihti, Sipoo, Karkkila, Tuusula, Kärkölä, Kirkkonummi, Hollola, Asikkala, Espoo, Järvenpää, Hartola, Iitti, Siuntio, Kerava, Helsinki, Heinola, Orimattila, Mäntsälä, Kauniainen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 0 |
| Yritysten koulutuksissa, boostcampeissa sekä tuote- ja palvelukehitysprojektien työpajoissa yrityksiä kannustetaan huomioimaan tuotteen elinkaari, luonnonvarojen säästäminen ja kestävä käyttäminen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 0 |
| Hankkeessa yrityksiä kannustetaan ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen huomioiden tuotteen elinkaaressa esimerkiksi raaka-aineiden tuottamisesta, kuljetuksesta, käytöstä sekä kierrätyksestä aiheutuva ilmastokuorma. Hankkeen tavoitteena on parantaa yritysten valmiuksia huomioida yritystoiminnan ja tuote-ja palvelukehittämisen ympäristövaikutukset ja muokkaamaan toimintaansa ekologisesti kestävään suuntaan. Mm. Uudenmaan selviytymisohjelmassa 2020-2023 on kirjattu hiilineutraalisuuden ja resurssiviisauden edelläkävijyys Suomen ilmastotyössä. Hanke tukee digitalisaation monipuolista hyödyntämistä, joka luo yrityksille uusia kasvumahdollisuuksia ja edistää myös kestävää kasvua ja hiilineutraalisuuden tavoittelua | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei painotu hankkeessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei painotu hankkeessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei painotu hankkeessa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 0 |
| Yritysten koulutuksessa ja kehitysprojektien sparrauksessa huomioidaan materiaalien ja jätteiden resurssitehokas käyttö ja hyötykäyttömahdollisuudet sekä raaka-aineena että kierrätyksen näkökulmasta. Tehokas materiaalien käyttö säästää sekä materiaalikuluissa että –määrissä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 0 |
| Hankkeessa yritykset voivat tarkastella kilpailutilannettaan ja mahdollisuuksia suuntautua uusille toiminta-alueille sekä keskeisten, alaan väistämättä vaikuttavien muutosten, kuten ilmastonmuutoksen ja ympäristötietoisuuden, huomioimista toiminnassaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 5 |
| Hankkeessa Uudenmaan ja Päijät-Hämeen mikro- ja pk-yritykset vahvistavat osaamistaan tuotteiden ja palveluiden asiakaslähtöisessä kehittämisessä, digitalisaation hyödyntämisessä tuotekehityksessä, toimialan muutosten huomioinnissa sekä yhteiskehittämisessä toisten yritysten ja asiakkaiden kanssa. Tätä kautta yritykset vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja vahvistavat liiketoimintaansa. Yritysten liiketoiminnan sekä verkostojen vahvistuminen vahvistaa yritysten kestävää kasvua. Välillisesti hanke voi vaikuttaa mikroyritysten halukkuuteen ostaa tuotteita ja palveluja muilta yrityksiltä itse tekemisen sijaan esimerkiksi (digi) markkinoinnin kehittämiseksi. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan yritysten yhteiskuntavastuuta, mikä osaltaan tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö itsessään vahvistaa maakuntien menestystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 4 |
| Hanke vahvistaa yritysten kykyä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja sekä kehittää aineettomia tuotteita ja palveluja. Yritysten toimialaa ei ole rajattu, mutta osatoteuttajilla on hyvät yhteydet mm. terveys, hyvinvointi- ja matkailualan yrityksiin, joiden tuotteet ja palvelut ovat usein aineettomia. Välillisesti hanke voi vaikuttaa mikroyritysten halukkuuteen ostaa tuotteita ja palveluja muilta yrityksiltä itse tekemisen sijaan. Nämä palvelut ovat usein aineettomia, esimerkiksi markkinointiin tai asiakashallintajärjestelmiin liittyviä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 0 |
| Hankkeessa vahvistetaan yritysten kykyä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja sekä kehittää tuotteitaan ja palveluitaan, mikä voi johtaa asiakkaiden siirtymistarpeiden vähenemiseen, kun palvelu hoidetaankin digitaalisesti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa tuetaan yrittäjien sekä yritysten henkilöstön hyvinvointia yritysten osaamista ja verkostoja vahvistamalla. Hankkeessa yritykset tekevät asiakaslähtöistä tuote- ja palvelukehitystä, minkä myötä sekä yrittäjien, työntekijöiden että asiakkaiden hyvinvointi vahvistuu, kun heidän tarpeisiinsa vastataan entistä paremmin. Osaamisen kasvu ja uudet välineet vahvistavat yrityksen toimintaedellytyksiä ja liiketoimintaa, joilla on vaikutusta yrityksen henkilöstön ja yrittäjän hyvinvointiin. Lisäksi hankkeessa painotetaan yhteiskuntavastuuta osana liiketoimintaa ja moninaisuuden johtamista ja huomioimista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa tunnistetaan mies- ja naisvaltaisten alojen yrittäjien sekä eri sukupuolisten yrittäjien erilaisia tarpeita sekä varmistetaan heidän kuulluksi tuleminen. Hankkeessa tunnistetaan naisten miehiä pienempi osuus erityisesti kasvuyrittäjissä ja sitä kautta erityinen tuen tarve. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä kuvattu tarkemmin kohdassa 13.1. Lisäksi yrittäjiä tuetaan koulutuksessa ja kehitysprojekteissa huomioimaan käyttäjälähtöisyydessä myös eri sukupuolta olevien asiakkaiden tarpeet tuote- ja palvelukehitysessä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeessa vahvistetaan yritysten käyttäjälähtöistä tuote- ja palvelukehitystä. Koulutuksessa ja yrityskohtaisissa kehitysprojekteissa kannustetaan huomioimaan ja kuulemaan erilaisia, nykyisiä ja potentiaalisia asiakasryhmiä sekä huomioimaan mahdolliset tuotteiden ja palveluiden käyttämisen esteet. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan moninaisuuden johtamista yrityksissä ja sitä kautta moninaisuuden hyödyntämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä työpaikoilla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei painotu hankkeessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 2 |
| Yrittäjien koulutuksessa ja yrityskohtaisten kehitysprojektien sparrauksessa huomioidaan yritykset ympäristöosaamisen vahvistaminen mm. elinkaariajattelu, hiilineutraalisuus. Hankkeessa yritykset tutustuvat myös siihen, miten hyödyntää yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen näkökulmia osana tuote- ja palvelukehitystä. | ||
Tuote- ja palveluvirittämö 2.0 EAKR-hanke (REACT-EU) kirjoitettiin tilanteessa, jossa Covid 19-pandemia oli nopeasti muuttanut yritysten toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä. Hankkeen aikana lisähaastetta mikro- ja pk-yritysten toimintaan ovat tuoneet keväällä 2022 alkanut Ukrainan sota sekä energiahintojen voimakas nousu ja kiintynyt inflaatio. Muuttuneeseen liiketoimintaympäristöön ja kysyntään sopeutuakseen yritysten on uusiuduttava ja panostettava uudenlaisten toimintatapojen, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Tuote ja palvelukehittäminen nähdään edelleen keskeisenä keinona vastata tulevaisuuden haasteisiin.
Tuote- ja palveluvirittämö 2.0 -hankkeessa lähdettiin vahvistamaan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueen mikro- ja pk-yritysten liiketoiminnan ja tuottavuuden elpymistä tukemalla yritysten innovaatiokyvykkyyttä, asiakaslähtöistä ja ketterää kehittämistä sekä digitalisaation ja kestävän kehityksen huomioivaa tuote- ja palvelukehittämistä. Entistä nopeammin muuttuva toimintaympäristö vaatii yritysten tuotekehitykseltä nopeutta ja ketteryyttä mutta myös innovatiivisuutta.
Tuote- ja palveluvirittämö 2.0 tarjosi mikro- ja pk-yritysten tuote- ja palvelukehittämisen tueksi fasilitoidun kehittämisprosessin. Toimintamallissa yhdistyi tietoperusteinen koulutus (tuotekehitystyön koulutuskokonaisuus) sekä käytännön kehitystyötä tukevat boostcampit ja yrityskohtaiset sparraukset. Yritysten tuote- ja palvelukehittämisen sparrauksesta vastasivat hankkeen asiantuntijat ja yrityssparraajat, mutta tarpeen mukaan oli varauduttu myös ulkopuolisiin yrityskummeihin tai mentoreihin. Tärkeää oli myös yritysten keskinäisen verkoston tarjoama tuki tuote- ja palvelukehittämisessä.
Yritysten fasilitoitu tuote- ja palvelukehittämisen prosessi koostui yrityksen rekrytoinnin yhteydessä tehtävästä alkukartoituksesta ja yrityksen kehittämishalukkuuden varmistamisesta, yrityksen kehittämisprojektin määrittelystä ja sitä tukevista yrityskohtaisista sparrauksista, kehittämistä vauhdittavista boostcampeista sekä kehitystyötä edistävistä tietopuolisista koulutuskista. Kehittämistä tuettiin myös erilaisilla teematilaisuuksilla (kestävä liiketoiminta, palvelumuotoilun hyödyt, tulevaisuusajattelu, liiketoiminnan digitaalinen kehittäminen, alustatalouden hyödyntäminen, tekoälyn hyödyntäminen), jotka muusta tarjonnasta poiketen olivat avoimia myös muille yrityksille.
Yrityskohtaiseen tuote- ja palvelukehittämisprosessiin osallistui Uudeltamaalta ja Päijät-Hämeestä yhteensä 57 yritystä. Yritykset olivat mikro- ja pienyrityksiä. Osallistuvien yritysten toimialaa ei ollut hankkeessa rajattu ja yritykset edustivatkin laajasti eri toimialoja. Kehittämisprosessiin osallistuvien yritysten tavoitteena oli tuottaa markkinoille uusia tai edelleen kehitettyjä tuotteita, palveluja ja toimintamalleja sekä samalla omaksua ketterän ja käyttäjälähtöisen tuote- ja palvelukehittämisen prosessin toimintatapoja. Hankkeessa kehitettiin 33 uutta tai edelleen kehitettyä tuotetta markkinoille tai aloitettiin uusi liiketoiminta.
Hankkeen tuloksena yritykset ovat saaneet kokonaiskuvan vaiheittaisesta tuotekehitysprosessista ja omaksuneet tuotekehitysprosessissa tarvittavia tietoja ja taitoja. Yrityksissä on opittu asiakaslähtöisen, ketterän ja muotoilun menetelmiä hyödyntävän tuote- ja palvelukehittämisen prosessi. Niissä on opittu hyödyntämään ennakointia, asiakasymmärrystä, digitalisaatiota sekä kestävän kehityksen mahdollisuuksia tuotekehityksen tukena.
Hankkeen tuloksena on syntynyt julkaisu Pienyrittäjän työkalupakki - Työkirja tuote- ja palvelukehitysprosessin avuksi. Hankkeessa on lisäksi tuotettu muita ohjeistettuja kehittämistyökaluja muutamista keskeisistä tuotekehityksessä käytetyistä työkaluista. Työkalupakki on tarkoitettu erityisesti mikroyritysten toiminnan tukemiseen. Siinä kuvataan erilaisia menetelmiä, joilla yritys voi kehittää liiketoiminnan kokonaisuutta tai sen eri osa-alueita. Keskeisessä roolissa ovat menetelmät ja työkalut tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Työkirja on julkaistu digitaalisena pdf-julkaisuna theseuksessa sekä verkkosivupohjaisena julkaisuna osoitteessa www.metropolia.fi/pienyrittajan-tyokalupakki.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi