RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20119, VASTUUTA 2020 - siirtymiä rakennemuutosten ristipaineissa

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VASTUUTA 2020 –hanke auttaa yli 220 nuorta siirtymään joustavammin omaan merkitykselliseen
elämänvaiheeseen, joko sopivaan koulutukseen, työpajalle tai muuhun toimenpiteeseen. Se vahvistaa
siirtymävaiheita ja luo koulutuksellista tasa-arvoa tukevia palveluja.

VASTUUTA 2020 –hanke tarvitaan nivelvaiheiden asiakasohjauksen hallinnan kehittämiseen, jolla vastaamme yhteisesti Länsi-Uudenmaan alueella nuorisotakuun toteuttamiseen ja toteutumisen varmistamiseen ja vakiinnutamme nuorten aktivoimiseen kohdistuvia yhteisiä toimintatapoja. Pidämme tärkeänä, että kaikki asian äärellä olevat toimijat tuntevat oman vastuunsa yhteisen asian onnistumiseksi (tästä hankkeen nimikin kehittyi), meidän on toimittava yhdessä aktiivisesti ja toimintatapoja yhtenäistäen.
Sovimme yhteisesti miten yhteistyötä tehdään verkoston sisällä (Luksia, työelämä, TE-palvelut, kuntien nuorisotoimi, sosiaalitoimi, välityömarkkinat (kolmas sektori, pajat), opinovi-verkosto).

Tässä hankkeessa käytännön ohjaustyötä, uusien palvelutuotteiden kehittämistä ja pilotointia sekä lisäohjauksen vaikutuksen mallinnusta tekevät uudet ohjauksen erityisasiantuntijat , jotka näkevät heti mitä nuoret sekä oppilaitoksissa että pajoilla tarvitsevat, paneutuvat oman palvelutuotteensa kehittämiseen ja kouluttavat muita parempaan toimintatapaan. Alueemme tarvitsee lisäresurssia nivelvaiheiden asiakasohjauksen mallintamiseen. Nämä hankkeen uudenlaiset ohjaajat tulevat muokkaamaan ohjauskulttuuria lähemmäksi opiskelijoita, pajalla työskenteleviä nuoria ja nuorisotoimen asiakkaita. Näin hanke muuttaa työn kautta ohjausosaamista, joka tulee muuttumaan kokonaisvaltaisesti ajan vaatimusten mukaisesti. Nuorten henkilökohtainen ohjaus lisääntyy merkittävästi.
Onnistuaksemme meidän on luotava yhteiset uudet palvelutuotteet jämäköittämään yhteistyötä eri nuorisotakuun äärellä työskentelevien toimijoiden kesken, sillä haasteita on edelleen olemassa ja uusia on tullut esiin. Uudet palvelutuotteet ovat: 1) opinnollistaminen ja 2) siirtymät koulutuksesta koulutukseen.

Hankkeelle on valittu nämä tavoitteet, koska yhteinen huoli keskeyttäneiden tai kadonneiden
nuorten ohjaamisesta työelämään ja muihin työelämää tukeviin tai työelämän kaltaisiin toimintoihin on
ollut koko verkoston puheenaiheena.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat 1) pajalla työkokeilussa olevat nuoret 2) siirtoa tarvitsevat nuoret opiskelijat 3)opinnot keskeyttäneet nuoret ja 4) vaihtoehtoisia polkuja tarvitsevat.

Muita kohderyhmiä ovat ohjaajat, opinto-ohjaajat ja muut uraohjauksen ammattilaiset sekä koulutuksen järjestäjän opiskelijapalvelut opiskelijapalvelupäällikön johdolla.
Hankkeen tuloksena 220 henkilöä on osallistunut uuteen monialaiseen aktivoivaan ohjaukseen Länsi-Uudellamaalla ja tämän avulla osallistujista vähintään 50 % on koulutuksessa, välityömarkkinoilla tai töissä toimenpiteen jälkeen. Hankkeen tuloksia ovat myös ne palvelutuotteet, jotka edistävät siirtymävaiheita ja tukevat koulutuksellista tasa-arvoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1) Pajalla työkokeilussa olevat nuoret 2) siirtoa tarvitsevat nuoret opiskelijat 3)opintonsa keskeyttäneet nuoret ja 4) vaihtoehtoisia polkuja tarvitsevat. Ohjaajat, opinto-ohjaajat ja muut uraohjauksen ammattilaiset. Nämä kohderyhmät ovat valikoituneet esiin tulleista tarpeista koulutusten järjestäjien, kuntien ja ohjausalan henkilöiden keskustelujen ja tapaamisten perusteella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Oppilaitosverkostot, kaupunkien ja kuntien sivistystoimessa toimivat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 371 058

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 364 704

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 501 205

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 492 622

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin

Kunnat: Lohja, Hanko, Vihti, Karkkila, Kirkkonummi, Inkoo, Siuntio, Raasepori

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 240

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta on arvioitu Luksiassa viimeksi marraskuussa 2013. Asiantuntijaryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt, joiden vastuulle suunnitelman tekeminen vastuutettiin kuntayhtymän johtajan toimesta: - Riikka Suhonen, kansainvälisyysvastaava - Anu Punola, henkilöstön edustaja - Aila Korpi, koulutuspäällikkö, Ammattiopisto - Petteri Sarvala, koulutuspäällikkö, Aikuisopisto - Päivi Nikander, viestintäpäällikkö, Luksia Suunnitteluryhmän työn perustana olivat: - Yhdenvertaisuussuunnittelun opas (sisäasiainministeriö) - Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta, Opas oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman laadintaan (Opetushallitus) - lait ja asetukset Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on hyväksytty Luksian hallituksessa 24.1.2014. Analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty kartoittamalla ja analysoimalla seuraavat dokumentit: - Projektinhallinnan ja hankkeiden pelisäännöt - Työolobarometrin tulokset - Kari Huuhtasen JEAT-työ: Luottamus ja arvostus esimiestyössä - Opiskelijakyselyn tulokset - Henkilöstötilinpäätös/-kertomus - Työsuojelutilanne (henkinen työsuojelu) - Työhyvinvointisuunnitelma - Työsuojelusuunnitelma - Voimassaoleva suunnitelma vuodelta 2008: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma (kyh. 19.9.2008, § 58) - Luksian opetussuunnitelman yhteinen osa - Tasa-arvokyselyn tulokset - Lait ja asetukset Keskeisiksi kehittämiskohteiksi suodattuivat analysoityjen lähteiden kautta Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on parantaa VASTUUTA 2020 -hankkeen toiminnan tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tavoitteen kannalta keskeisiä kehittämisalueita ovat 1) Syrjinnän tunnistaminen 2) Toiminnan ja käytäntöjen arviointi ja tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus/seuranta 3) Osallisuuden lisääminen Luksiassa tasa-arvosuunnitelma on osa henkilöstöstrategiaa ja linkittyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman keskeinen viesti on: 1 Johtaminen (henkilöstöpolitiikka, kehityskeskustelujen käyminen, ikäjohtaminen, työnkuvien määrittely säännölliseksi, joustavat työaikajärjestelyt sekä osaaminen, asenteet ja ilmapiiri 2 Opiskelijoiden tasa-arvoisuus 3 Erityisryhmien huomiointi

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Projektin toimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitu miesvaltaisten alojen kouluttajat ja toimijat. kokemustemme ja tutkimusten mukaan naiset osallistuvat miehiä vilkkaammin ohjausta käsitteleviin keskusteluihin. Perinteisesti miespuolisia kouluttajia sekä miespuolisia tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekeviä on tavoitettu heikommin kuin naisia. Teknisillä aloilla opetus on yleensä työpainotteista, jolloin vuorovaikutukselle ja ohjaukselle jää vähemmän tilaa. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa näkökulmat ovat olleet jo nyt ja tulevat olemaan avoimesti esillä. Mm. SAK:n edustajien mukaan tuleminen projektiin tuo projektille katu-uskottavuutta miesnäkökulmasta. Hanke suhtautuu tasa-arvokysymyksiin vakavasti, koska jatkossa tarvitaan osaavia miehiä ja naisia eri koulutusalojen ja ohjauksen asiantuntijoiksi. Luksiassa on tehty tasa-arvosuunnitelma syksyllä 2013 ja sen avulla tehtävän analysoinnin tuloksena käytämme hankkeessa valtavirtaistamisen menetelmiä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

VASTUUTA 2020 –hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan yhteinen huoli keskeyttäneiden tai kadonneiden nuorten ohjaamisesta työelämään ja muihin työelämää tukeviin tai työelämän kaltaisiin toimintoihin Haluamme olla ammatillisen osaamisen kärjessä, osaksi tätä kuuluu moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri ja siihen liittyvä osaaminen. Haluamme välittää opiskelijoillemme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita. Onnistunut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö pitää sisällään strategisen valtavirtaistamisen (tasa-arvo ja yhdenvertaisuusnäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa), työyhteisön osallistumisen (tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta periaate ja käytäntö) ja toiminnallisuuden (käytännön toimenpiteet ja vastuut tasa-arvon ja yhdenmukaisuuden edistämiseksi). Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kuuluvat yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä työssä ja erilaisten toiminta-tapojen ja tarpeiden yhtäläinen arvostaminen. Tasa-arvon ja yhdenmukaisuuden periaate edellyttää koko johdon ja henkilökunnan sitoutumista yhteisten sääntöjen noudattamiseen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelulla ja suunnitelmien toteuttamisella lisätään työviihtyvyyttä ja estetään ennalta konfliktitilanteiden syntymistä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	7
VASTUUTA 2020 –hankkeessa ohjaajamme voivat herättää Länsi-Uudenmaan alueen hakijoissa, opiskelijoissa ja yrityksissä tietoisuuden luonnonvarojen kestävän käytön mahdollisuuksista, tämä on sidottu perustutkintojen tavoitteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa ohjausta, koulutussuunnittelua ja liiketoimintaa, jossa talous, ihmiset ja ympäristö otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Luontoon ja omaan ympäristöön tutustuminen tuo nuorten ohjaamiseen voimaannuttavan elementin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	7	7
Opinnollistaminen ja joustavien opintopolkujen mahdollistaminen vaikuttavat osaltaan alueen liikennekulttuurin muodostumiseen ja pendelöinnin järkevöittämiseen. Päästöihin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät kuin työ- ja koulumatkat. Erityisesti pienissä kunnissa, joiden läpi kulkee tärkeä valtatie, ovat asukasta kohti lasketut päästöt usein korkeat. Opinnollistaminen ja joustavat opintopolut vähentävät pendelöintiä ja päästöjä liikenteessä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Tämä ei kuulu hankkeen keskeisiin sisältöihin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	6
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia, mutta välillisinä vaikutuksina on opinnollistamisen myötä vähentyvä pendelöinnin tarve.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Tämä ei kuulu hankkeen keskeisiin sisältöihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	7	7
Opinnollistaminen ottaa pajojen toiminnassa huomioon kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden ja sen tiedottamisen opinollistettavien tutkinnonosien kautta. Länsi-Uudenmaalla on KasvuKraftiksi nimetty yhteistyö, joka perustuu kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen ja yhteiseen haluun aikaansaada kasvua kestävällä tavalla. Työpajojen laadun kehittämisessä on mukana KasvuKraftin konkreettiset tavoitteet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	5	5
Koulutus ja opintojen ohjaus ovat mukana kannustamassa vähähiilisyyteen. Kuulumme Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) –toimintaan, jonka tavoitteena on, että kunta, sen asukkaat ja elinkeinoelämä sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Vuoden 2016 tavoite, päästöjen laskettu vähenemä 15%, on jo Länsi-Uudenmaan alueella saavutettu. HINKU-tilaisuuksia asukkaille ja muille sidosryhmille, kuten opiskelijoille järjestetään vuonna 2014, kuten järjestettiin vuonna 2013. Hankkeessa mukana olevat pajat toimivat kierrätyksen ja uusituotteiden parissa. Näitä opinnollistamalla hanke tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	6
Hankkeen asiantuntijat ovat vastuullisia aluekehittäjiä, jotka toimivat ohjaustyössään lähellä yrittäjäjärjestöjä ja Novago Yrityskehitys Oy:tä. Koska alueemme kestävän kehityksen ohjelma KasvuKraft on Novagon koordinoima, olemme tietoisia paikallisten palvelujen hyödyntämisestä myös oppilaitos-, järjestö- ja nuorisotyöverkostoissa. Opinnollistaminen vahvistaa ammatillista toimintaa työpajoilla ja tuo sitä kautta taloudellista kestävyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	9
Vastuuta 2020 –hankkeessa kehitetään vahvan ohjaustyön tuloksena palvelutuotteita, joilla kehitystyö saadaan näkyväksi ts. ne ovat aineettomia palvelutuotteita, jotka vaikuttavat Länsi-Uudenmaan menestymiseen. Nämä aineettomat palvelutuotteet on konseptoitu niin, että niitä voidaan antaa muille käyttäjille käyttöönotettavaksi tarpeen ja kiinnostuksen mukaan tehokkaasti.
Liikkuminen ja logistiikka	8	8
Opiskelun ohjauksen yksi iso merkitys on opiskelijoiden ohjaaminen myös alueellisesti heille soveltuviin ympäristöihin. Usein ohjattavat löytävät oman opinahjonsa tai työpajansa paljon lähempää kuin olivat kuvitelleet. Ohjauksella voimme tasapainottaa tai vähentää esim. pääkaupunkiseudulle suuntautuvaa raskasta pendelöintiä, joka tietysti vähentää I-tien kulutusta, ruuhkaa ja päästöjä. Opinnollistaminen tuo mahdollisuuden aloittaa joutava opintopolku oman paikkakunnan työpajalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Luksian hyvinvoivan oppimisympäristön laatutyössä hyödynnetään hyvinvoivan oppimisympäristön mallia. Sen avulla myös suunnataan ja ohjeistetaan kaikkia luksialaisia työskentelemään hyvinvointia edistävällä tavalla. Hyvinvoivan oppimisympäristön rakentamisessa ja ylläpidossa korostuu ennaltaehkäisevä työskentelytapa. Monipuoliseen varhaiseen tukeen ja puuttumiseen ohjataan Luksian sisäisillä ohjeilla ja varhaisen puuttumisen mallilla. Hankkeessa kehitettävät koulutuksesta koulutukseen siirtymien ohjauksen mallit ovat vahva hyvinvoinnin tekijä opiskelijoille. Sen avulla edistetään asiakkaan hyvinvointia sekä henkilökunnan, kun nuoret ovat motivoituneimpia löydettyään oman alansa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kulmakivi on henkilöstön hyvinvointi. Henkilöstön hyvinvoinnilla on suora yhteys hakijoiden, ohjauksessa olevien ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Henkilöstön omalla esimerkillä on siis merkittävä vaikutus opiskelijoihin. Hyvinvoivan oppimisympäristön edistäminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä opetuksen toteutuksessa, tukipalveluissa ja sisällöissä. Erityisen tärkeää on rakentaa osa-alueiden välille rajojen sijaan yhdyspintoja.
Tasa-arvon edistäminen	9	9
Ohjaajamme pyrkivät ottamaan ohjaustyössään huomioon perinteisten sukupuolikäsitysten purkamisen mm. hakijalle merkityksellisen urapolun hahmottamisena sukupuolesta riippumatta. Tarpeen mukaan miehiä rohkaistaan hoiva-aloille ja naisia autoalalle, jos kiinnostus ja alueen tarpeet niin osoittavat. Opinnollistaminen ja koulutuksesta koulutukseen siirtymät tuovat tasa-arvoa kun syrjäytyneitä ja katvealueella olevia nuoria saadaan joustaville opintopoluille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	9	9
VASTUUTA 2020 –hankkeen ohjauksen erityisasiantuntijat toimivat lähellä järjestöjä kuten maahanmuuttaja-, romani- ja työttömien yhdistykset, siis hyvin erilaisia yhteiskuntaryhmiä joiden yhdenvertaisuus on ohjauksen ja kehitettävien palvelutuotteiden tavoitteena. Toimenpiteet sisältyvät Luksian Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan.
Kulttuuriympäristö	1	7
Hankkeella on vaikutusta maisemaan, virkistysalueisiin ja kulttuuriperinnön kohteisiin välillisesti sidosryhmien tietoisuutta ja osallistumista lisäämällä jos opinnollistettavan pajan/järjetön tehtäviin kuuluu mm. maisemanhoito.
Ympäristöosaaminen	2	5
Vaikutus kohdistuu Länsi-Uudellamaalla valittuihin kärkikehityskohteisiin, vesiteknologia ja cleantech. Tietoisuus vahvistuu, kun ohjattavat opiskelijat ovat alan yrityksissä työhöntutustumassa, työssäoppimassa ja töissä. Työpajoilla työskennellään kestävän kehityksen parissa mm. kierrätystuotteiden saralla. Tämä tieto ja osaaminen kulkeutuu yhteistyön mukanan vahvasti kaikille hankkeessa mukana oleville.

9 Loppuraportin tiivistelmä

VASTUUTA 2020 -hankkeessa kehitettiin

1) nuorten osaamisen tunnistamista myös non-formaaleissa oppimisympäristöissä sekä

2) sujuvia siirtymiä koulutuksesta koulutukseen koulutuksen keskeyttämisten vähentämiseksi.

Hankkeen aikana Länsi-Uudenmaan alueelle kehitettiin epävirallisen oppimisen tunnistamiseen opinnollistamisen prosessi. Merkittävää oli, että se rakennettiin alusta saakka aktiivisesti yhdessä työpajojen ja järjestöjen kanssa. Prosessia kehitettiin hankkeen aikana järjestämällä projektityöntekijöiden ja ammattiopettajien tapaamisia ja koulutuksia sekä projektihenkilöstön aktiivisella jalkautumisella työpajoihin, järjestöihin ja opintoaloille. Näin yhdessä kehitettyyn prosessiin sitouduttiin ja toiminta saatiin kaikille osapuolille sujuvaksi. Projektihenkilöstön työpajoilla työskentely mahdollisti opinnollistamisen pilotoinnin ja alkuun saamisen sekä hyvien ohjauskäytänteiden jalkautumisen.

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät olivat 1) ei toimenpiteessä olevat nuoret, 2) opintonsa keskeyttäneet nuoret, 3) pajalla työkokeilussa olevat nuoret ja 4) keskeyttämisuhan alaiset opiskelijat. Välillisiä kohderyhmiä olivat ohjaajat, opinto-ohjaajat ja muut uraohjauksen ammattilaiset.

Osaamisen tunnistamista juurrutettiin aktiivisesti osaksi työpajojen toimintaa hankkeen alusta saakka. Näin toiminta oli jo projektin kuluessa osana työpajojen perustoimintaa, joka toimi osaltaan ilman hankkeen vetoapua. Länsi-Uudenmaan Osaamisen tunnistamisen avainhenkilöiden ryhmä koottiin eri työpajojen ja järjestöjen edustajista. Tiedon jakamista ja työn jatkuvuutta varten ryhmä kokoontui hankkeen aikana säännöllisesti. Avainryhmän verkostoituminen sekä tutustuminen toistensa toimintaan jatkuu myös hankkeen jälkeen. Tiedon jakaminen ja kehittäminen samankaltaisissa toiminnoissa on sujuvaa onnistuneen verkostoitumisen ansioista. Hankkeen aikana työpajoja ja järjestöjä oli mukana 24 kpl. Osaamista tunnistettiin yli 100 valmentautujan kanssa. Osa näistä siirtyi opiskelemaan, jolloin osaamisen tunnistaminen todennettiin viralliseksi osaamiseksi ammattiosaamisen näytöllä. Tämä lyhensi opintoaikoja huomattavasti. Osaamisen tunnistaminen on kehittänyt työpajatoiminnan laatua työelämän vaatimusten mukaiseksi sekä lisännyt ohjaajien ohjausosaamista.

Sujuvissa siirtymissä koulutuksesta koulutukseen kehitettiin varmistetun siirtymän malli, joka pilotointiin hankkeen aikana. Pilotoinnin aikana pureuduttiin niihin kohtiin, joissa siirtymissä oli haasteita. Projektityöntekijä jalkautui kentälle sekä käytti ja esitteli erilaisia hyvän ohjauksen malleja, joilla siirtymissä oleva opiskelija saadaan löytämään ja kiinnittymään uudelle opintoalalle. Varmistetun siirtymän malli on osa joustavia opintopolkuja.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot