RR-tietopalvelu -hankekuvaus A78694, Kohti miljoonan yöpymisvuorokauden kestävästi kehittyvää kohdetta

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kohti miljoonan yöpymisvuorokauden kestävästi kehittyvää kohdetta – Pohjois-Karjalan matkailun elpyminen -hankkeen päätehtävä on Pohjois-Karjalan matkailutoimialan ja maakunnan kansainvälisen matkailun elvyttäminen koronan jälkeen. Hanke edistää matkailuyritysten digitalisoitumista ja valmistaa heitä laajempaan Lakeland- ja PRO Lakeland- hankkeiden tähtäämään yhteistyöhön ja yhteisen sähköisen markkinointi- ja myyntialustan käyttöönottoon. Hankkeen toimenpiteiden kautta lisätään maakunnan kiinnostavuutta ja tunnettuutta kansainvälisten matkanjärjestäjien ja kuluttajien keskuudessa ja kannustetaan sekä yrittäjiä että matkailijoita kestävän matkailun ratkaisuihin. Haettavan hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty Muutossignaalit matkakohteen uuteen markkina-asemaan -hankkeen (1.1.-30.9.2021) tuloksia. Hanke tukee tukee Pohjois-Karjalan matkailun kasvustrategiaa, jonka mukaisesti VisitKarelian visiona on olla miljoonan yöpymisvuorokauden kestävästi kehittyvä ja digitaalisesti saavutettavissa oleva Lakeland-matkakohde Suomessa.

Ulkomaisten yöpymisten määrä Pohjois-Karjalassa on vähentynyt vuodesta 2019 (71 363 rekisteröitynyttä yöpymistä) vuoteen 2021 (16 692 rekisteröitynyttä yöpymistä). Korona-aika on samanaikaisesti kiihdyttänyt matkailun digitalisoitumista, muuttaen sekä matkailijoiden kuluttajakäyttäytymistä, että matkanjärjestäjien toimintamalleja. Pohjois-Karjalaan kohdistuu uutta kysyntää jo tunnistettujen markkina-alueiden lisäksi täysin uusilta markkinoilta. Koronan ja Ukrainan sodan vaikutuksesta Kiinan ja Venäjän markkinoiden elpymisen aikataulu ja näkymät ovat epäselviä ja siksi on tarpeen päämarkkina-alueiden (DACH ja Benelux) lisäksi pystyä vastaamaan uusilta markkina-alueilta (esimerkiksi muu Eurooppa, UK ja Pohjois-Amerikka) osoitettuun kysyntään.

Työhön tarvitaan mukaan alueen yrittäjiä ja kehitysyhtiöitä kehittämään digitaalinen tarjonta entistä kattavammaksi ja paremmaksi ja rakentamaan maakuntaan yhteinen kansainvälinen markkinointisuunnitelma. Lisäksi on vahvistettava laajemman Lakeland-alueen tunnettuutta ja yhteistyötä muiden Järvi-Suomen maakuntien ja Visit Finlandin kanssa.

Kohti miljoonan yöpymisvuorokauden kestävästi kehittyvää kohdetta – Pohjois-Karjalan matkailun elpyminen- hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet ovat seuraavat:

1. Kasvattaa matkanjärjestäjille ja kuluttajille suunnattujen myynninedistämisen toimenpiteiden tuloksellisuutta tiedolla johtaen 

- Rakennetaan tiedolla johtamisen toimintamalli, joka toimii jatkossa myynninedistämisen tuloksellisuuden seurannan, raportoinnin ja johtamisen työkaluna BtoB ja BtoC toimenpiteissä   

- Muodostetaan VisitKarelian, alueen matkailuyritysten ja elinkeinoyhtiöiden sekä Lakeland-kumppanien välille myynnin edistämisen yhteistyömalli. Alueen toimijat yhdessä edistävät vaikuttavaa ja konvertoivaa yhteismarkkinointia ja myyntiä digitalisoituvan asiakkaan ostopolulla tiedolla johtamiseen pohjautuen  
 

2. Kasvattaa Pohjois-Karjalan tunnettuvuutta ja houkuttelevuutta Lakeland-matkakohteena sekä parantaa Pohjois-Karjalan kansainvälistä kasvua hakevien matkailutoimijoiden kyvykkyyttä kehittää omaa toimintaansa kansainvälisillä matkailumarkkinoilla niin BtoB kuin BtoC kohderyhmille 

- Uudenlaisen VisitKarelia - matkanjärjestäjäyhteistyön toimintamallin (Famtrip for One) rakentamisen ja pilotoinnin kautta kv-kasvua 

- Tavoitellaan alueelle kv-kasvua uusien markkinointitoimintamallien avulla erityisesti digitaalisissa kanavissa 

- Rakennetaan vastuullisen KV-matkailumarkkinoinnin toimintasuunnitelmat valituille kohdemarkkinoille 
 

Hankkeessa pyritään nopealla aikataululla löytämään uutta kysyntää kansainvälisiltä markkinoilta ja yhteiskehittämään alueellisten ja Lakeland-kumppanien toimintamalleja tukemaan pohjoiskarjalaisten matkailuyritysten koronasta elpymistä ja kyvykkyyttä vastata kysyntään. Pandemian vaikutuksista kärsineet matkailualojen yritykset saavat työkaluja ja voivat jakaa parhaita käytäntöjä. Kootusti tarjolla olevaa markkina- ja asiakastietoa lisätään, jolloin yritykset pystyvät varautumaan ja suuntaamaan toimintaansa paremmin uusiin sesonkeihin ja sekä valmistautumaan kasvusysäyksiin ja sen edellyttämiin resursseihin. Pidemmällä aikavälillä Pohjois-Karjalan markkinaosuus kansainvälisillä matkailumarkkinoilla kasvaa aikaisempaa suuremmaksi uusien jakelukanava-avausten ja digitaalisen myynnin johdosta. Erityisesti tavoitellaan pitkän aikavälin vaikutusta Keski-Euroopasta, mutta myös muilta uusilta markkinoilta. Matkailua johdetaan yrityksissä ja alueilla pohjautuen tietoon. Matkailuyritykset siirtyvät  digitaaliseen maailmaan ja verkkokauppa ja muut digitaaliset jakelukanavat ovat yritysten ensisijaisia kanavia. Hankkeessa kehitetyt yhteiset markkinointi- ja jakelukanavakumppanimallit ohjaavat Pohjois-Karjalaan kohdistuvaa kysyntää kestävän kehityksen mukaiseen tarjontaan ja hiilineutraaliuden tavoitteita kohden. 

Kohti miljoonan yöpymisvuorokauden kestävästi kehittyvää kohdetta – Pohjois-Karjalan matkailun elpyminen-hanketta hakee VisitKarelia Oy, joka on kuntarahoitteinen ja voittoa tavoittelematon yhtiö. Hankkeen tulokset kohdistuvat koko maakunnan yrityskenttään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat matkailuyritykset jotka tähtäävät kansainväliseen kasvuun. Hankkeen toimilla autetaan matkailuyrityksiä kehittämään ripeästi toimintaansa ja olemaan kilpailukykyisempiä koronapandemian seurauksena muuttuneessa markkinaympäristössä.
Toisena kohderyhmänä Pohjois-Karjalan matkailun mahdollistajat (elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt). Hankkeen toimilla autetaan heidän TKI-toimintaa analysoimalla ja jakamalla VisitKarelian datalähteistä ja matkanjärjestäjäverkostosta saatavaa asiakasymmärrystä.
Lisäksi hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat matkanjärjestäjät, joita kartoitetaan hankkeen aikana ja joille uudenlaista Famtrip for One – matkanjärjestäjäyhteistyön mallia pilotoidaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Matkailijat ja asukkaat ovat myös välillisiä hyötyjiä helpommin ostettavien tuotteiden ja palvelujen johdosta. Alueen asukkaat ja kunnat hyötyvät matkailun aluetaloudellisten vaikutusten, työpaikkojen ja verotulojen kasvun myötä. Myös erilaiset koulutusorganisaatiot, teknologiatoimittajat ja tutkimusorganisaatiot hyötyvät hankkeen toiminnoista välillisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 266 409

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 257 764

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 333 012

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 322 206

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Polvijärvi, Outokumpu, Liperi, Kontiolahti, Rääkkylä, Ilomantsi, Juuka, Heinävesi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Vuonna 2019 majoitus ja ravitsemistoiminta- ala työllisti Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 66000 naista (68%) ja 31000 miestä (32%). Tilastokeskuksen mukaan (Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018) naisyrittäjien kaikkien alojen prosentuaalinen kokonaismäärä Suomessa puolestaan oli keskiarvona vain 32,3 % ja palkansaajina johtotehtävissä 37 %. Nämä tilastot eivät kuitenkaan kerro, kuinka paljon naisista on juuri matkailualan yrityksissä erityisesti liiketoiminnasta päättävässä asemassa. Eivätkä ne kerro naisten kiinnostuksesta ottaa uusia digitaalisia ratkaisuja käyttöön hiilijalanjälkeä pienentävien päätösten tueksi. Samaan aikaan kuitenkin tiedetään, että Tilastokeskuksen mukaan (2018) naisten osuus esimerkiksi ammattikorkeakouluasteen ICT-koulutuksessa on vain 17 %. Tämä kertonee yleistasolla jotain erityisesti nuorten naisten kiinnostuksesta teknologiaan ja tietotekniikkaan. Ympäristönäkökulmien yleisestä kiinnostuksesta sukupuolien välillä on selvitetty esimerkiksi v. 2018 Turun amk:ssa tehdyssä opinnäytetyössä (Laukkanen, Sukupuoli ja ympäristöasenteet), jossa todettiin naisten olevan enemmän kiinnostuneita yleisellä tasolla ympäristöasioista. Kun kuluttajien ympäristötietoisuus kasvaa, on yritysten kyettävä vastaamaan tähän. Vaikka naisten kiinnostuksen ympäristönäkökulmiin onkin todettu olevan miehiä suurempaa, ainakin kuluttajanäkökulmasta, on tärkeää vahvistaa myös matkailualalla päättävissä asemissa olevien naisten kiinnostusta uusiin, kestävyyttä ja hiilineutraaliutta tukeviin ratkaisuihin ja niiden hyödyntämiseen matkailualan yrityksissä. Tämä voisi vahvistaa sekä naisten osuutta uusina ajanmukaista näkemystä omaavina matkailuyritysten päättäjinä, että merkittävänä tulevaisuudenkin toimijaryhmänä kestävämmän hiilineutraalimman matkailuliiketoiminnan kehittämisessä. Digitalisaation hyödyntäminen energiatehokkaiden ratkaisujen aikaansaamiseksi ja hiilineutraaliuden kehittäminen on alalla kaikkien, niin mies- kuin naispäättäjien asia. Kuten eduskunnan puhemies Tuula Haatainen totesi naisjärjestöjen kevätseminaarissa 05/2018 “digikehityksen tasaarvoulottuvuus on osattava tunnistaa”. Vaikka tämä hanke ei ole varsinainen tasa-arvohanke, sen toiminnassa pyritään kuitenkin edistämään naisten kiinnostusta matkailualan uusien, vähähiilisyyttä tukevien digitaalisten ja älykkäiden ratkaisujen hyödyntämiseen päätöksenteossa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hanke ei ole varsinainen tasa-arvohanke ja matkailuala on tilastollisesti naisvaltaista, kuten toimintaympäristöanalyysissa kuvattiin. Tutkimusten mukaan segregaation lieventämiseen ensisijaisia keinoja ovat opetukseen ja koulutukseen liittyviä toimintamalleja. Tämän hankkeen puitteissa ei kuitenkaan ole rahoitusohjelman (kuuluu ESR -hankkeille) antamia mahdollisuuksia alueen väestön täydennyskoulutukseen miesten osuuden nostamiseksi matkailualalla. Hanke voi korkeintaan edistää (ja edistääkin) tietoisuutta matkailualan antamista työskentelymahdollisuuksista ja sitä kautta pyrkiä innostamaan alueen asukkaita entistä laajemmin tulemaan mukaan matkailualan toimijoiksi.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hanke ei voi juuri ohjata koulutusta, opetusta tai oppilaanohjausta (merkittävimmät keinot sukupuolten tasa-arvon edistämisessä eri toimialoilla) ja sen mahdollisuudet ohjata ihmisten uravalintoja ovat rajalliset. Hanke tiedottaa matkailualan mahdollisuuksista ja pyrkii sitä kautta saamaan uusia toimijoita mukaan matkailualalle.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	6
Hankkeessa panostetaan merkittävästi matkailun kestävyyden kehittämiseen matkanjärjestäjien ja matkailijoiden tietoisuuden kasvattamisella
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	5
Hankkeessa panostetaan hiilijalanjäljen pienentämiseen markkina ja -jakelukanavalinnoilla. Kohdennetun markkinoinnin ja sisällöntuotannon kautta myös Pohjois-Karjalaan suuntaavan matkailijan ymmärrys omien vastuullisten valintojen ympäristövaikutuksesta kehittyy.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	3
Pohjois-Karjalaan kohdistuvan vastuullisen kysynnän kasvaessa, yritysten kestävän matkailun tuotteistuksen myötä myös ympäristön suojelu tehostuu.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	3
Pohjois-Karjalaan kohdistuvan vastuullisen kysynnän kasvaessa, yritysten kestävän matkailun tuotteistuksen myötä myös ympäristön suojelu tehostuu.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	1
Matkailun tiedolla johtamisen ja toisaalta kysynnän kasvu kestävän matkailun muodoissa johtaa myös välillisesti Natura 2000 – kohteiden parempaan huomiointiin matkailualalla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	3
Pohjois-Karjalaan kohdistuvan vastuullisen kysynnän kasvaessa, tähän kysyntään vastakseen, yritysten kestävän matkailun tuotteistuksen myötä myös kierrätys tehostuu. Kohdennetun markkinoinnin ja sisällöntuotannon kautta Pohjois-Karjalaan suuntaavan matkailijan ymmärrys omien vastuullisten valintojen ympäristövaikutuksesta kehittyy.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	3
Hanke edistää kestävää matkailua ja sitä kautta välillisesti myös uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	0
Hanke lisää merkittävästi matkailutoimialan resilienssiä koronatilanteessa ja vahvistaa siten paikallista elinkeinorakennetta.Hanke panostaa merkittävästi nimenomaan kysynnän luomiseen pk-yritysten kestävään matkailun tuotteistoon, matkailureitistöjen avulla kysyntää ohjataan laaja-alaisesti myös matkailukeskusten ulkopuolelle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	0
Matkailu on lähtökohtaisesti aineetonta. Hanke kehittää matkailutoimialaa ja sitä kautta osaltaan myös aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	5
Hanke edistää kestävää matkailua ja sitä kautta osaltaan myös liikkumisen ja logistiikan kehittymistä ympäristöystävällisemmiksi ja kestävämmiksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	0
Hanke edistää ihmisten hyvinvointia luomalla uutta kysyntää matkailuun joka edesauttaa uusien työpaikkojen ja paikallisten ihmisten hyvinvointia edistävien palveluiden syntymistä.Kun matkailua kehitetään tiedolla johtaen, tuotetaan palvelut järkevästi ja tunnistetaan samalla myös paikallisten asukkaiden näkemykset ja kokemukset on mahdollista ohjata kehitystä pitkällä aikavälillä paremmin niin, että paikalliset asukkaat ja muut toimijat tulevat paremmin huomioiduksi
Tasa-arvon edistäminen	2	0
Tilastojenvalossa matkailutoimialan työntekijöistä yli puolet on naisia. Hanke edistää tasa-arvoa luomalla uutta kysyntää erityisten naisvaltaisella toimialalle ja vahvistaa toimialan kehittymistä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	3
Hanke edistää haja-asutusalueiden pysymistä asuttuina sekä niiden palveluiden säilymistä tuomalla uusia käyttäjäryhmiä, jotka toimivat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tätä kautta se edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Matkailun on todettu olevan maailman suurin ja merkittävin rauhanliike. Matkailun kautta eri kulttuurit kohtaavat ja toisaalta matkailu jakaa tehokkaasti taloudellista hyötyä ympäri maakuntaa.
Kulttuuriympäristö	3	0
Hanke hyödyntää kulttuuria matkailun vetovoimatekijänä, siten se edistää myös kulttuuriympäristöjen säilymistä ja kehittämistä.
Ympäristöosaaminen	5	0
Hanke nostaa yrittäjien ja matkailijoiden ympäristöosaamista ja tietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen aikana Pohjois-Karjalan matkailu palautui miltei kokonaan koronaa edeltävälle tasolle Venäläisten matkailijoiden puuttuminen näkyy kuiteinkin edelleen matkailutilastoissa. Hankkeen aikana saatiin hyvin avattua uusia väyliä Keski-Euroopan markkinoille. Erityisesti Saksa, Hollanti ja Belgia ja korostuivat hankkeen toimenpiteissä. Myös Iso-Britannia nousi selkeänä uutena kohdemarkkinana esiin. Venäjän matkailijavirtojen loputtua Itä-Suomi tarvitsee uusia matkailijoita muualta Euroopasta. Hankkeen myötä on saatu jo paljon uusia potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Matkustajamäärät Keski-Euroopasta ovat kuitenkin vielä selkeästi pienempiä kuin Venäjän osuus oli Itä-Suomen matkustustilastoissa. Eniten kasvua on tullut hankkeen pääkohdemarkkina-alueelta eli saksankielisestä Euroopasta, jonne hanke on tehnyt aktiivisesti toimenpiteitä koko hankkeen ajan. Hanke on kasvattanut Pohjois-Karjalan matkailun näkyvyyttä aktiivisella tiedottamisella sekä media- ja matkanjärjestäjäyhteistyöllä.
Hanke on edistänyt Pohjois-Karjalan matkailun johtamista tiedolla johtaen ottamalla käyttöön useita uusia seurantatyökaluja sekä kouluttamalla yrityksiä ja henkilökuntaa. Hankkeessa on selkeytetty ja tehty huomattavia parannuksia raportointimalleihin ja prosesseihin sekä tuotettu täysin uutta tietoa matkailusta hankkeessa tehtyjen tutkimuksien ja selvitysten avulla.
Hanke on tukenut yritysten ja koko maakunnan matkailun kansainvälistä kasvua ja näkyvyyttä. Hanke on esitellyt yritysten palveluita kansainvälisille matkanjärjestäjille, joita on tavattu hankkeen aikana 195 kpl ja toteutettu alueelle 17 matkanjärjestäjävierailua. Näistä yrityksille on syntynyt yhteensä 120 liidiä. Hankkeessa pilotoitu Fam trip for one -konsepti on saanut erittäin positiivisen vastaanoton sekä matkanjärjestäjiltä että yrityksiltä.
Paikallisten yrityksien tukeminen rahallisesti auttoi esimerkiksi tuotekehitystä ja yrityksen brändin kirkastamisessa. Yhteistyöt ovat edistäneet yrittäjien kansainvälistä näkyvyyttä ja lisänneet kysyntää erityisesti Keski-Euroopan markkinoilta.
Hankkeen aikana tehtiin myös laajaa yhteistyötä yrittäjien ja eri sidosryhmien välillä. Saatiin aikaiseksi verkostoitumista alueellisesti, mutta myös laajemmin esim. Lakeland-tasolla. Tällaisten yhteistyömallin toivotaan saavan jatkoa myös tulevaisuudessa, jotta erityisesti kansainvälistä näkyvyyttä saadaan tehokkaammin aikaiseksi.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot