RR-tietopalvelu -hankekuvaus A78103, Uudet teknologiaratkaisut aivoterveyden arviointiin ja seurantaan

1 Hanke

Hankekoodi: A78103

Hankkeen nimi: Uudet teknologiaratkaisut aivoterveyden arviointiin ja seurantaan

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2844561-8

Jakeluosoite: Pohjoisranta 11

Puhelinnumero: 02945211

Postinumero: 28100

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Koivula Reijo Tapani

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: reijo.koivula(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400533355

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Satakunnassa on runsaasti osaamisintensiivisiä pieniä yrityksiä, joilla on potentiaalia suunnata liiketoimintaansa kasvaville, kansainvälisille terveys- ja hyvinvointiteknologiamarkkinoille. Koska Satakunnassa on olemassa olevaa monipuolista osaamista, on maaperä hyvä uuden liiketoiminnan ja tuotteiden yhteiskehittämiselle. Puettava teknologia on yksi merkittävästi kasvava sovellusala niin terveydenhuollossa kuin kuluttajamarkkinoilla. Tällä hetkellä suurin osa tuotteista hyödyntää syketietoa ja liikettä, mutta niiden lisäksi on tarve saada kattavampaa mittaustietoa. Erityisesti aivojen toiminnan mittaaminen mahdollistaa täysin uudenlaisia sovelluksia.

Satakunnassa on vahvaa osaamista aivoterveyden ja aivojen toiminnan monitorointijärjestelmien ja -menetelmien kehittämisestä. Tämän osaamisen saattaminen kaupallisten tuotteiden pohjaksi luo runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi mielenterveyden ongelmat, työperäinen stressi ja aivoterveyden häiriöt vaikuttavat monien sairauksien syntyyn ja synnyttävät valtavia taloudellisia menetyksiä. Hankkeessa pilotoidaan aivosähkökäyrään perustuvaa vaatteisiin huomaamattomasti integroitua teknologiaa hyödyntävää helppokäyttöistä aivoterveyden seurantaratkaisua. Samalla kehitetään osaamista soveltaa aivojen sähköisen toiminnan mittausta laajemmin muilla sovellusalueilla, kuten kognitiivisten kykyjen kehittäminen, tietokonesovellusten (esim. pelien) suunnittelu, neurofeedback-hoito sekä kuntoutuksen sovellukset. Puettavaa anturiteknologiaa tarjotaan myös alustatyylisesti, jolloin samaa anturia hyödyntäviä sovelluksia voidaan rakentaa hyvin erilaisiin tarkoituksiin, mikä luo erityisesti ohjelmisto- ja data-analytiikkayrityksille uusia mahdollisuuksia.

Hankkeen tavoitteena on parantaa satakuntalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja tuotekehitysvalmiuksia sekä edistää kansainvälistymistä. Keskeisenä osatavoitteena on perustaa Tampereen yliopiston (TAU) data-analytiikan ja puettavan teknologian sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) hyvinvointia edistävän teknologian ja tekoälyn tutkimusryhmien pohjalta tutkimus- ja kehitysalusta uusien aivoterveyden ja aivojen toiminnan monitorointijärjestelmien ja -menetelmien kehittämiseen. Hanke on monitieteinen ja siinä on mukana tutkijoita data-analytiikan, hyvinvointiteknologian, puettavan teknologian, neurologian ja pelitutkimuksen alueilta. Hanketoimijoilla on laajat kansainväliset verkostot omilta tutkimusaloiltaan. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteiskehittämistä satakuntalaisten yritysten kanssa. Satakunnassa on runsaasti pieniä yrityksiä, joille uudenlainen kehitysalusta tarjoaa mahdollisuuksia kanavoida osaamista uudelle alalle ja uusien tuotteiden kehitykseen. Tällä viitataan sekä teknologia-alan että terveys- ja hyvinvointialan yrityksiin. Kehitettävä teknologia, menetelmät ja algoritmit luovat yrityksille aivan uudentyyppisiä mahdollisuuksia terveysteknologian kasvavilla markkinoilla.

Hankkeen toiminnan odotetaan tuottavan yrityksille uutta tuotekehitysosaamista, kansainvälisiä verkostoja, sekä yhteiskehittämisen kumppaneita. Hankkeen tuotosten ja toiminnan kautta parannetaan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa syntyy useita lyhyen aikavälin tuotoksia: Yritysyhteistyössä rakennettuja tuoteaihioita (fyysinen puettava mittausteknologia, ohjelmistosovellukset, data-analytiikkaan liittyvät kuntoutus- ja kuluttajasovellukset), palveluaihioita (aivojen toiminnan mittaamista hyödyntävät sote-palvelut, sekä kuluttajille suunnatut palvelut), kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälistymisosaamisen kasvua yrityksissä, julkaisuja ammattilehdissä ja tieteellisissä lehdissä ja tutkimus- ja tuotekehitysosaamisen kasvua yrityksissä. Pitkän aikavälin vaikutuksena tavoitellaan yritysten liiketoiminnan kasvua, uusia tuoteinnovaatioita ja uusia työpaikkoja. Näiden kautta haetaan Satakunnalle myös näkyvyyttä uudenlaisen (terveys)teknologian edelläkävijänä ja houkutellaan alueelle uusia korkean profiilin osaajia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ohjelmisto-, peli-, hyvinvointi- ja terveysteknologia sekä data-analytiikka yritykset, joille hanke luo uusia tuote- ja palvelumahdollisuuksia.

Sosiaali- ja terveysalan toimijat, joilla hanke luo uusia työkaluja palveluinnovaatioiden pohjaksi.

Vaate-alan yritykset, joille hanke luo uusia tuotemahdollisuuksia (puettava teknologia).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Sosiaali- ja terveysalan palveluiden käyttäjät.

Muut hankkeessa kehitettävien prototyyppien käyttäjäryhmät.

Teknologian kehittäjät, jotka hyödyntävät hankkeessa kehitettävästä osaamisesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 315 981

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 263 033

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 394 979

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 328 793

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Rauman

Kunnat: Merikarvia, Nakkila, Säkylä, Pomarkku, Ulvila, Rauma, Eura, Huittinen, Pori, Kokemäki, Harjavalta, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2.00, joihin työllistyvät naiset 2.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen toiminta yhdistää keskenään kaksi sukupuolirakenteeltaan erilaista toimialaa. Sosiaali- ja terveysala on koulutuksen perusteella vielä hyvin naisvaltainen ja tekniikan puolella tilanne on päinvastainen. Esimerkiksi vuonna 2014 sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista 88,9 % oli naisia ja vastaavasti tekniikan ja liikenteen alalta peruskoulutuksen suorittaneista 82,7 % oli miehiä. Tilastot jatkuvat saman suuntaisina myös korkeakoulututkinnoissa. Vuonna 2014 sosiaali-, terveys ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 87,7 % oli naisia ja vastaavasti tekniikan ja liikenteen alalta peruskoulutuksen suorittaneista 83,1 % oli miehiä. (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2016, Tilastokeskus). Hankkeen toiminta tuo molempien sukupuolten näkemystä tuotteiden ja palveluiden innovointiin kokeilujen ja yhdessä kehittämisen kautta. Hankkeen toiminta edistää näin sukupuolten välistä vuoropuhelua. Moniammatillinen yhteistyö edistää vastakkaisten sukupuolten osaamisen tunnistamista ja jakamista ja voi vaikuttaa pidemmällä aikavälillä naisten ja miesten palkkaerojen kaventumiseen ja tasoittumiseen.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen kohderyhmissä eli tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan toimialoilla sukupuolten jakautuminen on selkeää. Vuonna 2014 sosiaalija terveyspalveluissa työskennelleistä 86,7 % oli naisia ja 13,3 % miehiä. Esimerkiksi informaatio- ja viestintäalalla, joka tämän hankkeen kannalta olennainen, miesten osuus oli 68,6 % ja naisten 31,4 %. Väestö Suomessa 2017 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html) Hankkeen suunnitellut toimenpiteet ja vaikutukset kohdistuvat ihmisiin. Hankkeessa osallistetaan teknologia-alan yritysten henkilöstöä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä vaatealan ammattilaisia uudenlaisten tuotteiden ja palveluiden ideointiin, suunnitteluun, testaamiseen, kehittämiseen ja palvelumuotoiluun. Hankkeen kokeilut lisäävät naisvaltaisilla aloilla toimivien käyttäjien ja opiskelijoiden teknologiatietämystä ja -osaamista. Toisaalta etenkin kokeilujen kautta on tarkoitus siirtää tietoa sote-asiakkaiden ja henkilökunnan tarpeista miesvaltaiselle teknologia-alalle. Tiedon, osaamisen ja kokemusten siirto on merkittävässä roolissa hankkeessa ja suurelta osin tiedonsiirto on myös eri sukupuolten näkemysten ja asiantuntemuksen esiin tuomista.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeessa noudatetaan Tampereen yliopiston tasa-arvosuunnitelman linjauksia. Hankkeen kohteena olevassa toiminnassa on sukupuolten välillä eroja lähinnä välillisesti (eri toimialojen vuoksi). Suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita merkittävässä mielessä sukupuolittain erilaisia toimenpiteitä. Tiedonsiirto sukupuolien välillä on molempisuuntaista. Hankkeen seuranta- ja arviointimenetelmät eivät riipu merkittävästi sukupuolesta. Tiedottamisessa ovat molemmat sukupuolet esillä tasapuolisesti sekä toimijoina että toiminnan tulosten hyödyntäjinä. Tiedon jakamiseen ja välittämiseen liittyvät kanavat valitaan siten, että ne palvelevat molempia sukupuolia tasavertaisesti, toimialasta, koulutuksesta ja taustasta riippumatta. Hankkeen tuottamien hyvien käytänteiden levittäminen ja juurruttaminen hyödyntää molempia sukupuolia tasavertaisesti.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	1
Pyritään kestävien materiaalien käyttöön kaikessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	1
Pyritään kestävien materiaalien käyttöön kaikessa. Kehitettävä ratkaisu laajentaa etävastaanottomahdollisuuksia terveydenhuollossa. Tukee Suomen terveydenhuollon kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	1	1
Pyritään kestävien materiaalien käyttöön kaikessa. Kehitettävä ratkaisu laajentaa etävastaanottomahdollisuuksia terveydenhuollossa. Esimerkiksi vastaanoton siirtyessä verkkoon luonnon monimuotoisuuden selviytymismahdollisuudet paranevat.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	1
Kehitettävä ratkaisu laajentaa etävastaanottomahdollisuuksia terveydenhuollossa. Terveyspalvelujen siirtyminen verkkoon tukee kestävää kehitystä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	1	1
Erittäin vähäinen vaikutus, koska hanke ei toimi Natura 2000 -ohjelman alueella.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	5
Hankkeen prototyyppien valmistamisessa hyödynnetään tekstiilimateriaaleja, joilla korvataan perinteisiä haitallisempia materiaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	1
Pyritään teknologiaan, joka mahdollistaa energiatehokkuuden.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	8
Hankkeen ansiosta elinkeinorakenne kehittyy verkostomaisempaan suuntaan, mikä edesauttaa uusien innovaatioiden kehittämistä ja liiketoimintamahdollisuuksien ja kumppanuuksien löytymistä, lisää alueellista yhteistyötä sekä vähentää keskinäistä kilpailua ja toimintojen päällekkäisyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	8
Hankkeessa kehitetään erityisesti tutkimuksen, kokeilujen ja palvelumuotoilun avulla uudenlaisia toimintatapoja, palveluita ja palveluprosesseja, joilla edistetään asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja sote-palveluiden tehokkaampaa tuottamista.
Liikkuminen ja logistiikka	1	5
Hanke edistää etämonitorointivälineiden kehitystä, jolloin asiakas ei joudu kulkemaan hoidon tai kuntoutuksen perässä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	10
Hanke edistää monipuolisesti aivoterveyttä ja parantaa kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaamista.
Tasa-arvon edistäminen	3	5
Hanke edistää sukupuolten välistä yhteistyötä, vuoropuhelua ja yhteiskehittämistä. Aikaisemmat kokemukset ovat osoittaneet, että teknologian vieminen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoille vaatii merkittäviä panostuksia molemminpuoliseen moniammatilliseen osaamiseen. Vuoropuhelun tarpeellisuuden vuoksi tulevaisuudessa avautuu myös mahdollisuuksia entistä enemmän työllistyä myös vastakkaisen sukupuolen dominoimalle toimialalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	3	5
Hankkeessa parannetaan terveyspalveluiden saatavuutta ja osallistetaan asiakkaat terveyspalveluiden kehittämiseen.
Kulttuuriympäristö	2	4
Moniammatillisen toimintakulttuurin kehittäminen tutkimustiedon hyödyntämisellä sekä digi- ja teknologiakokeiluilla on hankkeen ydintoimintaa.
Ympäristöosaaminen	1	1
Ympäristötietoisuus lisääntyy työpajoissa uuden teknologian käyttöönoton ja siitä tiedottamisen myötä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Satakunnassa on monia osaavia pk-yrityksiä, joilla on potentiaalia kasvaa niin kansallisessa kuin kansainvälisessä terveydenhoidon, -huollon ja -seurannan markkinassa. EEG-mittausteknologian ja kuluttajalaitteiden merkittävä kasvu sekä uudet mahdollisuudet mittaustiedon käytön sovelluksiin ovat luoneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tästä on seurannut tarve kattavalle tutkimus-,mittaus ja sovellustiedolle alueen kehittämisessä, mikä avaa tien EEG-datan innovatiiviselle käytölle.
Uudet teknologiaratkaisut aivoterveyden arviointiin ja seurantaan -hankkeessa luotiin Satakunnan alueella Tampereen yliopiston ja Satakunnan AMK:n tutkimusryhmien lisäksi verkosto, joka tarjosi yrityksille ja organisaatioille tietoa ja verkostoitumista uusien terveys- ja hyvinvointiteknologioiden hyödyntämiseksi. Lisäksi hanke toteutti suurelle yleisölle vieraasta aiheesta ansiokasta tutkimus- ja kehitystyötä. Hankkeen aikana järjestettiin kuusi erilaista yritysyhteistyötapahtumaa, joissa käytiin läpi teknologioiden sovellusalueita, ratkaisuja ja haasteita eri toimialoilla. Tapahtumissa kuultiin sekä kehittäjien että yritysten näkemyksiä alan mahdollisuuksista. Hankkeen kautta vahvistettiin satakuntalaisten yritysten ja organisaatioiden osaamista ja -valmiuksia sekä luotiin uusia yhteistyömahdollisuuksia aivoterveyden teknologioiden edelleenkehittämiseksi.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus