Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77578

Hankkeen nimi: Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku: investoinnit (People Flow -kampuspilotti)

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 1.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Aalto-korkeakoulusäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2228357-4

Jakeluosoite: Otakaari 1 B, Espoo

Puhelinnumero: 09 47001

Postinumero: 00076

Postitoimipaikka: AALTO

WWW-osoite: http://www.aalto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Koljonen Tatu Kullervo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Executive in Residence

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tatu.koljonen(at)aalto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405060734

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osana "Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku" -hanketta toteutetaan People Flow -kampuspilotti Otaniemessä.

Pilotissa kehitetään people flow -dataa visualisoivaa ratkaisua tutkimuksen sekä tilajohtamisen tarpeisiin. Ratkaisussa hyödynnetään Otaniemen alueella kiinteistönomistajien sekä palveluidentarjoajien käytössä olevaa dataa mahdollisuuksien mukaan sekä hankitaan uutta dataa tuottavia palveluita ja infrastruktuuria tarpeen mukaan.
Tavoitteena on pystyä datan avulla analysoimaan ja visualisoimaan ihmisten reitinvalintoja sekä sisä- että ulkotiloissa. Tiedot voidaan yhdistää mittauksiin sisätiloissa kuten KONE:en people flow ja ACRE:n Aalto Space. Tavoitteena luoda kasvualusta paremmalle liikennesuunnittelulle, tutkimukselle sekä liikenteen uusien palveluiden kehittämiselle.

Horisontaaliset periaatteet eli sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys huomioidaan pilotissa käytännössä räätälöimällä palveluita eri käyttäjiä varten, parantamalla terveys- ja muuta turvallisuutta sekä resurssitehokkuutta. Pilotti ei kohdistu vain asiantuntijoihin vaan myös laajemmin käyttäjille huomioiden erilaiset elämäntilanteet ja kiinnostuksen kohteet.

Tässä investointihankkeessa hankitaan pilottiin tarvittavat ulkotilasensorit (lidar, tutka, kameroita).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat vihreän siirtymän ja digitaalisuuden tuotteita ja palveluja kehittävät ja tuottavat
yritykset:
- Yritykset voivat yhdistää osaamistaan muiden yritysten, TKI-toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa
kehitysympäristöissä.
- Yrityksille syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti.
- Yritykset voivat kasvattaa tuotteidensa ja palvelujensa avulla saatavaa lisäarvoa ja kehittää aikaisempaa
kokonaisvaltaisempia palveluja verkostomaisessa yhteistyössä muiden yritysten kanssa.
- Yritykset voivat lisätä tuotteidensa ja palvelujensa kysyntää, sillä hankkeessa yrityksillä on mahdollisuus kehittää
tuotteita yhdessä kaupungin ja asukkaiden kanssa.
Hankkeen kohderyhmiä ovat yritysten lisäksi:
- Pääkaupunkiseudun kaupungit ja kunnat, jotka voivat käyttää kolmea kehitysympäristöä omien ratkaisuiden
kehittämiseen
- Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettäviä tuotteita, palveluja ja
liiketoimintamalleja sekä kokemuksia tutkimuksessa, kehitystoimissa ja koulutuksessa.
- Taloyhtiöt ja pysäköintiyhtiöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

Liikenteen sensoridata ja tilannekuva voidaan tuoda eri toimijoiden käyttöön avoimena rajapintana, mikä mahdollistaa datan hyödyntämisen erilaisissa sovelluksissa ja palveluissa sekä liiketoiminnassa ja tutkimustyössä.

Tilannekuvan perusteella voidaan mm. vilkkaille risteysalueille luoda varoitusjärjestelmiä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Lisäksi voidaan mm. suositella kulloinkin parhaiten käytettävissä olevia kestäviä liikkumispalveluja, kuten joukkoliikenne (Metro, Raide-jokeri), yhteiskäyttöautot, kaupunkipyörät, sähköpotkulaudat jne). Myös mahdollisten tulevien pandemioiden hallinnassa ihmisten liikkumisen tilannekuva voi myös osoittautua erityisen tärkeäksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 34 894

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 32 451

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 49 848

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 46 359

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristöä on arvioitu sukupuolinäkökulmasta valmistelijoiden toimesta. Hankkeella tavoitellaan vihreää siirtymää tukevaa ja hiilineutraaliuteen tähtävää TKI- ja elinkeinotoiminnan kehittämistä. Sillä on suoria vaikutuksia työpaikkoihin ja välillisiä vaikutuksia alueen asukkaiden arkeen uusien tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kehittämisen kautta erityisesti energian, liikkumisen, kiertotalouden ja älykaupunkiratkaisuiden aloilla. Toimintaympäristön merkittävimpiä eroja sukupuolten välillä on työmarkkinoiden voimakas eriytyminen sukupuolen mukaan niillä toimialoilla, johon hankkeen vaikutukset suorimmin kohdistuvat, mm. liikenteessä miehiä 84 % työvoimasta, rakentamisessa 91 %, teollisuudessa 74 % ja arkkitehti- ja insinööripalveluissa 74 % (Työvoimatutkimus 2020. Tilastokeskus). Vahvistamalla alueen yritysten kilpailukykyä hanke vaikuttaa kutienkin välillisesti verotulojen kautta myös julkiseen talouteen, jolloin positiiviset vaikutukset kohdistuvat myös naisvaltaisille aloille. Hankkeen kohderyhmiä ovat yritysten lisäksi taloyhtiöt, joissa päätöksenteko on myös jakautunut epätasaisesti eri sukupuolille. Taloyhtiöiden hallituksen jäsenistä noin kaksi kolmasosaa on miehiä ja puheenjohtajista vielä useampi (Kiinteistöliitto 2018).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeessa erityisesti viestittäessä hankkeen tavoitteista ja kehittämisen tuloksista eri kohderyhmille. Elvytystoimenpiteiden laajemman yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta on tärkeä, että viestinnässä huomioidaan paitsi ne kohderyhmät, jotka ovat kiinnostuneita teknologian kehityksestä, myös ne, joille aihepiiri on vieras ja ehkä pelottavakin. Hankkeen viestintää kohdistetaan paitsi asiantuntijoille, myös laajemmin asukkaille huomioiden erilaiset elämäntilanteet ja kiinnostuksen kohteet. Asukkaille kerrotaan, miten vihreän siirtymän ratkaisut vaikuttavat eri sukupuolten arkeen ja mitä laajempaa yhteiskunnallista hyvää hankkeen kautta syntyy.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole edistää sukupuolten tasa-arvoa vaan vahvistaa vihreän siirtymän tutkimus- ja kehitysympäristöjä

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 0
People Flow -kampuspilotilla tähdätään resurssitehokkuuteen, turvallisuuteen ja räätälöityyn käyttäjäkokemukseen liikenteessä ja kampuspalveluissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-