Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20137

Hankkeen nimi: Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hyria koulutus Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2250205-2

Jakeluosoite: PL 67

Puhelinnumero: 019 7783000

Postinumero: 05801

Postitoimipaikka: Hyvinkää

WWW-osoite: http://www.hyria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Vaittinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.vaittinen(at)hyria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 415 3491

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke edistää hyvinvointialoilla ammattiin opiskelevien nuorten opintoihin kiinnittymistä, työelämässä tarvittavan ammattitaidon saavuttamista sekä työllistymistä vanhuspalvelualalle. Hankkeessa selvitetään, miten hyvinvointialan opetus toteutetaan osallistavasti ja mikä opetuksen sisältö pitää jatkossa olla, kun vanhuspalvelujen osuus hyvinvointipalveluista kasvaa väestön ikääntymisen seurauksena.

Hankkeen tavoitteet:
1) Edistetään hyvinvointialan opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä motivoivan oppimisympäristön, Hyvinvointiklinikan, ja osallistavan pedagogiikan avulla
2) Edistetään työelämässä tarvittavan ammattitaidon saavuttamista ja työllistymistä tunnistamalla alueelliset työelämän tarpeet hyvinvointi-, erityisesti vanhuspalvelualalla
3) Edistetään tulevien työntekijöiden ja vanhuspalvelualan työnantajien kohtaamista
4) Huomioidaan sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät erityiskysymykset hyvinvointialan koulutuksessa
5) Selvitetään, millä tavoin Hyrian hyvinvointiala voi osallistua arvokkaan ikääntymisen tukemiseen yhdessä kunnallisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä miten Hyria voi osallistua kotona selviytymisen ja ikäihmisten kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen
6) Tuetaan myös jo työssä olevien osaamisen ja ammattitaidon parantamista

Toimenpiteet:
1) Kehitetään tehdyn esiselvityksen pohjalta opintoihin kiinnittymistä edistävää työelämälähtöistä hyvinvointialan oppimisympäristöä, Hyvinvointiklinikkaa
2) Lisätään opettajien osaamista osallistavassa pedagogiikassa sekä työelämätarpeiden mukaisissa opetuksen sisällöissä
3) Edistetään työelämässä tarvittavan ammattitaidon saavuttamista sekä nuorten ja työnantajien kohtaamista kehittämällä kuntouttavaa ja hyvinvointia edistävää hoitotyötä yhdessä työelämän ja kolmannen sektorin kumppaneiden kanssa.
4) Lisätään sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää osaamista ja toimenpiteitä, esim. malli erityisopiskelijan polusta Hyvinvointiklinikalla, nykytila-arvio hyvinvointialan vähemmistöistä. Suunnitellaan havaintojen pohjalta tarvittavat toimenpiteet.

Sukupuoleen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät erityiskysymykset:
Hyvinvointiala on tyypillisesti naisvaltainen ala. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimuksen raportissa (OPH, Raportit ja selvitykset 2014:7) nostettiin esiin sukupuolten eroja koulutuksen läpäisyssä sekä aloittain. Valtakunnallisten tilastojen mukaan omalla koulutusalallaan vähemmistönä olevaa sukupuolta edustavien läpäisyprosentti on heikompi kuin enemmistön. Sosiaali- ja terveysalalla enemmistönä olevien naisten läpäisy on parempaa (70 %) kuin miesten (55 %). Hankkeessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät erityiskysymykset hyvinvointialan koulutuksessa siten, että kehitetään ja edistetään erilaisten oppijoiden perustaitoja ja koulutukseen osallistumista huomioiden esimerkiksi erityisopiskelijoiden, maahanmuuttajanuorten sekä kummankin sukupuolen erityiset tarpeet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1) Hyvinvointialan opiskelijat, joiden opintojen suorittamista, työelämävalmiuksia ja ammattitaitoa sekä opintojen jälkeistä työllistymistä hankkeen toimenpiteillä edistetään
2) Hyvinvointialan opettajat, joiden osaaminen opiskelijoiden tukemisessa, opetuksen sisällöissä sekä alakohtaisten erityiskysymysten (tasa-arvo, yhdenvertaisuus, erityisesti sosiaalinen kestävä kehitys) lisääntyy

4.2 Välilliset kohderyhmät

1) Hyvinvointi- ja erityisesti vanhuspalvelujen asiakkaat (ikäihmiset), joiden hyvinvointiin hankkeen toimenpiteillä voidaan vaikuttaa sekä suoraan (hankkeessa toteutettavat pilotit) että välillisesti (valmistuvien opiskelijoiden ammattitaito)
2) Hyvinvointi- ja erityisesti vanhuspalveluiden tuottajat (kunnat, yritykset), joiden osaamis- ja työvoimatarpeisiin hankkeessa etsitään ratkaisuja
3) Hoito- ja hoiva-alan työntekijät, joiden ammattitaitoa ja työssäjaksamista hankkeen toimenpiteillä tuetaan
4) Kolmannella sektorilla toimivat vanhuspalvelujen toimijat, esimerkiksi järjestöt, jonka kanssa pyritään löytämään uudenlaisia yhteistyötapoja ikäihmisille tarjottavien palvelujen toteuttamisessa

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 150 731

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 150 731

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 200 975

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 200 975

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Kanta-Häme

Seutukunnat: Helsingin, Riihimäen

Kunnat: Hausjärvi, Loppi, Riihimäki, Hyvinkää

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 220

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kyllä. Hankevalmistelussa huomioidut sukupuoleen liittyvät haasteet ja tunnistetut ongelmat perustuvat Oph:n tuottamaan Läpäisyn tehostamisohjelman väliraporttiin. Tunnistetut ongelmat on kuvattu hakemuksen kohdassa 5.1. Hankkeen tavoitteena on jatkaa ja lisätä sukupuolinäkökulman huomioimista hankkeen toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kyllä. Hankkeen tavoitteena on jatkaa ja lisätä sukupuolinäkökulman huomioimista hankkeen toteutuksessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei. Hankkeen päätavoite on nuorten opintoihin kiinnittyminen, työelämässä tarvittavan ammattitaidon saavuttaminen sekä työllistyminen vanhuspalvelualalle.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 0
Hyvinvointiklinikan arvot on määritelty. Ne ovat monialainen kumppanuus, kestävä kehitys, arvostava kohtaaminen ja vastuullisuus. Arvot tukevat erityisesti ekologisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen periaatteita. Hyvinvointiklinikan opiskelijat määrittelevät vuosittain näiden arvojen pohjalta yhteiset tavoitteet ja toimintatavat tulevalle lukuvuodelle.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Kun kestävän kehityksen opetus sisältyy Hyvinvointiklinikan opetukseen, materiaalien käyttö ja jätteen synty huomioidaan opetustilanteissa (välitön vaikutus). Välillinen vaikutus syntyy, kun kestävä kehitys siirtyy opiskelijoiden ammattitaitona työelämään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hanke edistää rakennerahasto-ohjelman mukaista kestävää taloutta ja mahdollistaa talouden kasvun kouluttamalla tekijöitä ja etsimällä ratkaisuja kasvavaan vanhuspalveluiden kysyntään. Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin lisääminen ei ole suoraan riippuvainen aineellisten resurssien käytöstä. Hankkeen tavoitteena on edistää työllisyyttä, uudenlaisia kestävän kulutuksen ja vanhuspalvelujen tuotannon toimintamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia sekä tukea paikallisten voimavarojen hyödyntämistä (mukaan lukien oppilaitokset ja kolmas sektori). Tavoitteena on, että Riihimäki-Hyvinkää-alue kykenee kohtaamaan tulevaisuuden haasteet väestön ikääntymiseen liittyen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa syntyvä ammattitaito ja osaaminen edistävät aineettomien palvelujen syntymistä. Hanke edistää rakennerahasto-ohjelman mukaista kestävää taloutta ja mahdollistaa talouden kasvun kouluttamalla tekijöitä ja etsimällä ratkaisuja kasvavaan vanhuspalveluiden kysyntään. Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin lisääminen ei ole suoraan riippuvainen aineellisten resurssien käytöstä. Hankkeen tavoitteena on edistää työllisyyttä, uudenlaisia kestävän kulutuksen ja vanhuspalvelujen tuotannon toimintamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia sekä tukea paikallisten voimavarojen hyödyntämistä (mukaan lukien oppilaitokset ja kolmas sektori). Tavoitteena on, että Riihimäki-Hyvinkää-alue kykenee kohtaamaan tulevaisuuden haasteet väestön ikääntymiseen liittyen.
Liikkuminen ja logistiikka -1 0
Hankkeen toteutustapa (oppilaitos ja työelämä yhdessä, viedään opetus työpaikoille ja asiakkaiden luo) saattaa aiheuttaa jonkin verran enemmän autolla liikkumista verrattuna tavanomaiseen opetukseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 6
Välitön vaikutus opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen (parantuneet osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet, opiskelumotivaation lisääntyminen, parantuneet edellytykset työllistyä ja olla osallinen yhteiskunnassa). Välillinen vaikutus ikääntyvän väestön hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 4 2
Hankkeen toiminnassa huomioidaan esimerkiksi Läpäisyn tehostamisen seurantaraportissa (OPH 2014) havaitut sukupuolten tasa-arvoon liittyvät ongelmat ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeen toimenpiteisiin sisältyy tasa-arvon edistämiseen liittyvän osaamisen lisääminen esim. henkilöstön koulutuksen avulla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hyvinvointiklinikan arvot on määritelty. Ne ovat monialainen kumppanuus, kestävä kehitys, arvostava kohtaaminen ja vastuullisuus. Arvot tukevat erityisesti ekologisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen periaatteita. Hyvinvointiklinikan opiskelijat määrittelevät vuosittain näiden arvojen pohjalta yhteiset tavoitteet ja toimintatavat tulevalle lukuvuodelle.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi.
Ympäristöosaaminen 2 1
Koska kestävän kehityksen opetus sisältyy Hyvinvointiklinikan opetukseen, materiaalien käyttö ja jätteen synty huomioidaan opetustilanteissa (välitön vaikutus). Välillinen vaikutus syntyy, kun kestävä kehitys siirtyy opiskelijoiden ammattitaitona työelämään.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet hanke oli Hyria koulutuksen hyvinvointialojen osaston toteuttama hanke. Hankkeen kohderyhmänä olivat hyvinvointialojen (hiusala, kauneudenhoitoala, sosiaali- ja terveysala) opiskelijat ja opettajat. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä olivat vanhuspalvelujen asiakkaat ja tuottajat sekä hoito- ja hoiva-alantyöntekijät ja kolmannen sektorin toimijat.

Hankkeen aikana kehitimme hyvinvointialojen opiskelijoiden monialaista oppimisympäristöä, Hyvinvointiklinikka Hyrinää, vastaamaan opiskelijoiden, työelämän ja yhteiskunnan tarpeita. Hankkeen myötä Hyvinvointiklinikka Hyrinästä muodostui hius-, kauneus- ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yhteinen oppimisympäristö ja yritys, jossa tarjoamme hyvinvointipalveluja asiakkaillemme opiskelijoiden osaaminen ja tutkintovaatimukset huomioiden. Hyvinvointiklinikan ja siellä toteutettavan työelämälähtöisen ja osallistavan pedagogiikan avulla valmennamme hyvinvointialojen opiskelijoita saavuttamaan tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja. Työelämälähtöinen opiskelutapa koetaan motivoivana opiskelumuotona ja se mahdollistaa erilaisten opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelupolut.

Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli myös opettajuuden ja pedagogiikan muutos. Hankkeen aikana hyvinvointialojen opettajien osaamista osallistavassa pedagogiikassa ja valmentamisessa vahvistettiin koulutuskokonaisuuksien, kehittämispäivien ja yhteisvalmentajuuden avulla. Kehittämistyön lopputuotoksena syntyi Valmentajan käsikirja, johon on kuvattu hyvinvointiklinikan valmentamisen malli ja sen teoreettinen viitekehys. Valmentajan käsikirjassa on toimintaohjeita ja työkaluja, joiden avulla valmentaja-opettaja voi kehittää omaa toimintaansa valmentajana. Valmentamisen mallin kautta vahvistamme hyvinvointialojen opiskelijoiden työelämätaitoja. Valmentamisen mallia ja työkaluja käytetään ennen kaikkea Hyrinän työkeikoille valmentautumisessa, mutta malli on sovellettavissa kaikkeen oppimiseen. Malli on siirrettävissä myös muille aloille ja koulutusasteille.

Hankkeen tavoitteet ja Hyvinvointiklinikan tarve nousi myös seutukunnan väestönkehityksen näkökulmasta. Väestön ikääntyessä hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa. Hyvinvointiklinikka Hyrinä vastaa omalta osaltaan tähän palvelutarpeen kasvuun jo opiskelujen aikana tarjoamalla eri asiakasryhmille hyvinvointipalveluita julkisten palvelujen rinnalla. Lisäksi opiskelijat saavat kokemuksia ikäihmisten kanssa työskentelystä. Tavoitteena on, että yhä useampi hyvinvointialojen opiskelija näkisi itsensä työskentelemässä ikäihmisten parissa – alasta riippumatta. Hankkeen aikana kokeilimme ja vakiinnutimme erilaisia yhteistyömalleja vanhustyön toimijoiden kanssa ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakykyisyyden edistämiseksi.

Hankkeen aikana teimme myös selvityksen hyvinvointialojen ”ainokaisten” eli poikaopiskelijoiden kokemuksista hyvinvointialojen koulutuksessa. Tavoitteena oli huomioida sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät erityiskysymykset hyvinvointialojen koulutuksessa. Selvitys tehtiin teemahaastattelua mukaillen. Selvityksen perusteella Hyria koulutuksen hyvinvointialojen koulutuksessa sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ei edellytä nykyisten toimintatapojen muutoksia. Opiskelijoita kohdellaan yksilöinä – sukupuolesta riippumatta.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi