Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78732

Hankkeen nimi: Poronlihan tuotannon ja myynnin digitiedon kehittäminen (Vasama)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 0207986000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Muuttoranta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.muuttoranta(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405025068

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Tuen siirronsaajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronan vaikutukset ovat vieneet porotalouden harjoittajilta osan toimeentulosta ja uskosta tulevaisuuteen. Energian hinnan nousu on vetänyt tuotantokustannukset rajuun nousuun (vilja, lannoitteet, polttoaineet). Lisäksi korona hiljensi ravintolat, jolloin lihanmyynti loppui joko osin tai kokonaan.

Matkailun elpymistä odotellessa ja matkailun rinnalle elinkeino haluaa apua omatoimisen lihantuotannon ja -myynnin kehittämiseen. Jos suuret markkinat pettävät, olisi olemassa toinen vaihtoehto, jota hyödyntäen poronlihat saadaan jalostetuksi ja myydyksi. Lähiruuan nousun imussa on tilaa pienemmän mittakaavan poronlihan jalostamisen vahvistumiselle, mutta jalostustoiminnan ja lihanmyynnin aloittaminen viranomaisten ja asiakashallinnan tietovaatimusten edessä ovat monelle tuottajalle haasteellisia. Haastetta lisäävät porotöiden sesonkiluonteisuus, asiakkaiden tavoittaminen, tilausten hallinta sekä tuotannon tietojen hallinta. Kaikkeen tuohon toimintaan liittyen, mm. eläinten käsittelyyn ja tuotteiden myyntiin tarvittavat tiedot kirjataan usein edelleen käsin, toiminnot ovat monimutkaisia ja osin jopa päällekkäisiä. Monin paikoin sirpaleinen tiedonhallinta on kehittämisen pullonkaula.

Poronhoidon sesonkikautena työpäivät venyvät pitkiksi. Tiedon kokoaminen useista eri paikoista lisää työtä paliskunnan johdossa ja suoramyyjillä. Elinkeino haluaa uusia keinoja, jotka nopeuttavat ja helpottavat työtä. Myynnin kehittämiseen, poronhoidon kannattavuuden parantamiseen ja lihamarkkinoiden toimivuuteen tilanteessa kuin tilanteessa tarvitaan uusia, digitaalisia keinoja.

Vasama -hankkeen tarkoituksena on selvittää poronhoidon työmenetelmiä ja niiden ongelmakohtia ja tuoda niihin ratkaisuja uuden tutkimustiedon ja teknologian avulla. Hankkeessa tehdään työllistävimpien porotyön vaiheiden ja niissä tarvittavien tietovirtojen prosessikuvaukset, mallit tietojen sähköiseen siirtämiseen sekä esittelyversiot sähköisistä siirtomenetelmistä. Mallit esitellään paliskunnissa ja kerätään niistä palautetta. Esittelyjen perusteella elinkeinossa tiedostetaan digitaalisuuden edut. Tiedon digitaalisen käsittelyn ansiosta tuottajan on helpompi aloittaa lihanmyynti tai kehittää sitä. Digitaaliset poronhoidon sovellukset säästävät työresurssia. Poronhoito pysyy kehittyvänä ja kiinnostavana elinkeinona. Yritysten toimintaedellytykset paranevat, tuotteiden myynti suoraan kuluttajille lisääntyy ja elinkeinon kannattavuus paranee.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki poronhoitajat, alkutuotannon harjoittajat, suoramyyjät, pienjalostajat ja poronlihaa jalostavat, markkinoivat ja myyvät tai näitä toimia opettelevat poronomistajat ja yritykset. Kohderyhmää ei rajata keinotekoisesti, vaan kaikki halukkaat saavat osallistua kehitystyöhön. Siten kohderyhmänä on koko elinkeino.

Poronhoitajat yrittäjinä ja paliskunnan osakkaina hyötyvät kannattavuuden parantumisesta. Siten hyödynsaajia ovat kaikki Suomen 4 400 poronomistajaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Poronlihan ostajat hyötyvät turvallisemmasta poronlihaketjusta sekä selkeämmästä ostotapahtumasta, joka voi lisätä poronlihan menekkiä ja tuotannon kannattavuutta.
Yrittäjät, jotka harjoittavat tilamyyntiä, voivat saada hyötyä kehitettävistä ratkaisuista.
Lapin amk on oppilaitos, jossa hanketoiminta ja opetus on integroitu yhteen. Oppilaitoksen hankehenkilöstön tieto lisääntyy ja sitä voidaan välittää ajantasaisena opiskelijoille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 147 203

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 146 956

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 184 003

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 183 695

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Itä-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi, Sodankylä, Enontekiö, Pello, Ylitornio, Posio, Savukoski, Kolari, Salla, Inari, Pelkosenniemi, Muonio, Ranua, Kittilä, Utsjoki, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suvaus-koneen arvioinnin tuloksena hanke edistää miesten ja naisten asemaa tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Poronhoitotyöt, teurastustyö sekä lihanleikkuu työ ovat miesvaltaisia. Lihanpakkaus ja myyntityö on usein poroperheissä naisten toteuttamia tehtäviä. Koko ketjun tiedonhallinnan sähköistäminen varmistaa sen, että tehtävien hoitamisen esteenä ei ole yksipuolinen henkilöityvä tiedonhallinta. Näin tehtäviin osallistuminen valtavirtaistuu tehokkaan ja luotettavan tiedonhallinnan avulla. Tiedonhallinta ei tule olla vallankäytön väline.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Paperittomuus sovellusten yhteydessä. Digitaalinen asiakashallinta vähentää rahtikuljetuksia, kun niitä voidaan yhdistää. Poronhoidon resurssitehokkuus paranee. Hävikki pienenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Paperittomuus sovellusten yhteydessä. Digitaalinen asiakashallinta vähentää rahtikuljetuksia, kun niitä voidaan yhdistää. Poroliha korvaa tuontilihaa, kun sen saatavuus paranee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 0
Poroen käsittelyyn käytettävä aika vähenee, jolloin niiden hyvinvointi paranee.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Porojen käsittelyajat lyhenevät jolloin niiden aiheuttamat pistekuormat erotusaidoilla vähenevät. Tämä koskee maaperän ulostekuormaa, eroosiota sekä koparoiden nostamaa pölyä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Tällä ei ole vaikutusta Natura2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Lihantuotantoprosessin tehostuminen vähentää pakkausmateriaalien tarvetta sekä hävikkiä. erilaiset tuotevalikoimat mahdollistavat myös halvempien ruhonosien käyttämisen ja lemmikkituotteiden myynnin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 0
Paperin asemesta siirrytään sähköiseen tiedonhallintaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Paikalliset poromiehet saavat uutta potkua lihanmyynnin kautta. Uusia tuottajia aloittaa toiminnan tai he voivat verkostoitua toisten tuottajien kanssa myyntiyhteistyössä. Paikallistalus paranee lisääntyneen myynnin ansiosta. Poromiehet käyttävät rahansa paikallisiin yrityksiin, jolloin kerrannaisvaikutukset kasvavat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 2
Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on hankkeen ydintekemistä, joskaan valmiita tuotteita ei kehitetä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Paperimuodossa olevan tiedon liikuttelu loppuu eikä niitä tarvitse enää kuljetella pitkin pitäjää.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Digitaalinen kehitys nostaa elinkeinon houkuttavuutta sekä vähentää raskaan työn tarvetta ja lyhentää vasanmerkitysöiden mittaa.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Digitaalinen tiedonhallinta parantaa naisten mahdollisuutta osallistua porotöihin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 2
Osa poromiehistä kokee jäävänsä syrjään tiedon siirtymisessä. Nyt kaikille tulee sama tiedonsaatioikeus. Tämä myös helpottaa uusien poronhoitajien ammattitaidon oppimista.
Kulttuuriympäristö 1 3
Porotalouden rakennettu ympäristö on osa lappilaista kulttuuriympäristöä. Poronhoidon tietovirtojen kehittyminen auttaa pitämään nämä rakenteet kunnossa.
Ympäristöosaaminen 2 2
Ympäristön kannalta tiedon digitaalinen muoto auttaa ymmärtämään, että se on kestävämpää kuin paperimuotoon tallennettu tieto. Suoramyyjän kannalta hankkeessa korostetaan kaikkea logistista keskittämistä ja käyttämään tätä markkinointivalttina, jolloin myös tuottajan ympäristöosaaminen kehittyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Porotalouden tuotannon ja myynnin digitiedon kehittäminen (Vasama) -hanke selvitti poronhoidon työmenetelmiä ja niissä olevia ongelmakohtia yhteistyössä poroelinkeinon kanssa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää porotöitä helpottavia ja resursseja säästäviä ratkaisuja, jotka perustuvat uuteen tietoon ja teknologiaan.
Aikaa vaativimmat porotyöt kuvattiin yhdessä elinkeinon edustajien kanssa prosesseiksi ja kuvattiin niihin tarvittavat tietovirrat, jotka tällä hetkellä liikkuvat paperilla olevana tietona.
Porotöistä tehtyjen prosessikuvausten avulla hankkeessa suunniteltiin mallit töitä helpottavista digitaalisista sovelluksista vasanmerkitykseen ja teurasporojen merkintään. Mallien taustalle tarvittiin tietosuojaehdot täyttävä tieto poronomistajista ja heidän korvamerkeistään korvamerkkiä kuvaavan kuvan kera. Korvamerkkitiedon off-linekäsittelyä varten tarvittiin uusi tietokanta, joka tehtiin ilman nettiyhteyttä toimivaksi älypuhelinsovellusprototyypiksi. Prototyyppi on saatavilla sovelluskaupasta kaikille poromerkin omistajille.
Vasanmerkityksen ja teurasporojen kirjaamisen helpottamiseksi suunniteltiin digitaaliset työkalut, eVasalauta- ja eTeuraslauta. Niistä tehtiin mallit mallinnustyökalulla, jotta niitä voitiin esitellä työpajoissa poronhoitajille heiltä kerättävää palautetta varten. Samoin Korvamerkit-sovellusprototyypistä kerättiin palautetta. Palautteen perusteella malleja kehitettiin edelleen ja lopullisista malleista tehtiin kuvaukset, joiden avulla niistä voi myöhemmin rakentaa toimivat sovellukset.
Tulevien sovellusten käyttämistä varten hankkeessa suunniteltiin säänkestävä laitteisto, joka mahdollistaa maastokirjaukset ja ratkaisut, jotka kestävät epävakaan verkkoyhteyden. Starlink-satelliittiyhteyden ja virtalähteen avulla voidaan luoda paikallinen internetverkko kustannustehokkaasti. Yhteys riittää maastokirjausten tekemiseen myös alueilla, joissa ei ole minkäänlaista internetkuuluvuutta.
Poronlihan myyjille ja jalostajille tuotettiin tietoa digitaalisuuden hyödyntämiseen myynnissä ja markkinoinnissa. Verkkovalmennukset ja työkalu porotuotteiden myyjille helpottaa asiakkaiden kohtaamista, markkinointia, myyntiä ja tilausten hallintaa digitaalisessa ympäristössä.
Prosessikuvausten avulla paliskunnissa on voitu pohtia omien porotöiden kehittämiskohteita ja resurssitehokkuutta. Noin 10 % poronhoitajista on ladannut korvamerkkisovelluksen prototyypin ja siitä on saatu hyvää palautetta.
Digitaalisten työkalujen suunnittelua ja käyttöön ottoa edistävä hanke on tuonut elinkeinoon uutta pöhinää ja kehittymisintoa.
Hanke toteutettiin aikavälillä 1.6.2022-31.10.2023 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella. Hankkeelle myönnettiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusta 147 203 €. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 184 003 €. Hanketta toteuttivat Lapin ammattikorkeakoulu ja Paliskuntain yhdistys. Tulokset ja materiaalit on tallennettu hankkeen kotisivuille www.lapinamk.fi/vasama.