|
|
|
Hankekoodi: S20125
Hankkeen nimi: Ohjaamo Espoo
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 28.2.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0502454-6
Jakeluosoite: PL 77700
Puhelinnumero: 09231999
Postinumero: 02070
Postitoimipaikka: Espoon kaupunki
WWW-osoite: http://www.omnia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Valtonen Kati
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepalvelupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati.valtonen(at)omnia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0438243209
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Nuorisotyöttömyys on Espoossa kasvanut rajusti. Huhtikuusta 2012 elokuuhun 2014 alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut Espoossa 171 % (valtakunnan tasolla 55 %). Espoon ohjaamo- mallia haetaan täydentämään palveluita ja vastaamaan nuorisotyöttömyyden kasvun myötä lisääntyneeseen ohjaustarpeeseen. Espoon Ohjaamo on monialaista osaamista yhdistävä matalan kynnyksen palvelumalli, jolla vahvistetaan nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä.Ohjaamo tekee tiivistä yhteistyötä alueen palveluiden kanssa täydentäen peruspalveluita. Ohjaamo on esteetön ohjauskeskus kaikille ilman työtä tai koulutuspaikkaa oleville 17–29 –vuotiaille nuorille. Erityisesti huomioidaan maahanmuuttajataustaiset, kouluttamattomat, sekä palveluiden ulkopuoliset nuoret. Lisäksi huomioidaan vastavalmistuneet nuoret, jotka tarvitsevat tukea päästäkseen työuran alkuun. Nuori voi hakeutua palveluun itse tai hänet voidaan ohjata sinne nuorisotakuun toimeenpanoon liittyvistä palveluista. Lähetettä ei tarvita.
Ohjaamo täydentää nuorisotyöttömyyden rajusta kasvusta ylikuormittuneita peruspalveluita koordinoimalla nuoren palveluprosessia ja ohjaamalla ja tukemalla häntä tarvitsemiinsa palveluihin, koulutukseen tai työhön. Toiminta keskittyy pääsääntöisesti ohjaamiseen, mutta Ohjaamo tarjoaa palveluita myös ohjausprosessin tueksi (esim. terveystarkastus). Tärkeintä on ”yhden ihmisen periaate”. Nuoren palveluprosessia ohjaa hanketyötekijä, joka auttaa palveluverkostossa suunnistamisessa. Nimetty työntekijä suunnittelee yhdessä nuoren kanssa mitä tehdään, missä tehdään ja missä järjestyksessä tehdään.
Hankkeen keskeisinä tavoitteina ovat:
• Alentaa nuorisotyöttömyyttä alueella tekemällä yhteistyötä elinkeinoelämän edustajien kanssa sekä ottamalla suoraan aktiivisesti yhteyttä yrityksiin työpaikkojen löytämiseksi ja nuorten työllistämiseksi.
• Tavoittaa erityisesti tutkintoa vailla ja TE-toimiston palveluiden ulkopuolella olevat nuoret ja ohjata nuoret tutkintoon johtavaan koulutukseen ja työhön.
• Huolehtia erityisesti niiden ryhmien tuloksellisesta ohjaamisesta, jotka ovat yliedustettuna nuorten työttömien joukossa (nuoret miehet, maahanmuuttajat).
• Luoda hankkeen aikana pysyvä toimintamalli, jossa yllä olevien tavoitteiden voidaan osoittaa toteutuneen tuloksellisesti ja täten varmistaa mallille jatkuvuus ja pysyvä rahoitus hankekauden jälkeen.
Julkisen hallinnon toimijoiden ja alueen työnantajien lisäksi hankkeessa luodaan ja tiivistetään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.
Kohderyhmänä ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat 17–29-vuotiaat nuoret. Ohjaamo Espoo tarjoaa kaikille nuorille tietoa ja neuvontaa ja sekä henkilökohtaista valmennusta ja tukea niille nuorille, jotka sitä tarvitsevat.
Espoon tapauksessa hyviä tuloksia voidaan saavuttaa riittävillä, asiakasvolyymia vastaavalla hankeresursseilla, koska 2,5 vuoden lähes kolminkertaistunut (+ 171 %) nuorten työttömien määrä on kuormittanut palvelujärjestelmää niin paljon.
Kaikkein suurin vuotuinen suhteellinen nousu nuorten espoolaisten työttömien määrässä tapahtui huhtikuusta 2012 huhtikuuhun 2013, jollain alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 78,6 %. Perusorganisaatioista ei voida tässä tilanteessa irrottaa riittävästi resursseja toimivan ja Espoon asiakasvolyymeja vastaavan ohjaamon luomiseksi. Tämä ei tarkoita sitä, että olemassa olevista palveluista ei suunnattaisi lainkaan resursseja ohjaamon työn tueksi.
Nuorisotyöttömyyden kasvu näkyy myös toimeentulotuen maksamisen kasvuna. Vuonna 2013 Espoossa toimeentulotukea saaneita alle 25-vuotiaitten kotitalouksia oli 1855. Tämä oli kasvua edelliseen vuoteen 11,9 %. Opiskelijoiden kotitalouksia samassa ikäryhmässä oli 1165, joka sekin oli kasvanut edellisestä vuodesta 16,4 %.
Näissä luvuissa ei ole mukana pakolaisia tai paluumuuttajia, joiden toimeentulotuki hoidetaan keskitetysti maahanmuuttoyksikössä. Suurimmat toimeentulotukea saaneet ryhmät vuonna 2013 alle 25-vuotiaissa ovat työttömät
(40,3 %) ja opiskelevat (37,8 %) nuoret.
Ohjaamon kohderyhmän ikäjakauma on 17–29-vuotta. Tässä ikäryhmässä vieraskielisiä nuoria oli Espoossa viime vuodenvaihteessa 7 417 henkilöä, eli 16,5 prosenttia koko ikäluokasta. Viisi suurinta vieraskielisten kieliryhmää koko väestöstä olivat vuoden 2014 alussa viro (4 947 asukasta), venäjä (4 870), englanti (2 175), somali (2 057) ja kiina (1 870). Vieraskielisen väestön määrä Espoossa kasvaa vuosittain noin kolmella tuhannella hengellä.
Kohderyhmää ovat myös nuorten palveluissa työskentelevä henkilöstö sekä alueen työnantajat.
1. muutoshakemus maaliskuu 2016:
Kohderyhmä muutettu:
Kohderyhmänä ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat kaikki alle 30-vuotiaat espoolaiset nuoret. Ohjaamo Espoo tarjoaa kaikille nuorille tietoa ja neuvontaa sekä henkilökohtaista valmennusta ja tukea niille nuorille, jotka sitä tarvitsevat.
Kohderyhmää ovat myös nuorten palveluissa työskentelevä henkilöstö sekä alueen työnantajat.
Hankkeesta välillisesti hyötyvät tahot: nuorten perheet ja läheiset, työvoimaa tarvitsevat yritykset ja julkisten palveluiden tuottajat. Palvelut sujuvoituvat, tehostuvat ja sitä kautta vaikuttavuus paranee.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 282 255
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 216 075
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 702 175
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 630 877
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Espoo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 140
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 121
Suunniteltu: 3838
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 4 |
| Ohjataan nuoria vaikuttamaan omilla ratkaisuillaan ja toiminnallaan ekologiseen kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 4 |
| Ohjataan nuoria vaikuttamaan omilla ratkaisuillaan ja toiminnallaan ekologiseen kestävyyteen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 4 |
| Ohjataan nuoria vaikuttamaan omilla ratkaisuillaan ja toiminnallaan ekologiseen kestävyyteen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 3 |
| Ohjataan nuoria vaikuttamaan omilla ratkaisuillaan ja toiminnallaan ekologiseen kestävyyteen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteet eivät liity tähän. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 9 |
| Hankkeessa hyödynnetään hakijaorganisaation kestävän kehityksen ohjelmaa. Huomioidaan mm. paperin kulutus ja laitehankinnat. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 7 | 8 |
| Hankkeessa toimitaan hakijaorganisaation kestävän kehityksen toimintasuunnitelman mukaisesti huomioiden mahdollisimman taloudelliset energialähteet toiminnassa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke tukee sosiaalista ja koulutuksellista kestävää kehitystä: eri toimijoiden osaamisen ja yhteiskehittämisen pitkäjänteisyys, taloudellisuus ja systemaattisuus. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Hyödynnetään sähköisiä palveluita viranomaisten kesken (lync), käytetään julkisia kulkuneuvoja | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoite on nuoren eheä asiakasprosessi, joka tähtää koulutukseen tai työllistymiseen. Tämä lisää nuoren hyvinvointia ja tuo mukanaan myös yhteiskunnallisia vaikutuksia työttömyyden alentuessa alueella. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Ohjauksen laadullisia mittareita kehitettäessä otetaan huomioon sukupuolten valtavirtaistaminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Ohjauksella ja riittävällä tuellla vaikutetaan ja varmistetaan aliedustettujen ryhmien ohjautuminen koulutukseen ja työelämään. Välilliset vaikutukset tulevat perheen hyvinvoinnin kautta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Ohjaamo Espoo on vuosina 2013-2018 toteutunut Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian hallinnoima hanke Euroopan Sosiaalirahaston ESR-rahoitteinen hanke, jota Keski-Suomen ELY-keskus on koordinoinut ja valvonut rahoittajan edustajana. ESR-rahoituksen osuus on 75% ja loput 25 %:n osuus jakaantuu Espoon kaupungin, Omnian ja Helsingin Diakonissalaitoksen kesken.
Ohjaamo Espoon tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja Espoossa tapahtuneeseen nuorisotyöttömyyden rajuun kasvuun hankehakua edeltävien 2,5 vuoden aikana kasvun ollessa 171 % alle 25-vuotiaiden osalta verrattuna valtakunnalliseen 55 %:n kasvuun. Ohjaamo-mallia on kehitetty täydentämään palveluita ja vastaamaan nuorisotyöttömyyden kasvun myötä lisääntyneeseen ohjaustarpeeseen. Ohjaamo Espoo on monialaista osaamista yhdistävä matalan kynnyksen palvelumalli, jolla vahvistetaan nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä. Ohjaamo tekee tiivistä yhteistyötä alueen palveluiden kanssa täydentäen peruspalveluita. Ohjaamo on esteetön ohjauskeskus kaikille ilman työtä tai koulutuspaikkaa oleville alle 30-vuotiaille nuorille. Erityisesti huomioidaan maahanmuuttajataustaiset, kouluttamattomat, sekä palveluiden ulkopuoliset nuoret. Lisäksi huomioidaan vastavalmistuneet nuoret, jotka tarvitsevat tukea päästäkseen työuran alkuun. Nuori voi hakeutua palveluun itse tai hänet voidaan ohjata sinne nuorisotakuun toimeenpanoon liittyvistä palveluista. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat ja kaikki alle 30-vuotiaat espoolaiset nuoret. Lisäksi kohderyhmää ovat myös nuorten palveluissa työskentelevä henkilöstö sekä alueen työnantajat.
Hankehakemuksen tavoitteiden mukaisesti Ohjaamo Espoon kehittämisessä on etsitty ratkaisuja ohjauksen toimimattomuuteen, nuorten palveluiden yhteiseen suunnitteluun ja johtamiseen, kouluttamattomien nuorten ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten palveluihin ohjaukseen sekä palveluiden tuottajien yhteistyön kehittämiseen ja rakenteisiin. Hankkeessa on alusta alkaen toimittu kahdella tasolla. Toisaalta on hankehaussa määritellyllä palveluohjauksellisella otteella autettu, neuvottu ja ohjattu nuoria heidän tarpeidensa mukaan palvelujärjestelmän piirissä sekä kehitetty verkoston toimijoiden yhteistyön ja yhdessä tekemisen mallia.
Ohjaamossa on kehitetty palveluita nuorten tavoittamiseksi sekä nuorten ohjautumiseksi nopeasti työhön, koulutukseen, työ- ja koulutuskokeiluun tai tarvitsemiinsa muihin palveluihin. Työtä on tehty pääkaupunkiseudun Ohjaamoiden kanssa yhteistyössä. Hyvinvointitiimi on auttanut, tukenut ja ohjannut nuoria hyvinvointia tukien kohti kouluttautumista ja työllistymistä. Nuoria on tuettu asumiseen, talousasioihin, itsenäistymiseen, ihmissuhteisiin ja vapaa-aikaan liittyen. Koulutustiimi on auttanut nuoria löytämään oman polkunsa koulutukseen oikea-aikaisesti oikealle alalle nuorta motivoiden ja näin vahvistanut koulutukseen kiinnittymistä. Työtiimi on tukenut nuoria yksilöohjauksin ja ryhmätoiminnalla omalle työuralle.
Palvelukokonaisuutta on koottu yhdessä verkoston toimijoiden kanssa. Yhteiskehittelyä on tehty palvelumuotoilun keinoin osallistaen niin johtoa, päälliköitä, asiantuntijoita kuin nuoria. Perusmäärittelynä on ollut monialainen ja moniammatillinen sekä organisaatio- ja hallintorajat ylittävä ohjaustoiminta. Palvelukokonaisuudesta on kehittynyt Ohjaamotalo, jossa työskentelee 80 asiantuntijaa ja jolla on ydintoimijoiden johtajista koostuva johtoryhmä. Johtamiselle ja operatiiviselle toiminnalle on määritelty tavoitteet, toiminnan vuosikello ja vaikuttavuuden mittarit.
Muiden Ohjaamojen tapaan Espoo sai hallituksen päätöksellä vakiinnuttamisrahoituksen hankkeen jälkeen vuosille 2018-2021. Espoon kaupunki on sitoutunut Ohjaamotalon toimintaan resursoimalla vastaavasti oman osuutensa. Kehittämistyö jatkuu kaupunkivetoisesti.
Hankkeen tuloksena on kehitetty ratkaisuja nuorten työllistymiseksi ja nuorisotyöttömyyden alenemiseksi (yritysyhteistyö, TyönhakuBoosti, Taitoa työnhakuun, korttikoulutukset, taksikurssi, Täsmärekry, WorkPilots), kouluttamattomien nuorten ohjautumiseksi tutkintoon johtavaan koulutukseen (koulutuksen asiantuntijan, opinto-ohjaajan, uraneuvojan ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden yhteistyö, Sun koulutus -ryhmä), nuorten joustaviin polutuksiin (Valma-, NAO- ja MAO-koulutukset, Omnian nuorten työpajat, Kierrätyskeskus, Kontti sekä maahanmuuttajille suunnatut ja muut hankkeet), palveluiden ulkopuolella olevien nuorten saamiseksi ohjauksen piiriin (Ohjaamotalon tehtävien jako toimijoittain), asiakastyön nopeaan läpivirtaukseen (Te-integroituneena osaksi Ohjaamotalon palvelukokonaisuutta), pääkaupunkiseudun yhteistyöhön (Ohjaamojen yhteiset palvelut) sekä yhteiseksi toimintamalliksi (Ohjaamotalo, kaupungin vetovastuu). Ohjaamo Espoo -hankkeessa on ohjattu työuralle yli 600 nuorta ja kesätöihin on valmennettu ja ohjattu n. 750 nuorta. Ohjauksessa olleista koulutuksiin on päässyt ja hakeutunut yli 300 nuorta ja oppisopimuskoulutukseen on ohjautunut 36 nuorta. Haastavimmissa tilanteissa olleita nuoria on ohjattu eri hyvinvoinnin palveluihin 250 nuorta. Asumiskoordinaattorin ohjauksessa on hankeen aikana ollut yli 300 nuorta, joista yli 130 on saanut itsellensä asunnon. Erityistä tukea vaativina asiakkaina Ohjaamo Espoon ohjauksessa oli ilman tutkintoa olevia tai peruskoulupohjaisia nuoria 41%, joista naisia 43% ja maahanmuuttajataustaisia nuoria 32%, joista naisia 41%.
Hankkeen päättyessä Espoossa on parempi tilanne. Ohjaamotalosta on muodostunut palvelualusta, joka kokoaa yhteen valtion, kunnan, koulutusorganisaatioiden, yksityisen sektorin ja järjestötoimijoiden palveluita. Toiminta jatkuu kaupungin johdolla. Tilastojen valossa hankkeen aikana nuorisotyöttömyys on alle 25-vuotiaiden osalta laskenut 26 % alle tuhanteen ja kaikkien alle 30-vuotiaiden osalta 17 % alle 2300 työttömään työnhakijaan, alle 25 vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta on 7,2 %, (24. alhaisin valtakunnallisessa vertailussa. Espoota edellä on ainoastaan pieniä kuntia. PK-kunnista Espoon luvut ovat parhaat) sekä virta yli 3 kk:n työttömyyden on 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä puolittunut ja kaikkien alle 30-vuotiaiden osalta lähes puolittunut. Parannusta on saatu myös työttömien koulutustaustan osalta. Hankkeen aikana alle 25-vuotiaiden pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työttömien nuorten määrä on laskenut sadalla 254 nuoreen alkuvaiheen 356 nuoresta. Muutos on merkittävä. Näin voidaan sanoa, että Espoossa Ohjaamo-hankkeella on edistetty nuorten ja nuorten palveluiden tilannetta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja on löydetty ratkaisuja hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin.