|
|
|
Hankekoodi: S20027
Hankkeen nimi: INFRA-alan PK-yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2014 ja päättyy 31.3.2015
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Navico Oy
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 2085817-8
Jakeluosoite: Kirkkokatu 8 A 9
Puhelinnumero: 050-5988405
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.navico.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teemu Perälä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teemu.perala(at)navico.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5988405
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Infra-alan PK- yritykset ovat paikallisia enimmäkseen työsuorituksia tekeviä yrityksiä, joiden henkilömäärä vaihtelee muutamasta työntekijästä useisiin kymmeniin. PK-yritykset ovat alueellaan tärkeitä työllistäjiä.
Infra-alan toimintaympäristö muuttuu. Valtion hallinnon eri virastot sekä valtion omistamat liikelaitokset ja yhtiöt ovat kehittäneet toimintaansa niin, että ne toimivat tilaajavirastoina ja tilaavat ulkopuolisilta palveluntuottajailta tarvitsemansa infra-alan rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen kasvattaa jatkossa myös infra- alan ostopalveluiden määrää kuntasektorilla. Myös ostopalveluiden kirjo laajenee. Kaupunkien palvelu- ja hankintastrategioiden perusteella ja monien infra-alan hankintahenkilöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella voidaan todeta, että kaupungit ja kunnat sekä ELY- keskukset ”kantavat huolta” paikallisten PK -yritysten kehittymisestä ja pärjäämisestä kilpailuilla ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla. Myös infra-alan PK- yritykset pitävät toimintansa kehittämistä välttämättömänä, jotta ne pystyisivät entistä paremmin vastaamaan markkinoiden ja markkinaympäristön muuttuviin haasteisiin.
PK- yritysten omien kehittämistarpeiden ja -toimenpiteiden selvittämiseksi ja infra-alan tärkeimpien tilaajien odotusten kartoittamiseksi tarvitaan kattava perusselvitys, jonka tavoitteena on
- selvittää PK- yritysten omia näkemyksiä organisaatioidensa ja henkilöstönsä kehittämistarpeista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä (esim. tuottavuuden, kilpailukyvyn, työhyvinvoinnin ja työllisyyden parantaminen, verkostoituminen, innovaatiotoiminnan kehittäminen),
- PK- yritysten halukkuus ja mahdollisuudet kansainvälistyä
- merkittävimpien tilaajien käsityksiä infra-alan PK- yritysten nykyisestä toiminnasta sekä odotuksia PK- yritysten kehittämiseksi.
PK- yritysten kehittämistarpeiden määrittämiseksi selvitetään noin 25 - 30 yrityksen kokemat ongelmakohdat ja puutteet sekä kehittämistarpeet. Lisäksi haastatellaan Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY- keskusten, Liikenneviraston Radanpitoyksikön, Pohjois-Suomen suurimpien kaupunkien (24 kpl) ja Pohjois-Suomen suurimpien teollisuuslaitosten ja kaivosyritysten edustajia ja selvitetään heidän kokemuksia PK- yritysten nykyisestä toiminnasta sekä näkemyksiä ja odotuksia yritysten kehittämistarpeista.Edelleen selvitetään em. tilaajien näkemyksiä, mihin suuntaan heidän urakointikäytännöt ja ostopalvelut kehittyvät. Selvitetään myös infra-alan rajaseutualueen markkinat Pohjois-Ruotsissa sekä Pohjois-Ruotsin 3 – 4 kunnan odotukset PK-yrityksiltä. Haastattelut tehdään kasvokkain erikseen pidettävässä haastattelutilaisuudessa. Haastattelujen perusteella tehdään tiivis lähtökohta-analyysi.
Lähtökohta-analyysin perusteella määritetään PK- yritysten toimintaan liittyvät kehittämisalueet, alustavat toimenpiteet kunkin kehittämisalueen osalta sekä kehittämisalueiden ja toimenpiteiden kiireellisyysjärjestys
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat kaikki INFRA ry:n 9 piiriyhdistyksen jäsenyritykset Suomessa. Jäsenyrityksiä oli vuonna 2013 noin 1600 kpl ja niissä on työntekijöitä ja toimihenkilöitä yhteensä noin 15 000. Haastateltaviin PK -yrityksiin kuuluu myös yrityksiä, jotka eivät kuulu INFRA ry:n
Pohjois-Suomessa Infra Pohjoisen ry:n piiriyhdistyksen jäsenyrityksiä oli vuonna 2013 noin 270 kpl. Yrityksissä oli yhteensä noin 2100 työntekijää ja toimihenkilöä ja jäsenyritysten liikevaihto vuonna 2013 oli noin 350 milj. euroa.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat infra- palveluiden tilaajat lähinnä kunnat ja kaupungit sekä ELY-keskukset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 39 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 39 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 41 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 41 000
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Oulunkaaren, Tunturi-Lapin, Raahen, Itä-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen, Haapavesi-Siikalatvan, Kehys-Kainuun, Oulun, Kajaanin, Ylivieskan, Koillismaan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Rovaniemi, Ii, Sodankylä, Ylivieska, Oulainen, Keminmaa, Ristijärvi, Enontekiö, Alavieska, Oulu, Tyrnävä, Kalajoki, Pello, Simo, Ylitornio, Posio, Siikajoki, Utajärvi, Savukoski, Raahe, Lumijoki, Paltamo, Kolari, Hailuoto, Salla, Tornio, Sievi, Inari, Taivalkoski, Pyhäjärvi, Pelkosenniemi, Muhos, Suomussalmi, Reisjärvi, Muonio, Ranua, Kempele, Siikalatva, Kärsämäki, Merijärvi, Kittilä, Vaala, Puolanka, Sotkamo, Tervola, Pyhäntä, Nivala, Pudasjärvi, Haapavesi, Utsjoki, Liminka, Kajaani, Haapajärvi, Pyhäjoki, Kemijärvi, Kuusamo, Kemi, Hyrynsalmi, Kuhmo
Jakeluosoite: Kirkkokatu 8 A 9
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: Oulu
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 8 |
| PK-yritysten kehittämistoimenpiteistä koulutus tullee olemaan keskeinen. Nykytilaselvityksen jälkeen on tavoitteena käynnistää PK-yritysten kehittämiseen liittyvät koulutushankkeet. Koulutuksella voidaan tehostaa ja parantaa luonnonvarojen kestävää käyttöä esim. kouluttamalla yrityksiä luonnonvaroja säästävien uusien työmenetelmien ja -tapojen käyttöönottoon ja käyttöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen paneudutaan koulutuksessa. Esim. uusien työmenetelmien ja työtapojen käyttöönotolla tulee olemaan positiivisia vaikutuksia ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähentämisen kannalta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviin asioihin paneudutaan koulutuksessa. Niihin voidaan vaikuttaa mm. uusilla työmenetelmillä, työtavoilla ja töiden ajoituksella | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 7 |
| Pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan liittyviin asioihin paneudutaan koulutuksessa. Niihin voidaan vaikuttaa mm. materiaalivalinnoilla, materiaalihankinnoilla, uusilla työmenetelmillä, työtavoilla ja töiden ajoituksella. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 4 |
| Natura 2000-ohjelman kohteisiin liittyviin asioihin paneudutaan tarpeen koulutuksessa myöhemmissä vaiheissa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Materiaaleihin ja jätteisiin paneudutaan koulutuksessa. Erilaisten jäteaineiden hyötykäytöllä esim. tien- ja kadunpidossa tulee jatkossa olemaan nykyistä suurempi merkitys. Työkoneautomaation käyttöönotto tulee vähentämään materiaalimenekkiä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö tulee esiin yritysten koulutuksessa. Kustannustehokkaat, älykkäät, vähäpäästöiset ja uusiutuvia energialähteitä käyttävät koneet ovat kilpailuvaltteja jo tänään. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 5 |
| PK-yritysten kehittäminen tulee merkittävästi parantamaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä lisäämällä seudun kuntien verotuloja, monipuolistamalla palveluja, lisäämällä paikallisten resurssien käyttöä jne. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 3 |
| PK-yritysten kehittäminen luo osaltaan markkinoita kehittää ja tarjota aineettomia tuotteita ja palveluita. Aineettomat tuotteet ja palvelut voivat liittyä suoraan PK-yritysten toimintaan kuten esim. työprosesseihin liittyvän automaation kehittäminen tai paikallisten palveluiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 7 |
| Liikkuminen ja logistiikka ovat keskeisiä asioita PK-yritysten kehittämisessä. Niihin paneudutaan koulutuksessa. Liikkumisen ja kuljetusten minimoinnilla lisätään toiminnan tehokkuutta, parannetaan yrityksen kannattavuutta ja vähennetään ympäristökuormitusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 3 |
| Työhyvinvoinnin kehittäminen on yksi hankkeen tavoitteista. PK-yritysten kehittäminen parantaa suoraan ennen kaikkea paikallisen alueen hyvinvointia. lisää alueen kunnan verotuloja, parantaa työllisyyttä, lisää palvelutarjontaa, mahdollistaa harrastemahdollisuuksia jne. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 4 |
| PK-yritysten haastattelussa kysytään myös tasa-arvoon liittyviä asioita. Varsin todennäköistä on, että jatkossa PK-yrityksiin tullaan rekrytoimaan nykyistä enemmän sekä suoritus- että johtotehtäviin naistyöntekijöitä, sillä infra-alan tehtäviin valmistuu nykyisin alan oppilaitoksista aikaisempaa enemmän naisia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 3 |
| Paikallisen yritystoiminnan kehittyminen edistää sosiaalista tasa-arvo eri yhteiskuntaryhmien välillä | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Koulutuksen myötä PK -yritysten ja tilaajien asenteet ympäristöasioihin ja kulttuuriympäristöön muuttuvat positiiviseen suuntaan. Nämä vaikuttavat suunnitelmien ja urakka-asiakirjojen sisältöihin sekä työmenetelmien ja käytettävien työvälineiden ja koneiden valintaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 8 |
| Ympäristöosaamiseen liittyvät asiat ovat keskeisiä asioita PK-yritysten koulutuksessa. Vähäpäästöiset työkoneet, materiaaleja säästävä työkoneautomatisointi, kuljetusten minimointi, jätemateriaalien hyödyntäminen jne. ovat asioita, jotka PK-yritysten tulee hallita ja hyödyntää jatkossa nykyistä tehokkaammin | ||
Infra-alan PK -yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa -hankkeen tavoitteena oli selvittää toimenpiteet, joilla infra-alan PK -yritysten kilpailukykyä, tuottavuutta, osaamista, yhteistyötä ja työhyvinvointia voidaan parantaa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on varmistaa PK -yritysten pärjääminen nykyistä paremmin nopeasti muuttuvilla ja kilpailuilla infra-alan markkinoilla. Konkreettiset toimenpiteet selvityksen laatimiseksi olivat 25 PK -yrityksen ja 24 Pohjois-Suomen kunnan haastattelut. Lisäksi haastateltiin muita infra-alan tärkeimpiä tilaajia: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY - keskuksia, Liikenneviraston Radanpitoyksikköä, Pohjois-Suomen 3 suurta teollisuuslaitosta ja 4 kaivosyritystä. Lisäksi selvitettiin haastatteluin ja kirjallisuusselvityksin infra-alan rajaseutualueen markkinat Pohjois-Ruotsissa sekä haastateltiin 3 Pohjois-Ruotsin kunnan edustajaa. Haastattelut toteutettiin kasvokkain erikseen järjestetyissä neuvotteluissa.
Oman toiminnan osalta PK -yrittäjät kokivat keskeisimmiksi kehittämisalueiksi projekti- ja taloushallintaosaamisen kasvattamisen. Lisäksi näihin liittyvän sähköinen toimintamallin omaksuminen vaatii PK -yrityksiltä toimenpiteitä. Kuntien tarjouspyyntöasiakirjojen yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen on PK -yrittäjille tärkeää. Aliurakoitsijan asemaa suhteessa pääurakoitsijaan tulee parantaa ja selkeyttää. Kunnat ovat PK -yritysten suurin yksittäinen tilaajaryhmä. Kuntien hankintaosaamisen parantaminen koettiin keskeiseksi asiaksi. Hankintakäytännöt, -asiakirjat ja dokumentit eroavat toisistaan suuresti. ELY -keskusten hankinnat ovat paisuneet osittain liian suuriksi PK -yritysten resursseja ajatellen. Sisääntulourakoiden määrää tulisi lisätä. Kaivosyritysten ja teollisuuden urakoitsijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä nykykyiseen markkinatilanteeseen. Yrityksiltä tuli haastatteluissa myös runsaasti palautetta yritysympäristön muokkaamisesta kannustavampaan suuntaan. Erityisesti verotukseen liittyviin ilmoitusmenettelyihin menee yrityksiltä paljon työaikaa. Haastattelutulosten perusteella listattiin joukko PK -yrityksiä ja tilaajatahoja koskevat kehittämistoimenpiteitä, joista tärkeimmiksi ja kiireisimmiksi nousivat vuosina 2015 – 2017 toteutettaviksi esitetyt kehittämisprojektit:
PK -yrityksiä koskevat kiireisimmät kehittämisprojektit
1. Yrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Toteutetaan vuosina 2015 - 2016
2. Projektin suunnittelun ja toteutuksen kehittäminen ”
3. Sähköiseen toimintamalliin siirtyminen ”
4. Yhteistyö ja verkottuminen ”
5. Kansainvälistyminen ”
6. Yrityksen työhyvinvointi Toteutetaan vuosina 2016 - 2017
7. Osaamisen kehittäminen ”
Tilaajatoimintaa koskevat kiireisimmät kehittämisprojektit
1. Urakkamuotojen ja kilpailuttamisen kehittäminen Toteutetaan vuosina 2015 - 2016
2. Kuntasektorin hankinta-asiakirjojen kehittäminen ja yhtenäistäminen ”
3. Kuntien infra -hankintojen kehittäminen T oteutetaan vuosina 2015 - 2016
4. Urakoiden valvonta ”
PK-yritysten haastatteluissa noin 60 % haastatelluista yrityksistä oli kiinnostunut Pohjois-Ruotsin markkinoista. Pohjois-Ruotsin markkinatilannetta selvitettiin Haaparannan, Pajalan ja Jällivaaran alueilta haastattelemalla em. kuntien edustajia. Lisäksi haastateltiin vientikaupan toimijoita Suomessa. Haastatteluissa nousi toistuvasti esille kolme seikkaa, joihin Ruotsin markkinoille pyrkivän PK -yrittäjän kannattaa kiinnittää huomiota. Nämä ovat oman yrityksen edellytysten ja strategian arviointi, kielitaito ja myynti- ja markkinaosaaminen. Selvityksen lyhyen aikavälin vaikutuksista keskeisimmät ovat seuraavat:
- Saatiin todennettua tietoa PK -yritysten ja tilaajasektorin kehittämistarpeista infrasektorilla. Tutkimustiedon pohjalta ryhdytään suunnittelemaan koulutus- ja valmennustilaisuuksia PK -
yritysten toiminnan kehittämiseksi.
- Vuoropuhelu, yhteydenpito ja yhteistyömuodot PK -yritysten ja tilaajien välillä lisääntyivät Infra Pohjoinen ry:n järjestämässä seminaarissa 27.2.2015. Tilaisuudessa esiteltiin selvitystyön tuloksia ja keskusteltiin jatkotoimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta.
- Tilaajien ja PK -yritysten vuoropuhelun ja yhteistyön lisääntymisen myötä tilaajat kuuntelevat aikaisempaa paremmin PK -yritysten näkemyksiä urakkatarjousten sisällöstä ja laajuudesta.
- Vuoden 2015 aikana käynnistetään selvityksessä kiireellisimmiksi määriteltyjen osa-alueiden koulutus- ja valmennustilaisuuksien järjestäminen PK -yrityksille.
PK -yritysten toimintaedellytysten parantamisella on merkittävät vaikutukset paikalliseen ja alueelliseen hyvinvointiin. Kuntien osalta yhä suurempi osa teknisen toimen työstä tullaan toteuttamaan PK-yritysten voimin. Pohjois-Suomen osalta osaamisen viennissä on myös hyvät näkymät. Näissä tehtävissä onnistuminen vaatii päättäväistä asennetta, aktiivisia kehittämistoimenpiteitä ja uskoa omaan osaamiseen. Hanke toteutettiin 1.9.2014 - 31.3.2015 välisenä aikana.