Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78713

Hankkeen nimi: Hakkuutähteiden keruun mahdollisuudet poro- ja metsätalouden yhteensovittamisessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: Latokartanonkaari 9

Puhelinnumero: +358295322529

Postinumero: 00790

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: https://www.luke.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekkarinen Antti-Juhani

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti-juhani.pekkarinen(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358295322529

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ilmastonmuutos ja globalisaatio lisäävät paineita pohjoisen alueen maankäytölle ja kaventavat elinkeinojen toimintamahdollisuuksia. Lapissa erityisesti perinteinen luonnonlaitumiin pohjautuva poronhoito ja siihen kytkeytyvä paikallinen kulttuuriperimä ovat suurten sopeutumispaineiden edessä. Samaan aikaan metsätalouden resurssien merkitys kasvaa niiden toimiessa hiilinieluina sekä uusiutuvina energian ja materiaalin lähteinä. Luonnonlaitumiin tukeutuvan poronhoidon ja kestävän metsätalouden tavoitteiden yhteensovittaminen onkin keskeistä elinkeinojen ilmastokestävän sopeutumiskyvyn edistämisessä. Hakkuutähteiden keruu on useaan otteeseen nostettu esille yhtenä potentiaalisena keinona edistää metsätalouden ja poronhoidon yhteensovittamista sekä parantaa perinteisen porotalouden sopeutumiskykyä. Tästä huolimatta, hakkutähteiden keruun kokonaisvaikutuksia poro- ja metsätalouden kannattavuudelle ja kestävyydelle ei ole aikaisemmin systemaattisesti analysoitu.

Tässä hankkeessa pilotoidaan valtio-omisteisella poronhoitoalueella sijaitsevalla metsätalousalueella hakkuutähteiden keräämistä jäkäläkankailta sekä tutkitaan keräämisen kustannuksia ja hyötyjä metsä- ja porotaloudelle. Hankkeen tavoitteena on tuottaa arvio hakkuutähteiden keruun kokonaisvaikutuksista metsä- ja porotaloudelle. Hankkeessa selvitetään, kuinka paljon hakkuutähteiden kasaaminen ei-jäkäläpeitteisille alueille puunkorjuun yhteydessä vie aikaa sekä millainen kokonaiskustannus tästä syntyy. Hankkeessa perustettavilla koealoilla käynnistetään myös pitkäaikaisseurannat siitä, mitä vaikutuksia hakkuutähteillä on porojen tärkeimmille ravintokasveille sekä metsän uudistumiselle poronhoitoalueella. Kokonaisvaikutusten arvioimiseksi tehdään myös systeemianalyyttinen tarkastelu hakkuutähteiden ja niiden keruun kokonaisvaikutuksista poro- ja metsätalouden pitkän aikavälin taloudelliselle tuotokselle hyödyntämällä olemassa olevia taloudellis-ekologisia poro- ja metsätalousmalleja. Hakkuutähteiden keruun pilotoinnin sekä hankkeen analyysien ja kokemusten pohjalta saadaan uutta tietoa poro- ja metsätalouden yhteensovittamiseksi sekä niiden ilmastokestävyyden parantamiseksi.

Hankeen pitkän aikavälin tavoitteena on osaltaan parantaa poro- ja metsätalouden tavoitteiden yhteensovittamista sekä edistää perinteisen porotalouden sopeutumiskykyä muuttuvassa ympäristössä. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä tutkimuksen (Luonnonvarakeskus) ja elinkeinojen (Kemin-Sompion paliskunta ja Metsähallitus) välillä. Tämän vuoksi hankkeella on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet toimien viemiseksi käytäntöön. Molemmat elinkeinot sekä tutkimus osallistuvat hankkeen kaikkiin vaiheisiin ja hankkeessa kehitettävät toimintatavat syntyvät yhteisen tietämyksen ja näkemysten pohjalta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Poronhoitajat ja paliskunnat.
Metsähallitus ja muut metsänomistajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Maa- ja metsätalousministeriö

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 191 621

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 191 266

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 234 520

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 234 087

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Pohjois-Lapin

Kunnat: Savukoski, Sodankylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa toimintaympäristöä on analyysoitu myös sukupuolinäkökulmasta. Hankkeen suorat vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon on arvioitu pieniksi. Hanke toteutetaan porotalouden ja pohjoisen metsätalouden piirissä ja sen pääpaino on elinkeinojen sopeutumiskyvyn ja yhteensovittamisen parantamisessa edistämällä kestäviä metsänhoitomenetelmiä. Poronhoidon toimintamahdollisuuksien ylläpito kuitenkin epäsuorasti tukee eri sukupuolien mahdollisuuksia työllistyä alueella. Erityisesti naisten osuus poronomistajista on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Poronhoito ja siihen kiinteästi liittyvät elinkeinot tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia alueiden työllisyyden ja elinkeinojen kehittämiseen. Tämä tyyppillisesti mahdollistaa myös perheille paremmat taloudelliset olosuhteet, sillä monipuolisemmat työ- ja elinkeinomarkkinat helpottavat vanhempien työllistymismahdollisuuksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Erityisesti porotalous on hankealueella merkittävä työllistäjä. Hankeen tavoitteena on tukea kestävän poro- ja metsätalouden toimintaedellytyksia ja siten myös edistää niiden alueellisia työllisyysvaikutuksia. Poronhoidossa naisten osuus on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä ja nykyisin sukupuolten välinen edustus on selvästi aikaisempaa tasaisempi. Hankeen toimet edistävät porotalouden kannattavuutta, joka luo edellytykset sille että naisten osuus poronomistajista jatkaa kasvamistaan ja tulevaisuudessa saavuttaa miesten osuuden. Kokonaisuudessaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän poronhoidon edistäminen osaltaan tukee eri sukupuolien mahdollisuuksia jatkaa poronhoidon parissa ja työllistyä Lapin alueella.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hanke edistää välillisesti eri sukupuolien mahdollisuuksia asua ja työllistyä poronhoitoalueella. Onnistuessaan hanke auttaa eri elinkeinojen yhteensovittamisessa, mikä lisää monipuolisia työ- ja toimintamahdollisuuksia alueella.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 8
Hankkeen päätavoitteena on kehittää alueen kahden merkittävimmän luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvan elinkeinon kestävyyttä ja sopeutumismahdollisuuksia ilmastonmuutokseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 8
Hankkeen päätavoitteena on kehittää alueen kahden merkittävimmän luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvan elinkeinon kestävyyttä ja sopeutumismahdollisuuksia ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 7
Hankkeessa tehtävät toimet hakkuutähteiden keruun edistämiseksi monipuolistavat alueen luonnonoloja sekä edistävät ilmastonmuutokselle herkien karuilla metsätyyppeillä elävien lajien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Luonnonlaitumiin tukeutuvan poronhoidon edistäminen myös vähentää ylilaidunnusta alueella, mikä osaltaan merkittävästi tukee luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 5
Hakkuutähteiden keruu pienentää ravinnehuuhtoumia hakkuualeilta. Luonnonlaidunten kunnon parantaminen vähentää lisäruokinnan tarvetta. Lisärehun tuottaminen ja sen kuljettaminen vaikuttavat kasvihuonekaasujen tuotantoon. Lisäksi ruokinta tuo alueelle kuulumatonta ravinnekuormitusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 5
Kemin-Sompion paliskunnan alueella on sekä Natura 2000-ohjelman erityisiä suojelualueita että erityisten suojelutoimien alueita. Alueet ovat porotalouden vaikutusten piirissä, joten kestävän luonnonlaitumiin tukeutuvan poronhoidon edistäminen on keskeistä niiden säilymiselle. Hankkeessa tuetaan kestävän porotalouden toimintamahdollisuuksia ja sopeutumista eri maankäyttömuotojen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin paineisiin. Hankkeessa pilotoitavat metsänhoidon käytänteet alueella, tukevat talvilaidunten kunnon paranemista ja siten poronhoidon mahdollisuuksia tukeutua luonnonlaitumiin ympärivuotisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 4
Hankkeessa porojen luonnonlaitumien kuntoa pyritään parantamaan. Luonnonlaitumiin tukeutuvassa poronhoidossa lisäruokinnan merkitys on vähäinen lukuun ottamatta poikkeuksellisen hankalia talvia. Lisäruokinnan määrän pienentymien vähentää sekä lisärehun tuotantotarvetta että rehun kuljetustarpeita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Metsien puuaineksen sisältämä energia on yksi merkittävistä uusiutuvan energian lähteistä. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja hiilidioksidipäästöjen pienentämisen kannalta runkopuun käyttöä tulisi kuitenkin suosia pitkäikaisissä kohteissa. Myös hakkuutähteillä on potentiaalisia käyttömahdollisuuksia uusiutuvana energianlähteenä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 7
Hankkeen päätavoitteena on kehittää alueen kahden merkittävimmän luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvan elinkeinon kestävyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 4
Hanke kasvattaa myös metsän aineettomia hyötyjä, tuotteita ja palveluita. Kestävät metsänkäsittelymenetelmät ja hakkuutähteiden korjaaminen parantavat metsien hyödyntämistä mm. virkistyskäytössä. Luonnon virkistyskäyttöön pohjautuvan matkailun merkitys Lapin taloudelle on erittäin suuri. Myös kestävän poronhoidon toimintamahdollisuuksien kehittäminen vaikuttaa merkittävästi Lapin matkailun mahdollisuuksiin ja imagoon.
Liikkuminen ja logistiikka 1 4
Hankkeessa edistetään luonnonlaitumiin pohjautuvan porotalouden toimintaedellytyksiä. Luonnonlaitumiin pohjautuvassa poronhoidossa paimentamiseen ja ruokkimiseen tarvittava liikkuminen vähenee verrattuna siihen, että lisärehu jouduttaisiin kuljettamaan laitumille. Lisärehun käytön vähentäminen pienentää myös rehun kuljetustarpeita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 7
Hankkeen päätavoitteena on kehittää alueen kahden merkittävimmän luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvan elinkeinon kestävyyttä. Elinkeinojen kestävyys tukee niiden parissa työskentelevien hyvinvointia. Poronhoidon vaikutukset ovat merkittäviä erityisesti alueellisten työllistymismahdollisuuksien kannalta. Savukosken kunnassa poronhoito on alueen suurin elinkeino ja työllistää merkittävän osan alueen asukkaista. Hanke pyrkii myös osaltaan purkamaan elinkeinojen välisiä ristiriitoja, mikä onnistuessaan lisää elinkeinojen harjoittajien hyvinvointia. Hakkutähteiden poisto ja kestävät metsätalouden menetelmät parantavat myös alueen virkistysmahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 0 4
Hanke tukee tasa-arvoa välillisesti edistäessään eri elinkeinojen toimintamahdollisuuksia ja yhteensovittamista alueella. Poronhoidossa naisten osuus on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä ja nykyisin sukupuolten välinen edustus on selvästi aikaisempaa tasaisempi. Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän poronhoidon edistäminen osaltaan tukee eri sukupuolinen mahdollisuuksia jatkaa poronhoidon parissa ja työllistyä Lapin alueella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 6
Perinteiseen luonnonlaitumiin tukeutuvaan poronhoitoon sisältyy pitkä kulttuurinen historia. Ilmastonmuutoksen, globalisaation ja muiden maankäyttömuotojen aiheuttamat paineet kaventavat perinteisen poronhoidon toimintamahdollisuuksia ja lisäävät lisäruokintaan siirtymisen todennäköisyyttä. Luonnonlaidunten käytön vähentyminen uhkaa niihin perustuvan kulttuuriperimän säilymistä. Tässä hankkeessa pyritään tukemaan luonnonlaidunten kuntoa ja käyttömahdollisuuksia. Tämä tukee merkittävästi alueen kulttuurista monimuotoisuutta ja perinteisten alueellisten kulttuurien säilymistä.
Kulttuuriympäristö 1 4
Perinteisen poronhoidon toimintamahdollisuuksien varmistaminen on kulttuurisesti erittäin merkittävää. Tämä koskee myös pohjoista kulttuuriympäristöä, jonka merkittävä osa perinteinen poronhoito on. Hakkutähteiden poisto ja kestävät metsätalouden menetelmät puolestaan parantavat alueen virkistysmahdollisuuksia.
Ympäristöosaaminen 6 6
Hankkeen päätavoitteena on kehittää alueen kahden merkittävimmän luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvan elinkeinon kestävyyttä. Molemmilla elinkeinoilla on merkittävää ympäristöosaamista, jota tässä hankkeesssa kehitään edelleen. Erityisesti hanke kehittää elinkeinojen yhteisiä keinoja ympäristön eri käyttötarpeiden yhteensovittamisessa. Hankeessa tuetaan myös poronhoitajien perinteisen ympäristöosaamisen säilymistä edistämällä luonnonlaitumiin pohjautuvan poronhoidon mahdollisuksia sopeutua ilmastonmuutokseen sekä muihin toimintaympäristön muutoksiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

HAKEMA-hankkeessa pilotoitiin hakkuutähteiden keräämistä jäkäläkankailta puunkorjuun yhteydessä sekä tutkittiin keräämisen kustannuksia ja hyötyjä metsä- ja porotaloudelle. Hankkeessa luotiin pitkäaikainen koeasetelma, jossa Kemin-Sompion paliskunnan alueelle Metsähallituksen hallinnoimiin metsiin perustettiin yhteensä kaksikymmentäviisi yhden hehtaarin kokoista koealaa, joiden puusto ja kasvillisuus inventointiin ensimmäisen kerran syksyllä 2022. Koealoista yhteensä viisi hehtaaria jäi kontrollialueiksi ja lopuilla kahdellakymmenellä hehtaarilla suoritettiin jatkuvapeitteisen metsänhoidon mukaiset hakkuut maaliskuussa 2023. Hakkuutavoiksi valittiin poimintahakkuu sekä pienalakasvatus, josta usein käytetään myös nimitystä pienaukkohakkuu. Käsitellyt koealat inventoitiin uudestaan syksyllä 2023 ja lopuksi osa koealoista aidattiin, jotta tulevaisuudessa voidaan tutkia jatkuvapeitteisen metsänhoidon, hakkuutähteiden poiston sekä poron laiduntamisen yhteis- ja erillisvaikutuksia alueen kasvillisuuteen, puustoon ja maaperään.

Koealojen perustamisen lisäksi hankkeessa selvitettiin hakkuutähteiden ja niiden keruun vaikutuksia poro- ja metsätaloudelle. Hakkuutähteiden keruun suorat kustannukset laskettiin koehakkuutyömailta saatujen korjuuolosuhdetietojen pohjalta hyödyntäen olemassa olevia kustannusmalleja. Korjuukustannuslaskelmissa huomiotiin hakkuutähteiden kasoille hakkuun lisäkustannus sekä hakkuutähteiden metsäkuljetuksen kustannus. Hakkuutähteiden pienen kertymän takia keruun yksikkökustannukset (€/m3) olivat korkeat, mutta kustannukset pinta-alaa kohti (€/ha) olivat keskimäärin vain noin 200 €/ha (160–235 €/ha). Kuormakoon kasvattaminen poimintahakkuualoilla aiheuttaisi haasteita, joten todennäköisesti tehokkain tapa alentaa hakkuutähteiden keruun kustannuksia, olisi pitää metsäkuljetusmatkat mahdollisimman lyhyinä.

Koealoilta kerättyjen inventointitietojen pohjalta hankkeessa tutkittiin myös hakkuutähteiden poiston onnistumista, metsän uudistumispotentiaalia sekä hakkuiden ja hakkuutähteiden välittömiä vaikutuksia koealojen jäkälä- ja luppomääriin. Hakkuutähteiden poistolla oli selvä vaikutus hakkuutähteiden peittävyyteen. Kokonaispeittävyys laski poiston vaikutuksesta kuitenkin vain noin 30 %. Sen sijaan poiston seurauksena käytännössä kaikki korkeammat (yli 20 cm korkeat) hakkuutähdekasat, joilla on myös todennäköisesti pitkäaikaisimmat vaikutukset porojen laiduntamiseen, saatiin kerättyä pois. Porojen tärkeimmille talviravintokasveille hakkuilla ja hakkuutähteillä havaittiin voimakkaan negatiiviset vaikutukset. Koealojen kasvillisuusinventointiaineistojen analyysit osoittivat, että hakkuutähteen peittävyydellä sekä poistetun puuston kokonaismäärällä oli selvä jäkälän biomassaa ja peittävyyttä pienentävä vaikutus. Hakkuut myös pudottivat lupon määrää puustossa keskimäärin alle puoleen siitä, mitä se oli ennen hakkuita. Taimien määrä ennen hakkuita korreloi negatiivisesti puuston tiheyden kanssa, mutta kokonaisuudessaan alueen taimettumispotentiaali vaikuttaa hyvältä jatkuvapeitteistä metsänhoitoa ajatellen.

Lopuksi hankkeessa tehtiin kokonaisarvio hakkuutähteiden keruun vaikutuksista poro- ja metsätaloudelle. Bioekonomisen porotalousmallin avulla arvioitiin laidunmetsien arvoa porotaloudelle eri tilanteissa ja verrattiin sitä arvioon metsätalouden kantorahatuloista ja hakkuutähteiden korjuun kustannuksista. Mallin avulla saadut ratkaisut viittaavat siihen, että hakkuutähteiden keruu poimintahakkuiden yhteydessä voi olla taloudellisesti kannattavaa, kun huomioidaan sen pidempiaikaiset vaikutukset yhtä aikaa sekä poro- että metsätaloudelle. Se, onko hakkuutähteiden keruu lopulta kokonaistaloudellisesti kannattavaa, riippuu muun muassa hakkuusyklin pituudesta, hakkuutähteiden vaikutuksen voimakkuudesta jäkälän biomassaan ja kasvuun, hakkuutähteiden korjuun kustannuksista sekä alueen laidunarvosta porotaloudelle.