|
|
|
Hankekoodi: S20014
Hankkeen nimi: Pipo 2 - menolippu työelämään
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.1.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0992445-3
Jakeluosoite: Oulun seudun ammattiopisto, Kempeleen yksikkö, Niittyrannantie 5
Puhelinnumero: 010 27 21085
Postinumero: 90440
Postitoimipaikka: KEMPELE
WWW-osoite: http://www.osao.fi/menolipputyoelamaan
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Vainiokangas
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.vainiokangas(at)osao.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401415150
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteita ovat opiskelumotivaation vahvistaminen, tutkinnon suorittamisen tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen ammatillisessa koulutuksessa sekä nuorisotyöttömyyden alentaminen. Hankkeessa pyritään aikaisempaa vahvempaan työelämälähtöisyyteen toteuttamalla yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja, mahdollistamalla opintojen ja työelämän yhteensovittamista sekä huomioimalla työelämän tarpeita valinnaisten tutkinnon osien valinnassa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä alueen yrittäjien tietoa ammatillisesta koulutuksesta sekä julkisista työllistymisen tukipalveluista. Tavoitteena on myös kehittää toiminta-alueen kuntien yhteistyötä työllistämisasioissa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatusta ja etenkin naisyrittäjyyttä.
Hankkeessa ura- ja opinto-ohjaus nivelletään aiempaa vahvemmin yhteen. Hankkeessa aloittavalle nuorelle laaditaan työllistymissuunnitelma henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä opintojen alussa. Työllistymissuunnitelma sisältää potentiaaliset työllistävät työpaikat, niiden ammattitaitovaatimukset sekä aikataulutetun suunnitelman siitä, miten opiskelija pyrkii kontaktiin näiden yritysten kanssa. Hankkeessa opiskelija laatii sosiaalisen median työkaluin CV:n, jonka avulla työnantaja voi nopeasti tutustua konkreettisesti opiskelijan eli työnhakijan osaamisen laajuuteen ja tasoon. Joustavien opintojärjestelyjen avulla opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä lisätään sekä oppilaitoksen ja työelämän vuorovaikutusta kehitetään. Työnantajien tietoisuutta ammatillisesta koulutuksesta edistetään ja koulutuksenjärjestäjän tietoa työnantajien tarpeista lisätään. Yrityksille tuotetaan tietoa julkisista työllistämisen tukipalveluista ja henkilöstön kouluttamisen mahdollisuuksista. Työnantajien ja oppilaitoksen välisiä vierailuja lisätään. Tämän lisäksi nuoria koulutetaan yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan virtuaalisen ja konkreettisen harjoitusyritystoiminnan kautta. Vastavalmistuneille työttömille nuorille järjestetään työhönvalmennusta sekä autetaan etsimään piilotyöpaikkoja.
Hankkeessa kehitetään ja laajennetaan yrittäjyyskasvatusta OSAOn Kempeleen yksikössä. Se johtaa etenkin naisten yrittäjyysaktiivisuuden parantumiseen Pohjois-Pohjanmaalla ja poistaa alan vähemmistösukupuoleen kohdistuvia haittoja esimerkiksi logistiikka-alalla erityisesti minä-pystyvyyttä vahvistamalla. OSAOn Kempeleen yksikön opintojen läpäisyaste paranee ja keskeytykset vähenevät. Opiskelijoiden työelämävalmiudet kehittyvät yrittäjyyskasvatuksen myötä ja heidän valmiutensa yritysten perustamiseen paranevat. Työllistymisajattelu integroidaan opintoihin. Toiminta-alueen kuntien vastavalmistuneiden nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen paranee. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kohtaannon kehittymisen seurauksena rakenteellinen työttömyys alenee. Osaamisen tunnustamista ja opintojen joustavuutta kehittämällä mahdollistetaan opiskelijoiden opintojen aikainen työssäkäynti ja näin tärkeiden työelämäkontaktien syntyminen ja lisääntyminen sekä työkokemuksen kertyminen. Työelämän ja koulutuksen järjestäjän välisen vuorovaikutuksen kehittäminen lisää työelämän tietoisuutta ammatillisesta koulutuksesta ja vaikutusmahdollisuudet koulutuksen sisältöön paranevat.
Asiasanat: ammatillinen koulutus, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus, nuorisotakuu, nuorisotyöttömyys, työllistyminen
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat hankkeen toiminta-alueen alle 30-vuotiaat ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat ja erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Osa toiminnoista, kuten yrittäjyyskasvatus, kohdistuu OSAOn Kempeleen yksikön hotelli-, ravintola- ja cateringalan, logistiikka-alan sekä puutarhatalouden opiskelijoihin. Osa toiminnoista, kuten työllistymissuunnitelma, levitetään jo hankkeen aikana koskemaan kaikkia OSAOn opiskelijoita. Lisäksi hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat ammatillisen tutkinnon suorittaneet alle 30-vuotiaat Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kuntien nuoret sekä alueen yritykset.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat ammatillisen koulutuksen opettajat, yksityiset ja julkiset työnantajat, nuorten ohjaushenkilöstö (nuoriso-ohjaajat, pajaohjaajat, etsivän nuorisotyön ohjaajat, opinto-ohjaajat jne.) sekä alueen työttömät työnhakijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 303 770
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 294 411
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 379 713
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 368 014
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Tyrnävä, Lumijoki, Hailuoto, Kempele, Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 44
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 110
Suunniteltu: 164
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Etäyhteyksien käyttö, sähköisen materiaalin tuottaminen muun muassa koulutus- ja työllistymispalveluista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Etäyhteyksien käyttö, matkustamisen väheneminen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Sähköisten aineistojen hyödyntäminen ja paperijätteen väheneminen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Yrityksille osaavan työvoiman saatavuus, työelämän ja ammatillisen koulutuksen kohtaannon parantuminen sekä ylipäätään vuorovaikutuksen lisääntyminen koulutuksen järjestäjän ja työelämän välillä. Työttömyyden vähentyminen lisää myös ostovoimaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 0 |
| Kohderyhmän ja opettajien yrittäjyyskasvatuksen lisääntyminen, työllisyysinnovaatioiden syntyminen, kehittäminen ja levittäminen sekä yritysyhteistyön kehittyminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Etäyhteyksien käyttäminen neuvotteluissa ja seminaareissa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 6 |
| Koulutusta ja työllistymistä täytyy tehostaa Pohjois-Pohjanmaan korkean työttömyyden ja ICT-alan laskusuhdanteen negatiivisten kerrannaisvaikutusten torjumiseksi. Jakku-Sihvosen ja Kuuselan (2002) mukaan hyvät oppimistulokset liittyvät muihin alueellista hyvinvointia kuvaaviin tekijöihin: väestön korkea koulutustaso sekä sitä vastaavat ammatti- ja elinkeinorakenne, väestön korkea ansiotaso sekä matala kunnallisveroaste. Myös koulutus näyttää olevan samalla lailla alueellisesti kasautuvaa kuin muukin hyvinvointi, joten oppimistuloksia voidaan pitää hyvinvoinnin yhtenä indikaattorina. Jakku-Sihvosen ja Kuuselan teorian mukaan osa hyvinvoinnin perustasta on Oulun seudulta poistumassa, joten myös panostamalla ammatillisen koulutuksen kehittämiseen voidaan edistää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 6 |
| Syrjäytymisvaarassaolevien nuorten miesten opinnoissa pysyminen pyritään turvaamaan alueen moniammatillisella osaamisella ja joustavin opetusjärjestelyin. Työelämään kiinnittyminen turvataan kehittämällä alueen eri kuntien ja toimijoiden ohjaushenkilöstön yhteistyötä ja osaamista muun muassa työllistymisen ja koulutukseen hakeutumiseen liittyvien palveluiden osalta. Yrittäjyyskasvatus rohkaisee naisia perustamaan yrityksiä ja saavuttamaan erityisesti toisella asteella lukumääräisesti miehiä alhaisempaa naisyrittäjyyden tasoa. Sisäinen yrittäjyyskasvatus antaa myös valmiuksia esimiesmäiseen ajatteluun ja toimintaan. Tämä auttaa myös nostamaan naisten itsetuntoa ja siten menestymään työelämässä esimerkiksi logistiikan alalla, jossa naiset ovat miehiä lukumääräisesti selkeänä vähemmistönä. Sukupuoleen liittyvien haittojen on todettu olevan sitä suurempia, mitä suurempi on toisen sukupuolen, ja erityisesti naisten, vähemmistö. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 5 |
| Pohjois-Pohjanmaan suurten nuorten ikäluokkien suuruus ja korkea työttömyysaste yhdistettynä alueen ICT-alan ongelmiin, aiheuttaa ongelmia alueellisessa yhdenvertaisuudessa suhteessa monien muiden maakuntien nuoriin. Maakuntamme kireämmän kilpailutilanteen vuoksi koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta (työllistymistä) täytyy parantaa. Koulutuksesta työhön tai jatkokoulutukseen siirtymisen viivästyminen nostaa syrjäytymisen riskiä. Alueen nuorten ikäluokkien koon vuoksi myös nuorten syrjäytymisen kustannukset olisivat suuret yhteiskunnalle ja Pohjois-Pohjanmaan kunnille. Hankkeella vaikutetaan Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyysaktiivisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Pirilän alueen ja rakennusten pitäminen käytössä nuorten palveluiden keskittymänä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 4 |
| Hankkeessa suositaan sähköisten työnhakuasiakirjojen käyttöä ja opetetaan kohderyhmiä käyttämään sähköisiä viranomaispalveluita. | ||
Hankkeen kaiken toiminnan punaisena ohjenuorana on ollut työllistymisen ja työelämäyhteistyön lisääminen ammatillisen oppilaitoksen toimintaan. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet OSAOn Kempeleen yksikön opiskelijat, Oulun seudun eteläpuolen työttömät alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet ja muut työnhakijat, opetus- ja ohjaushenkilöstöt sekä alueen työnantajat.
Hankkeessa on onnistuttu yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteissä. Vaikka lukumääräisestä harjoitusyrittäjyyden tavoitteesta (15 harjoitusyritystä) jäätiinkin, on 13 harjoitusyritystä hyvä tulos. Erityisesti puutarha-alalla toiminta on otettu omakseen ja toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä. Yksi harjoitusyritystoiminnassa mukana ollut entinen opiskelija on perustanut osuuskunnan ja on ostamassa lisäksi oman alansa yritystä. Lisäksi kaksi harjoitusyrittäjää on neuvotellut yritysostosta oman alansa yrityksestä, mutta vielä sopivaa yritystä ei ole löytynyt. Hankkeen tavoitteena oli myös lisätä naisyrittäjyyttä ja ainakin harjoitusyrittäjistä 61 % oli naisopiskelijoita. Lisäksi yrityksen perustanut entinen opiskelija ja toinen yrityksen perustamista suunnittelevista opiskelijoista on nainen.
Hankkeessa pilotoitiin henkilökohtainen opiskelu- ja työllistymissuunnitelma hankkeen pilottiryhmien 54 opiskelijalle ja sama lomake otettiin käyttöön koko OSAO:ssa elokuusta 2016 alkaen noin 6000 nuorten opiskelijalla. Lisäksi suunnitelmaa on benchmarkattu Ammattiopisto Luoville ja Etelä-Savon ammattiopistolle. Suunnitelma ilmoitettiin OPH:n hyviin käytänteihin. Työllistymiskulttuuri vahvistui Kempeleen yksikössä vaikka työllistymisen edistäminen nähdään yhä osin ammattiopistoon kuulumattomana asiana.
Hankkeen aikana työelämän ja oppilaitoksen välinen vuorovaikutus lisääntyi selvästi. Erilaisia työelämävierailuita järjestettiin 125 kappaletta, joista yli puolessa opiskelijat osallistuivat vierailuihin tai tapahtumiin. Hanke järjesti kaksi isoa logistiikka- ja maanrakennusalan rekrytointitapahtumaa, joissa oli mukana yhteensä noin 60 yritystä noin 50 yrityksen rekrytoidessa tapahtumassa työntekijöitä ja työssäoppijoita, samalla kun muut tutustuivat oppilaitoksen tiloihin, henkilökuntaan ja toimintaan. Lisäksi hanke osallistui useisiin muihin rekrytointitapahtumiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Pienempiä työelämätapahtumia järjestettiin myös puutarha-alalle (3) ja ravintola-alalle (2). Yrityksille jaettiin tietoa ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista ja julkisista rekrytoinnin palveluista aina kun oli mahdollista. Yritykset löysivät hankkeen toimenpiteiden ansiosta OSAOn mahdollisena rekrytointikanavanaan. Hankkeen ansiosta useat opiskelijat tekivät töitä opintojensa ohella. Talvella 2016-2017 neljä kokkiopiskelijaa työllistyi Lapin matkailusesonkiin yhteensä 10 kuukaudeksi. Kaikkia heitä on kyselty myös seuraavaksi sesongiksi töihin. Yksi kokeista meni saman yrityksen palkkaamana kesäsesongiksi Savonlinnaan ja on jatkanut työtä talvella Kittilän lentokentällä. Näiden suhteellisen vähäisillä panostuksilla saavutetut tulokset innostivat OSAO:a hakemaan maaliskuussa 2018 päättyneessä Rakennerahastot-haussa Täsmätoimilla työhön -hanketta, jolla pyritään vastaamaan matkailu- ja ravintola-alan kohtaanto-ongelmaan.
Hankkeessa mukana olleista työttömistä työnhakijoista noin 82 % sai positiivisen lopputuloksen. Työnhakijoista 54 % sai positiivisen lopputuloksen puhtaasti hankkeen ansiosta ja osan työllisti heidän kotikuntansa ja osa löysi itse töitä. Seinätön työpaja ei toteutunut missään vaiheessa mm. palkkatukilinjausten tai -määrärahojen puutteen vuoksi.