Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78431

Hankkeen nimi: ECO-BOAT

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oy Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola Ab

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2267669-3

Jakeluosoite: Wolffintie 36 F 11

Puhelinnumero: +358 50 4084969

Postinumero: 65200

Postitoimipaikka: Vaasa

WWW-osoite: http://www.muova.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lammi Miia Elina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: miia.lammi(at)muova.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 4084969

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Veneteollisuus on yksi Pohjanmaan alueen perinteikkäistä teollisuustuotannon aloista. Toimintaympäristön keskeinen muutos on kuluttajien yhä lisääntyvä ympäristötietoisuus, mikä haastaa alan yrityksiä löytämään uusia keinoja tehdä veneistä ja veneilystä nykyistä ympäristöystävällisempää.
ECO-BOAT-hankeen tavoitteena on luoda veneteollisuuden yrityksille edellytykset siirtyä lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen. Hankkeessa luodaan demonstraatioita, uutta osaamista, toimintamalleja ja verkostoja liittyen kierrätettäviin materiaaleihin ja 3D-tulostusteknologiaan sekä ekologiseen tuotemuotoiluun ja kiertotalouden liiketoimintamalleihin. Projekti keskittyy erityisesti veneiden 3D-tulostettuihin ja biopohjaisista materiaaleista valmistettaviin kansiratkaisuihin, jotka lisäävät materiaalien kierrätettävyyttä ja tukevat venealan yritysten vihreää siirtymää.

Hankkessa luodaan ymmärrystä tulevaisuuden veneilijöistä, mikä on kriittinen lähtökohta menestyvien innovaatioiden luomisessa ja palvelee kaikkia veneratkaisujen kehittäjiä. Kuluttajatutkimukseen pohjautuvan asiakasymmärryksen sekä materiaali- ja 3D-tulostusteknologioiden analysoinnin pohjalta hankkeessa luodaan uusia tuotekonsepteja monialaisessa tiimissä yhteistyössä yritysten kanssa. Kiertotalousratkaisuja kehitetään tuote-palvelujärjestelmäkonsepteiksi. Konsepteista tuotetaan 3D-tulosteita ja videodemonstraatioita havainnollistamaan yrityksille uuden kestävän liiketoiminnan kehittämistä.

Hankkeessa tuotettava uusi osaaminen, verkostot ja asiakasymmärrys edistävät laajemmassa mittakaavassa tulevaisuuden vene-ekosysteemin vihreää kasvua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, ja luovat pohjaa uusille liiketoimintamahdollisuuksille ja toimitusketjuille. Demonstraatiot vuorostaan auttavat yrityksiä konkreettisemmin soveltamaan ja hyödyntämään tietoa, teknologioita sekä kiertotalouden liiketoimintamalleja omassa liiketoiminnassaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat venealan yritykset. Vene-alaan kuuluvat paitsi venevalmistajat myös veneilyvarusteiden valmistajat. Kohderyhmään kuuluvat nykyiset ja tulevaisuuden veneilytuotteiden arvoketjun eri toimijat kuten biopohjaisten materiaalien valmistajat, 3D-tulostusyritykset, suunnittelutoimistot, digitaalisten ratkaisujen tuottajat, veneen hallinta-, lämmitys- ja keittiölaitteiden valmistajat, pintamateriaalien ja sisustusratkaisujen tuottajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat koulutus- ja TKI-toimijat, välittäjäorganisaatiot ja yrityskehittäjät sekä muut teollisuusyritykset ja niiden palveluyritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 104 160

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 103 733

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 130 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 129 666

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa

Seutukunnat: Jakobstadsregionen, Vaasan, Kyrönmaan, Sydösterbottens kustregion

Kunnat: Kaskinen, Kristiinankaupunki, Mustasaari, Vöyri, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Pedersören kunta, Kruunupyy, Laihia, Vaasa, Luoto, Närpiö, Maalahti, Korsnäs

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeelle on tehty toimintaympäristöanalyysi sukupuolinäkökulmasta Lapin Letkan suvauskoneella. The project approaches the topic from equality point of view.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Teollisuuden toimiala on miesvaltainen, mutta markkinointi ja asiakaspalvelutehtävät ovat naisvaltaisia. Näin ollen projektilla odotetaan olevan positiivisia vaikutuksia tasa-arvon näkökulmasta. Projektin tavoite ja toimet tähtäävät siihen, että teollisuuden ala lisää houkuttelevuutta sekä miesten että naisten keskuudessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projekti ei ei keskity tasa-arvon edistämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 10
Projekti keskittyy ekologisiin tuoteratkaisuihin ja kiertotalousratkaisuihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 10
Projekti tukee vähähiilistä ja kestävää teollisuutta uusien tuoteratkaisujen ja tuotantotapojen sekä materiaaien avulla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 6
Kestävä kehitys pyrkii luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 8
Digitaaliset ja kestävät teollisuusratkaisut vähentävät ilmastopäästöjä ja saasteita.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 5
Mikäli teollisuus sijaitsee Natura-alueella, kestävät ja digitaaliset ratkaisut vähentävät tuotannon päästöjä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 10
Digitaaliset ja kestävät ratkaisut, biopohjaiset materiaalit ja 3D tulostus vähentävät teollisuuden materiaalitarvetta ja jätteen tuottamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Digitaaliset ratkaisut vähentävät teollisuuden energiatarvetta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Teollisuuden vahvistaminen edistää alueen elinkeinojen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 10
Projektissa kehitettävä kiertotalouden malli tukee aineettomien palveluiden kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 6 7
Teollisuuden toimintoihin lisätyt 3D tulostus ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja kehittäminen vähentävät liikenteen ja logistiikan päästöjä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Terveet ja kannattavat teollisuusyritykset lisäävät alueen hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Teollisuus on miesvaltainen ala, joka voi parantaa tasa-arvoa lisäämällä työpaikkoja kestävään kehitykseen ja digitalisaatioon
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Periferia-alueiden elinkeinoelämän hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 3
Teollisuudella on pitkät perinteet alueella. Alueen yrittäjyys ja työnteon kulttuuri ovat olennainen osa alueen omaleimaisuutta.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeen toimenpiteet lisäävät alueen yritysten ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa luotiin demonstraatioita, uutta osaamista, toimintamalleja ja verkostoja liittyen kierrätettäviin materiaaleihin ja 3D-tulostusteknologiaan sekä ekologiseen tuotemuotoiluun ja kiertotalouden liiketoimintamalleihin. Projekti keskittyi erityisesti veneiden 3D-tulostettuihin ja biopohjaisista materiaaleista valmistettaviin ratkaisuihin, jotka lisäävät materiaalien kierrätettävyyttä ja tukevat venealan yritysten vihreää siirtymää.
Hankkeessa tuotettiin tutkimustietoa kuluttajien tarpeista sekä venealaa muovaavista trendeistä. Näistä keskeisimpiä olivat palvelullistuminen, ympäristömyötäisyys, vaivattomuus sekä personointi. Kerätty aineisto jalostettiin ja sen pohjalta luotiin visualisoidut käyttäjä- ja trendipersoonat sekä useita julkaisuja. Julkaisuja tuotettiin myös veneteollisuuden tuotantoprosesseista sekä hankkeen tuloksista.
Kuluttaja- ja trenditutkimus ohjasivat hankkeen toimenpiteitä kohti kestäviä tuote-, palvelu- ja teollisuusinnovaatioita. Kuluttajien ympäristötietoisuuden lisääntyminen asettaa suoraan paineita teollisuudelle yhä ekologisempien tuotteiden valmistamiseksi. Kierrätettävät materiaalit, materiaalihukan minimointi sekä tuotannon suoraviivaistus vähentävät suoraan sekä välillisesti tuotteen ympäristökuormaa.
Tuotteiden personointi tulee olemaan lisäävän valmistuksen yksiä kilpailuetutekijöitä. 3D-tulostaminen tulee tarjoamaan muotittoman valmistuksen ansiosta uniikkien tuotteiden massavalmistusta. Tämän avulla voidaan esimerkiksi vastata ergonomiatarpeisiin yksilötasolla ja tuottaa päivityksiä olemassa oleviin veneisiin.
Hankkeessa osallistettiin alueen venealan toimijoita innovoimaan 3D-tulostuksen ja kierrätettävän biokomposiitin potentiaalia veneteollisuudessa. Osallistamisen ja kuluttajatutkimuksen pohjalta kehitettiin useita palvelu- (materiaalin kierto, autonomiset vuokraveneet) ja tuotekonsepteja (muotti, istuin, veneen kansiosa, kotelomoduuli, verhoilumoduuli). Kuluttajatieto ohjasi konsepteja tukemaan veneiden muunneltavuutta ja elinkaaren pidentämistä. Mikäli veneen ominaisuuksia voidaan muokata tarpeen muuttuessa (istuin, kotelomoduuli, kansiosa), saadaan veneistä pitkäikäisempiä ja kasvatettua kysyntää lisävarusteista.
Tuote- ja palvelukonseptien pohjalta luotiin yhdessä alueen yritysten sekä ammattikorkeakoulu Centrian ja ammattikorkeakoulu Savonian kanssa kaksi (2) tuotedemonstraatiota (muotti, istuin) ja yksi (1) tuotepalvelujärjestelmän demonstraatio (Satama 2.0 palveluekosysteemi), joilla vastattiin keskeisimpiin kysymyksiin:
Voiko LSAM (Large Scale Additive Manufacturing, Suurtulostus) menetelmällä valmistaa kuluttajatuotteita?
LSAM on menetelmä, jonka avulla voidaan tuottaa hyvinkin suuria kappaleita. Tyypillinen tapa on hyödyntää robottia, johon integroidaan tulostuslaitteisto. Tällä tapaa tulostukseen saadaan usea eri akseli käyttöön, joka tukee monipuolisempaa lopputulosta. Menetelmä ei ole vielä teknologian puolesta kypsä lopputuotteiden suoratuotantoon. Laitteiston ja softan rajoitteet aiheuttavat epätäydellisiä lopputuloksia ja ohjaavat suunnittelua niin paljon, ettei se vielä tarjoa 3D-tulostamisen vapauksia. Myös tuotantotavan osaamisessa on valtavasti kehitettävää. Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti, sillä jo hankkeen aikana markkinoille tuli uusia laiteinnovaatioita sekä softapäivityksiä.
Miten 3D-tulostamalla voidaan tukea tuotantoprosessia?
Yritysten suunnalta nousi selkeä tarve kehittää 3D-tulostettavaa muottia. Tämän avulla pystyttiin havainnollistamaan kiertotalouden implementointia veneteollisuuden prosesseihin. Muotin valmistus onnistui ja se saatiin yhteistyöyritykselle koekäyttöön. Muotin koneistus oli yksinkertaista ja vaivatonta, materiaali lastuaa eikä pölise kuten perinteiset muottimateriaalit. Muotin jälkikäsittely vastasi perinteistä muottivalmistusta ja se kesti laminointiprosessin. Täydellistä kustannusrakenteen arviota ei kuitenkaan pystytty muodostamaan. LSAM menetelmänä Suomessa on edelleen varsin alkutekijöissä ja tällä hetkellä valmistajina toimii tutkimuslaitokset. Minimaalisen materiaalimenekin ja vähäisen CNC työstön perusteella muotin potentiaali kiertotalouden näkökulmasta on huomattava.
Millainen palveluekosysteemi muodostuu 3D-tulostamisesta ja tulevaisuuden kuluttajatarpeista?
Palvelullistettu toimintaympäristö mahdollistaa sen käyttäjille vaivattoman ja ympäristön kannalta kestävän kuluttamisen. Kierrätettävien materiaalien 3D-tulostamisen kannalta materiaalin tehokas kierto on oleellisessa osassa toimivaa ekosysteemiä. Materiaaliin sidottu pantti voisi ohjata kuluttajia sekä yrityksiä hävittäessään käytöstä poistuneet tai rikkoutuneet tuotteet. Uusien tuotteiden hankinnassa maksettaisiin materiaalin sijasta ainoastaan palvelusta. Tällaisessa palveluekosysteemissä korostuu logistiikan, suunnittelun, myynnin ja valmistavan teollisuuden palvelut.
Palvelullistuminen yhdessä uusien teknologioiden kanssa laajentaa alan kuluttajasektoria. Autonomiset palvelut tarjoavat uudenlaisia elämyksiä tulevaisuudessa myös veneilytaidottomille sekä vaivattomuudesta nauttiville käyttäjille.
Hanke vieraili messuilla (Vesille -messut 2022, Venemessut 2023, PlastExpo), toimi näytteilleasettajana (Vesille -messut 2023) ja webinaareihin (Nordic Circular Summit, EcoLabNet), tuotti yhteiskehittämisen seminaarin 18.1.2023 Kokkolassa yhdessä Centrian Veneprint -hankkeen kanssa ja järjesti yhteiskehittämisen työpajoja alueen yritysten kanssa.