RR-tietopalvelu -hankekuvaus A78726, Uutta kilpailukykyä Himos-Jämsä matkailuun

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet
Himos-Jämsän keväällä 2022 valmistunut matkailustrategia ohjaa vahvasti Uutta kilpailukykyä Himos-Jämsän matkailuun -hanketta. Matkailustrategiaa työstettiin syksystä 2021 lähtien ja yli 200 toimijan avulla muodostettiin kattava näkemys alueen nykytilasta ja tulevaisuuden tavoitteista.
Näin ollen, hankkeen tavoitteena on toteuttaa toimenpiteitä, jotka tukevat matkailustrategian toimeenpanoa sekä tukea pk-yritysten uudistumista, kestävää kasvua ja kansainvälistymistä.
Lisäksi hankkeen tavoitteena on kasvattaa matkailuyritysten yhteisten toimenpiteiden tuloksellisuutta sekä parantaa Himos-Jämsän kasvua hakevien matkailutoimijoiden kyvykkyyttä kehittää omaa toimintaansa kansainvälisille ja kotimaisille matkailumarkkinoilla. Hankkeen toimenpiteillä kasvatetaan Himos-Jämsän ja alueen yritysten tunnettuutta ja houkuttelevuutta matkakohteena.

Toimenpiteet ja tulokset

TP1. Tiedolla johtaminen
Rakennetaan tiedolla johtamisen toimintamalli, joka toimii jatkossa mm. matkailun kehityksen, markkinoinnin tuloksellisuuden seurannan, raportoinnin ja johtamisen työkaluna sekä tuotekehityksen ja matkailuinvestorien houkuttelun tukena.

Toimenpiteiden tuloksena luodaan yhteinen raportointiympäristö, jonka avulla alueen yritykset saavat säännöllisesti tietoa markkinan kehittymisestä ja sen vaikutuksista omaan liiketoimintaansa. Tiedolla johtamisen osaaminen on kasvanut ja Himos-Jämsän alueella on tarkempaa tietoa jaettavaksi yritysten ja investorien käyttöön.

TP. 2 Tuotteistuksen ja digitaalisuuden ostettavuuden kasvuohjelma
Luodaan Himos-Jämsän palvelutarjonnan tuotteistuksen ja digitaalisen ostettavuuden kasvuohjelma, jolla kehitetään ja kasvatetaan Himos-Jämsän matkailuyritysten osaamista kehittää omaa toimintaansa kotimaisen ja kansainvälisen matkailun vaatimusten mukaisesti.

Valmennuksen aikana yhden tuotteen avulla harjoitetun prosessin kautta on varmistunut se, että yrityksellä on osaaminen jatkaa digitaalista tuotekehitystyötä projektin jälkeen.

TP 3. Vaikuttajamarkkinoinnin kehittäminen. Rakennetaan vastuullisen vaikuttajamarkkinoinnin konsepti tukemaan Himos-Jämsän arvoihin pohjautuvaa BtoC – markkinointia. Vastuullisessa vaikuttajamarkkinoinnissa etsitään Himos-Jämsän arvojen ja kohderyhmien kannalta oikeita vaikuttajia, joiden kautta ja avulla kerrotaan yleisöä aidosti kiinnostavia tarinoita halutuille kohderyhmille.
Tuloksena syntyy Himos-Jämsästä uutta markkinointisisältöä, joka on hyödynnettävissä sekä yrityksille, että kaupungille. Lisäksi tuotetaan vaikuttajamarkkinoinnin pilottikampanja, jonka kokemusten pohjalta voidaan järjestää koulutuksia ja valmennuksia Himos-Jämsään matkailutoimijoille. Tuloksena vahvistetaan Himos-Jämsän matkailubrändiä ja elinvoimaa.

TP.4 Himos-Jämsä tapahtumamarkkinoinnin toimintamallin kehittäminen
Luodaan tapahtumamarkkinoinnin strateginen suunnitelma, jolla vahvistetaan Himos-Jämsän matkailualueen kiinnostavuutta ja kyvykkyyttä toimia ympärivuotisesti tuotettavien ja toteutettavien tapahtumien kohteena.
Tuloksena syntyy selkeät toimintaohjeet tapahtumamarkkinoinnin yhteistyökumppanuuteen, selkeä sponsoriyhteistyön malli, sekä tapahtumamarkkinoinnin kautta aluetaloudellisten vaikutusten kasvaminen pitkällä aikavälillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat kasvua tavoittelevat pk-matkailuyritykset. Hankkeen toimilla autetaan matkailuyrityksiä kehittämään ripeästi toimintaansa ja olemaan kilpailukykyisempiä koronapandemian ja geopoliittisen tilanteen seurauksena muuttuneessa markkinaympäristössä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat matkailun mahdollistajat, jotka kykenevät tekemään tehokkaammin matkailuyritysten kasvuympäristöä kehittäviä päätöksiä, laajasti eri palvelualojen yrittäjät. Matkailijat ja asukkaat ovat myös välillisiä hyötyjiä helpommin ostettavien tuotteiden ja palvelujen johdosta. Alueen asukkaat ja kaupunki hyötyvät matkailun aluetaloudellisten vaikutusten, työpaikkojen ja verotulojen kasvun myötä. Välillisenä kohderyhmänä Himos-Jämsään investointeja tai sijoittumista suunnittelevat toimijat ja yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 241 848

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 195 561

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 302 310

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 244 451

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jämsän

Kunnat: Jämsä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Vuonna 2019 majoitus- ja ravitsemistoiminta- ala työllisti Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 66000 naista (68%) ja 31000 miestä (32%). Tilastokeskuksen mukaan (Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018) naisyrittäjien kaikkien alojen prosentuaalinen kokonaismäärä Suomessa puolestaan oli keskiarvona vain 32,3 % ja palkansaajina johtotehtävissä 37 %. Nämä tilastot eivät kuitenkaan kerro, kuinka paljon naisista on juuri matkailualan yrityksissä erityisesti liiketoiminnasta päättävässä asemassa. Eivätkä ne kerro naisten kiinnostuksesta ottaa uusia digitaalisia ratkaisuja käyttöön hiilijalanjälkeä pienentävien päätösten tueksi. Samaan aikaan kuitenkin tiedetään, että Tilastokeskuksen mukaan (2018) naisten osuus esimerkiksi ammattikorkeakouluasteen ICT-koulutuksessa on vain 17 %. Ympäristönäkökulmien yleisestä kiinnostuksesta sukupuolien välillä on selvitetty esimerkiksi v. 2018 Turun amk:ssa tehdyssä opinnäytetyössä (Laukkanen, Sukupuoli ja ympäristöasenteet), jossa todettiin naisten olevan enemmän kiinnostuneita yleisellä tasolla ympäristöasioista. Kun kuluttajien ympäristötietoisuus kasvaa , on yritysten kyettävä vastaamaan tähän. Vaikka naisten kiinnostuksen ympäristönäkökulmiin onkin todettu olevan miehiä suurempaa, ainakin kuluttajanäkökulmasta, on tärkeää vahvistaa myös matkailualalla päättävissä asemissa olevien naisten kiinnostusta uusiin, kestävyyttä ja hiilineutraaliutta tukeviin ratkaisuihin ja niiden hyödyntämiseen matkailualan yrityksissä. Tämä voisi vahvistaa sekä naisten osuutta uusina ajanmukaista näkemystä omaavina matkailuyritysten päättäjinä, että merkittävänä tulevaisuudenkin toimijaryhmänä kestävämmän hiilineutraalimman matkailuliiketoiminnan kehittämisessä. Digitalisaation hyödyntäminen energiatehokkaiden ratkaisujen aikaansaamiseksi ja hiilineutraaliuden kehittäminen on alalla kaikkien, niin mies- kuin naispäättäjien asia. Vaikka tämä hanke ei ole varsinainen tasa-arvohanke, sen toiminnassa pyritään kuitenkin edistämään naisten kiinnostusta matkailualan uusien, vähähiilisyyttä tukevien digitaalisten ja älykkäiden ratkaisujen hyödyntämiseen päätöksenteossa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hanke ei ole varsinainen tasa-arvohanke ja matkailuala on tilastollisesti naisvaltaista, kuten toimintaympäristöanalyysissa kuvattiin. Tutkimusten mukaan segregaation lieventämiseen ensisijaisia keinoja ovat opetukseen ja koulutukseen liittyvien toimintamallien kehittäminen.Tämän hankkeen puitteissa ei kuitenkaan ole rahoitusohjelman (kuuluu ESR -hankkeille) antamia mahdollisuuksia alueen väestön täydennyskoulutukseen miesten osuuden nostamiseksi matkailualalla. Hanke voi korkeintaan edistää (ja edistääkin) tietoisuutta matkailualan antamista työskentelymahdollisuuksista ja sitä kautta pyrkiä innostamaan alueen asukkaita entistä laajemmin tulemaan mukaan matkailualan toimijoiksi.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hanke ei voi juuri ohjata koulutusta, opetusta tai oppilaanohjausta (merkittävimmät keinot sukupuolten tasa-arvon edistämisessä eri toimialoilla) ja sen mahdollisuudet ohjata ihmisten uravalintoja ovat rajalliset. Hanke tiedottaa matkailualan mahdollisuuksista ja pyrkii sitä kautta saamaan uusia toimijoita mukaan matkailualalle.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	2
Hankkeessa matkailun kestävyys tulee esille mm. vaikuttajamarkkinoinnissa, palvelu- ja tuotekehityksessä. Viestinnällinen vaikuttaminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	1
Hankkeessa huomioidaan hiilijalanjäljen pienentämiseen markkina- ja jakelukanavalinnoilla. Kohdennetun markkinoinnin, vastuullisen vaikuttajamarkkinoinnin ja sisällöntuotannon kautta myös Himos-Jämsään suuntaavan matkailijan ymmärrys omien vastuullisten valintojen ympäristövaikutuksesta kehittyy.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	1	1
Himos-Jämsään kohdistuvan vastuullisen kysynnän kasvaessa, yritysten kestävän matkailun tuotteistuksen myötä myös ympäristönsuojelu tehostuu.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Himos-Jämsään kohdistuvan vastuullisen kysynnän kasvaessa, yritysten kestävän matkailun tuotteistuksen myötä ympäristön suojeluun huomiota, mutta ei välitöntä ja välillistä vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei kohdennusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	1
Himos-Jämsään kohdistuvan vastuullisen kysynnän kasvaessa ja kysyntään vastakseen, yritysten kestävän matkailun tuotteistuksen myötä myös kierrätys tehostuu. Kohdennetun markkinoinnin ja sisällöntuotannon kautta Himos-Jämsään suuntaavan matkailijan ymmärrys omien vastuullisten valintojen ympäristövaikutuksesta kehittyy.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	2
Hanke lisää matkailutoimialan resilienssiä koronatilanteessa ja toimintaympäristön muutoksessa ja vahvistaa siten paikallista elinkeinorakennetta. Hanke panostaa merkittävästi nimenomaan kysynnän luomiseen pk-yritysten kestävään matkailun tuotteistamiseen, matkailureitistöjen avulla kysyntää ohjataan laaja-alaisesti myös matkailukeskusten ulkopuolelle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	1
Matkailu on lähtökohtaisesti aineetonta. Hanke kehittää matkailutoimialaa ja sitä kautta osaltaan myös aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei juurikaan vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	5
Hanke edistää ihmisten hyvinvointia luomalla uutta kysyntää matkailuun joka edesauttaa uusien työpaikkojen ja paikallisten ihmisten hyvinvointia edistävien palveluiden syntymistä. Kun matkailua kehitetään tiedolla johtaen, tuotetaan palvelut järkevästi ja tunnistetaan samalla myös paikallisten asukkaiden näkemykset ja kokemukset on mahdollista ohjata kehitystä pitkällä aikavälillä paremmin niin, että paikalliset asukkaat ja muut toimijat tulevat paremmin huomioiduksi.
Tasa-arvon edistäminen	1	1
Tilastojen valossa matkailutoimialan työntekijöistä yli puolet on naisia. Hanke edistää tasa-arvoa luomalla uutta kysyntää erityisten naisvaltaisella toimialalle ja vahvistaa toimialan kehittymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	3	3
Hanke edistää haja-asutusalueiden pysymistä asuttuina sekä niiden palveluiden säilymistä tuomalla uusia käyttäjäryhmiä, jotka toimivat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tätä kautta se edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Matkailun on todettu olevan maailman suurin ja merkittävin rauhanliike. Matkailun kautta eri kulttuurit kohtaavat ja toisaalta matkailu jakaa tehokkaasti taloudellista hyötyä ympäri maakuntaa.
Kulttuuriympäristö	3	2
Hanke hyödyntää kulttuuria matkailun vetovoimatekijänä, siten se edistää myös kulttuuriympäristöjen säilymistä ja kehittämistä.
Ympäristöosaaminen	0	1
Välillistä huomiota.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Uutta kilpailukykyä Himos-Jämsän matkailuun -hankkeessa toteutettiin vuosille 2022–2026 laaditun matkailustrategian tavoitteita. Hankkeella haluttiin myös edistää Himos-Jämsän alueen ja matkailun elinvoimaisuutta.

Hankkeella oli kolme päätavoitetta: Sillä tuettiin matkailustrategian toimeenpanoa sekä pk-yritysten uudistumista, kestävää kasvua ja kansainvälistymistä. Hankkeella edistettiin matkailuyritysten yhteisten toimenpiteiden tuloksellisuutta ja mahdollistettiin Himos-Jämsän kasvua hakevien yritysten kyvykkyyttä kehittää omaa toimintaansa kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille. Lisäksi tavoitteena oli kehittää Himos-Jämsän matkailualueen ja paikallisten yritysten tunnettuutta sekä houkuttelevuutta matkailukohteena.

Toimenpiteet ja tulokset:

Tiedolla johdettu Himos-Jämsä – Hankkeessa teetettiin aluetalousvaikutusten selvitys, jonka tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja tietoisuutta matkailuelinkeinon merkityksestä Himos-Jämsälle. Aluetalousselvityksen osa-alueita olivat mm. aluetalouden vaikutusten selvitys, matkailun kehityksen arviointi, tulevaisuuden skenaarioiden kuvaaminen sekä ennuste- ja arviointimallien luonti. Myös tiedolla johtamisen prosessia ja raportointiympäristöä jatkokehitettiin johtamisen tueksi. Lisäksi opastettiin ja aktivoitiin yrityksiä hyödyntämään saatavilla olevaa dataa ja ymmärtämään sen rooli liiketoiminnan kehittämisessä. Tavoitteet toteutuivat hyvin ja tiedolla johtamisen käytänteitä saatiin syvennettyä hankkeen aikana.

Himos-Jämsän palvelutarjonnan tuotteistuksen ja digitaalisen ostettavuuden kasvuohjelma – Hankkeen toimenpiteenä toteutettiin matkailu- ja palveluyrityksille suunnattu kasvuohjelma. Tavoitteena oli vahvistaa matkailutoimijoiden yhteistyötä, tuotteistusosaamista sekä digitaalisia markkinointivalmiuksia, ja hakea sitä kautta kasvua alueen matkailuliiketoimintaan kotimaisilta ja kansainvälisiltä markkinoilta. Kasvuohjelma sisälsi kaikille alueen matkailualan yrityksille avoimia teemaluentoja/työpajoja sekä yrityskohtaista valmennusta kasvuhakuisille yrityksille. Kasvuohjelma toteutui hyvin ja yrityskohtaisiin valmennuksiin osallistui 14 yritystä. Tuotteistuksen ja digitaalisen ostettavuuden teemat kiinnostivat ja ne koettiin tarpeellisina. Valmennusten aikana syntyi konkreettisia tuloksia, jotka liittyivät liiketoiminnan strategisiin linjauksiin, uusiin tuotteisiin/palveluihin, verkkosivuston/verkkokaupan kehitykseen ja markkinoinnin sekä myynnin haltuunottoon. Työpajoissa syntyi myös idea-aihioita yritysten yhteisille palveluille.

Vaikuttajamarkkinoinnin kehittäminen – Vaikuttajamarkkinoinnin kehittämisellä rakennettiin vastuullisen vaikuttajamarkkinoinnin strategia ja toimintamalli, jotka tukevat Himos-Jämsän markkinointia sekä alueen yhteismarkkinointia. Tavoitteena oli rakentaa selkeä toimintamalli, jonka avulla Jämsän kaupungin sekä yritysten vaikuttajamarkkinoinnista saadaan tavoitteellista, koordinoitua ja hallittavaa. Hankkeessa tehtiin myös vaikuttajamarkkinoinnin pilotointeja, joilla testattiin vaikuttajayhteistyötä käytännössä. Tuotoksena oli vaikuttajamarkkinoinnin käsikirja. Vaikuttajayhteistyön sisältöjen sekä muiden Himos-Jämsän matkailua tukevien artikkeleiden ja tarinoiden kautta saatiin esiin kyliä, matkailukohteita ja palveluja. Kokonaisuus oli sisällöllisesti kattava. Se ohjeistaa yrityksiä, yhteisöjä ja kaupungin omaa henkilökuntaa vaikuttajamarkkinoinnin hallittuun toteuttamiseen. Erityisen hyvä kokemus oli vaikuttajapilottien toteuttaminen ja siitä saadut opit.

Tapahtumamarkkinoinnin toimintamallin kehittäminen – Hankkeessa kehitettiin tapahtumamarkkinoinnin strategia ja toimintamalli, jonka tarkoitus on edistää Himos-Jämsän alueen yhteismarkkinointia, ympärivuotista kiinnostavuutta ja bränditavoitteiden toteutumista. Tavoitteena oli saada aikaan selkeitä ohjeita, joita eri toimijoiden on helppo hyödyntää tapahtumasuunnittelussa. Samalla haluttiin selkeyttää kaupungin sponsoroinnin ja avustusten käytäntöjä. Tapahtumamarkkinoinnin toimenpiteisiin liittyi myös Secto Rally Finland -tapahtuma, jossa pilotointiin tapahtuman päätöspäivää Himoksella. Tapahtumamarkkinoinnin osio osoittautui sisällöltään vähän liian laajaksi kokonaisuudeksi suhteessa hankkeen kestoon. Toimintamalli ja ohjeistot tehtiin, mutta niiden laajuus jäi hieman aiottua suppeammaksi.

Hankkeen aikana toteutettiin pääosin kaikki toimenpiteet, jotka oli määritelty hankesuunnitelmassa. Pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin hankkeesta saatuja oppeja ja työkaluja käytetään hankkeen jälkeen. Jämsän kaupungin matkailutiimi tulee toimimaan aktiivisesti sen eteen, että matkailutoimijat hyödyntävät tuotoksia omassa toiminnassaan; mm. kehittämisessä, tuotteistamisessa, digitalisen osaamisen kehittämisessä, markkinoinnissa sekä tiedolla johtamisessa.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot