Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78516

Hankkeen nimi: Smart SUMP Seinäjoki

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1928736-3

Jakeluosoite: PL 215

Puhelinnumero: 064162111

Postinumero: 60100

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seinajoki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Latva-Kiskola Hanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ympäristönsuojelujohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.latva-kiskola(at)seinajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358444255716

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kestävä liikkumisen kehittäminen on kokonaisvaltaista työtä, jossa huomioidaan liikkumisen ympäristöllinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Kehittämisen tavoitteena on edistää kaikkien liikkumismuotojen tasapainoista kehittymistä sekä kannustaa siirtymistä kohti kestävämpiä kulkutapoja.

Smart SUMP Seinäjoki -hanke tuo kestävän liikkumisen näkökulman osaksi Seinäjoen strategista kaupunkikehittämistä ja liikennejärjestelmätyötä edistäen pitkällä aikavälillä liikkumisratkaisujen ja -palveluiden tasa-arvoisuutta, turvallisuutta ja terveysvaikutuksia sekä pienentäen niiden ympäristövaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksena ja mm. raideliikenteen solmukohtana Seinäjoen liikennejärjestelyjen kehittäminen yhteistyössä ympäristökuntien ja yritysten kanssa tuo hyötyjä koko maakuntaan.

Hankkeen tavoitteena on kasvattaa myös kuntaorganisaation kestävän liikkumisen osaamista ja ymmärrystä, lisätä liikennejärjestelmätyön vuorovaikutteisuutta ja edistää uusien, kestävien liikkumisratkaisujen ja -palveluiden kehittämistä sekä innovointia ja rakentaa kestävän liikkumisen pitkäjänteiselle kehittämistyölle visio ja SUMP -toimenpideohjelma.

Hanketta toteutetaan työpaketteina, jotka tukevat sisällöllisesti toisiaan:
TP 1: Nykytila-analyysi ja benchmarkkaus
Työpaketissa mm. benchmarkataan kestävän liikenteen kehittämiseen panostaneita kaupunkeja sekä kartoitetaan ja tunnistetaan liikenteen solmukohdat Seinäjoella ja niihin liittyvät matkaketjut kaupungin sisällä ja ympäröivistä kunnista.

TP 2: SUMP-toimenpideohjelma
Työpaketissa rakennetaan EU-komission konseptin mukainen kestävän liikkumisen toimenpideohjelma (SUMP). Kehittämistyö noudattaa Guidelines for Developing and Implementing a Sustainable Urban Mobility Plan -asiakirjaa.

TP 3: Viestintä ja SUMP-toimenpideohjelman jalkauttaminen
Työpaketissa ideoidaan erilaisilla yhteistyömuodoilla uusia, kestäviä liikkumisratkaisuja ja -palveluita, jotka sopivat juuri Seinäjoelle ja mahdollisesti laajemmin Etelä-Pohjanmaalle. Tärkeä osa prosessia on osallistava ja vuorovaikutteinen lähestymistapa.

Hankkeen tuloksena kestävän liikkumisen osaaminen ja ymmärrys kasvavat sekä Seinäjoen kaupunkiorganisaation eri toimialoilla että työssäkäyntialueen kuntien ja kaupunkien liikennesuunnittelutyötä tekevissä toimijoissa. On muodostunut selkeä kuva siitä, miten ihmiset alueilla liikkuvat, mitkä ovat alueiden isoimmat ongelmakohdat, miten matkaketjut toimivat ja mitä pitäisi muuttua, että siirryttäisiin kohti kestävämpiä liikennemuotoja. SUMP mahdollistaa jatkokehittämistä ja -rahoitusta esim. Urban Node ja Ten-T verkon osalta tuoden hyötyjä koko maakuntaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat paikalliset ja alueelliset yritykset, kunnat, kuntayhtymät, julkinen sektori ja kolmas sektori.

Hankkeen kohderyhmät ovat laajat, koska kyse on maakuntakeskuksen ja sen matkaketjujen kehittämisestä. Varsinainen kohderyhmä on kunta- ja kaupunkiorganisaatioiden ne toimialat, jotka toimivat kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon, infraan, ympäristötoimeen sekä kaupunkisuunnitteluun liittyen.

Kohderyhmää ovat paikalliset tai alueelliset yritykset mahdollisten pilottikokeilujen ja yhteistyön kautta. Kohderyhmää ovat myös kuntaorganisaatiot (kuten koulut, terveys- ja muut julkisen sektorin toimijat), joiden liikennejärjestelyt muuttuvat monipuolisemmiksi, ekologisemmiksi ja tehokkaimmiksi uusien kestävien liikenneratkaisujen myötä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat maakunnan muut kuntaorganisaatiot ja ne asukkaat, joilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hankkeen toimintaan mm. yhteistyötilaisuuksien ja liikkumistottumuskyselyiden kautta. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös kaikki alueen asukkaat ja matkailijat, joille kuntien tarjoamien liikennepalveluiden käytettävyys paranee.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 108 733

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 85 342

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 135 916

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 106 678

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen

Kunnat: Seinäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on lähtökohtaisesti sukupuolineutraali ja siinä toteutettavien toimenpiteiden tavoitteena on edistää kaikkien liikkumisen tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Kuitenkin voidaan tutkimusten perusteella todeta, että työmatkaliikunta on suositumpaa naisten kuin miesten keskuudessa. Työssä käyvistä miehistä 32 % kertoi kävelevänsä tai pyöräilevänsä työmatkoillaan vähintään 15 minuuttia päivässä, naisilla vastaava osuus oli 41 %. Vähintään 30 minuuttia työmatkoihin päivässä pyöräillen tai kävellen käytti 15 % sekä miehistä että naisista. (Helldán & Helakorpi 2015, 19−20.) Koko aikuisiän miehet ajavat naisia useammin autolla ja naiset suosivat miehiä yleisemmin jalankulkua aina eläkeiän kynnykselle saakka, myös joukkoliikenteen käyttäjistä isompi osa on naisia. (Henkilöliikennetutkimus 2016).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on lähtökohtaisesti sukupuolineutraali ja siinä toteutettavien toimenpiteiden tavoitteena on edistää kaikkien liikkumisen tasa-arvoisia mahdollisuuksia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on lähtökohtaisesti sukupuolineutraali ja siinä toteutettavien toimenpiteiden tavoitteena on edistää kaikkien liikkumisen tasa-arvoisia mahdollisuuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 7
Hankkeen tavoitteena on edistää uusien, kestävien liikkumisratkaisujen ja -palveluiden kehittämistä ja innovointia sekä siirtymistä kestäviin liikkumismuotoihin. Näiden toteutuminen pienentää liikkumisen aiheuttamaa luonnonvarojen kokonaiskäyttöä (mm. lisääntynyt kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) sekä fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 8
Hankkeessa kehitetyt ratkaisut täydentävät palvelutarjontaa ja vähentävät yksityisautoilua sekä lisäävät julkisen liikenteen houkuttelevuutta. Näiden toteutuminen pienentää liikkumisen aiheuttamia ilmastonmuutoksen riskejä, kuten ilmansaasteiden ja kasvihuonepäästöjen syntymistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 6
Hankkeen toimet vaikuttavat välillisesti luonnon monimuotoisuuteen parantamalla ympäristön tilaa ilmastonmuutosta hillitsevien vaikutusten kautta. Pitkällä aikavälillä liikenteen maakäyttöosuudet pienenevät (mm. parkkipaikat) ja antavat siten lisämahdollisuuksia keskustojen asukasviihtyvyyteen mm. viheralueiden lisäämisen myötä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 8
Hankkeen tavoitteena on edistää uusien, kestävien liikkumisratkaisujen ja -palveluiden kehittämistä ja innovointia sekä siirtymistä kestäviin liikkumismuotoihin. Näiden toteutuminen pienentää liikkumisen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen syntymistä. Lisäksi voidaan puhua puhtaammasta hengitysilmasta, kun autojen käyttövoima muuttuu tai kevyen liikenteen osuus kasvaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 6
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Välilliset vaikutukset syntyvät ilmastonmuutoksen vaikuttavien tekijöiden kautta (ks. yllä).
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 6
Hankkeen tavoitteena on edistää uusien, kestävien liikkumisratkaisujen ja -palveluiden kehittämistä ja innovointia sekä siirtymistä kestäviin liikkumismuotoihin. Vaikutukset materiaalien käyttöön ja jätteisiin syntyvät välillisesti mm. siirryttäessä yhä enenevässä määrin kevyen liikenteen käyttöön, jolloin ajoneuvovalmistuksen aiheuttama materiaalien käyttö ja jätteiden syntyminen pienenevät. Oman auton omistamisen tarve vähenee.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 8
Hankkeen tavoitteena on edistää uusien, kestävien liikkumisratkaisujen ja -palveluiden kehittämistä ja innovointia sekä siirtymistä kestäviin liikkumismuotoihin. Näiden toteutuminen pienentää liikkumisen aiheuttamaa energialähteiden kokonaiskäyttöä (mm. lisääntynyt kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) sekä edistää siirtymistä fossiilisista uusiutuviin energianlähteisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Hankkeen tavoitteena on edistää uusien, kestävien liikkumisratkaisujen ja -palveluiden kehittämistä ja innovointia myös osana paikallisten yritysten tarjoamaa. Palveluiden houkuttelevuuden lisääntyminen sekä kuntalaisten enenevä siirtyminen kevyen liikenteen vaihtoehtoihin kannustaa lähipalveluiden käyttöön ja siten edistää paikallista yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Kestävien liikennemuotojen suosiminen profiloi yrityksen / kunnan ympäristövastuulliseksi ja luonnonvaroista huolta kantavaksi, mikä tuo etua esim. kilpailtaessa avainhenkilöistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Hankkeen tavoitteena on edistää uusien, kestävien liikkumisratkaisujen ja -palveluiden kehittämistä ja innovointia niin julkisten tahojen kuin myös yritysten tarjoamana. Aineettomia digi-palveluita saattaa syntyä esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetusten täsmätarpeisiin perustuvaan matkavälitykseen sekä reittisuunnitteluun.
Liikkuminen ja logistiikka 6 10
Hankkeen päätarkoituksena on kehittää kestävää tavaroiden ja ihmisten liikkumista Seinäjoella ja ympäristökunnissa, täydentäen nykyistä liikennejärjestelmää. Tavoitteena on toimiva, turvallinen, innovatiivinen, vähäpäästöinen ja terveyttä edistävä kestävä liikkumisjärjestelmä, jota on helppo ja mukava käyttää. Kestävä liikennelogistiikka säästää luonnonvarojen lisäksi sekä yhteiskunnan että yksilön resursseja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 8
Hankkeen tavoitteena on edistää uusien, kestävien liikkumisratkaisujen ja –palveluiden kehittämistä ja innovointia sekä lisätä kestävän liikkumisen houkuttelevuutta ja käyttömääriä. Tämä parantaa paitsi liikkumisen tasa-arvoisuutta ja turvallisuutta, mutta myös lisääntyvän arkiliikunnan (kävely ja pyöräily) synnyttämiä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Sujuva arki parantaa asukkaiden, matkustajien ja työntekijöiden tyytyväisyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 3 8
Hankkeen tavoitteena on edistää uusien, kestävien liikkumisratkaisujen ja -palveluiden kehittämistä ja innovointia sekä samalla lisätä liikkumisen suunnittelun vuorovaikutteisuutta ja yhteistyötä. Tämä lisää sidosryhmien tasa-arvoisia mahdollisuuksia vaikuttaa kehitettäviin ratkaisuihin sekä itse liikkumisen käyttöön mm. edullisten liikkumismuotojen, kuten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien monipuolistuessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 8
Hankkeen tavoitteena on edistää uusien, kestävien liikkumisratkaisujen ja -palveluiden kehittämistä ja innovointia, ja siten parantaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta mm. lisäämällä erilaisten liikkumis-muotojen, kuten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia.
Kulttuuriympäristö 3 6
Hankkeen tavoitteena on edistää uusien, kestävien liikkumisratkaisujen ja -palveluiden kehittämistä ja innovointia. Näiden toteuttaminen muuttaa rakennettua kulttuuriympäristöä mm. muokkaamalla kaupunkirakennetta ja liikkumisen infrastruktuuria (esim. pyöräilyreitistöt).
Ympäristöosaaminen 8 9
Hankkeen tavoitteena on kasvattaa kaupungin henkilöstön ja eri sidosryhmien kestävän liikkumisen osaamista ja ymmärrystä ja tukea kestävyyden näkökulman huomioimista arkipäivän työssä ja päätöksenteossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kestävä liikkumisen kehittäminen on kokonaisvaltaista työtä, jossa huomioidaan liikkumisen ympäristöllinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Smart SUMP Seinäjoki -hanke toi kestävän liikkumisen näkökulman osaksi Seinäjoen strategista kaupunkikehittämistä ja liikennejärjestelmätyötä. Hankkeessa toteutettu Seinäjoen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP) edistää kaikkien liikkumismuotojen tasapainoista kehittymistä ja samalla kannustaa siirtymistä kohti kestävämpiä kulkutapoja. Pitkällä aikavälillä hankkeen toimenpiteet edistävät liikkumisratkaisujen ja -palveluiden tasa-arvoisuutta, turvallisuutta ja terveysvaikutuksia sekä pienentävät niiden ympäristövaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksena ja raideliikenteen solmukohtana Seinäjoen liikennejärjestelyjen kehittäminen yhteistyössä ympäryskuntien ja yritysten kanssa tuo hyötyjä koko maakuntaan.

Hankkeen myötä kasvatettiin kuntaorganisaation kestävän liikkumisen osaamista ja ymmärrystä sekä lisättiin liikennejärjestelmätyön vuorovaikutteisuutta naapurikuntien kanssa. SUMP mahdollistaa jatkokehittämistä ja -rahoitusta esim. Urban Node ja Ten-T verkon osalta tuoden hyötyjä koko maakuntaan.

Hanketta toteutettiin työpaketteina, jotka tukevat sisällöllisesti toisiaan:

TP 1: Nykytila-analyysi ja benchmarkkaus
Työpaketissa mm. benchmarkattiin kestävän liikenteen kehittämiseen panostaneita kaupunkeja (Vaasa, Oulu ja Tampere), sekä kartoitettiin ja tunnistettiin liikenteen solmukohtia Seinäjoella ja niihin liittyviä matkaketjuja kaupungin sisällä ja ympäröivistä kunnista. Nykytila-analyysissä hyödynnettiin mm. toteutettuja asukas- ja työmatkakyselyjä.

TP 2: SUMP-toimenpideohjelma
Työpaketissa kehitettiin EU-komission konseptin mukainen Seinäjoen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP). Kehittämistyö noudatti Guidelines for Developing and Implementing a Sustainable Urban Mobility Plan -asiakirjaa. Suunnitelma on luettavissa osoitteessa: https://arcg.is/1Cfv0H1

TP 3: Viestintä ja SUMP-toimenpideohjelman jalkauttaminen
Työpaketissa ideoitiin kestäviä liikkumisratkaisuja ja -palveluita, jotka sopivat juuri Seinäjoelle ja mahdollisesti laajemmin Etelä-Pohjanmaalle. Tärkeä osa oli yhteistyössä yritysten kanssa toteutetut pilotit. Viestinnän ja toimenpiteiden kautta osallistettiin eri tahoja mukaan kehitystyöhön mm. työpajojen ja kyselyiden kautta. Ensisijaisina tiedotuskanavina olivat sosiaalisen median kanavat ja hankkeen kotisivut: www.seinajoki.fi/SmartSUMP.