|
|
|
Hankekoodi: S20173
Hankkeen nimi: Biotalouden asiantuntijakoulutus BiotAsk
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1
Puhelinnumero: 0294480000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
WWW-osoite: http://www.oulu.fi/yliopisto
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TANSKANEN JUHA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.tanskanen(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358294482340
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Biotaloudella on vaikutusta kestävään kehitykseen mm. siten, että alaan liittyvä uusi tutkimustieto mahdollistaa perinteisten materiaalien ja kemikaalien korvaamisen uusiutuvilla, luontoa vähemmän kuormittavilla ja ihmiselle vähemmän haitallisilla sekä usein myös helpommin luonnonkiertoon palautuvilla tuotteilla. Uudet biotaloustuotteet edistävät usein maamme omien luonnonvarojen käyttöä ja vähentävät muualta tuotavien perinteisten materiaalien tarvetta. Metsäteollisuuden rakennemuutos on avaamassa aivan uusia mahdollisuuksia siihen kytkeytyvälle uusien nykyistä huomattavasti korkeamman jalostusasteen biotuotteiden valmistamiselle sekä niihin perustuvien teknologioiden kehittämiselle. Metsien rinnalla pellot liittyvät keskeisenä osa-alueena biotalouden resursseihin, joihin voidaan liittää näiden lisäksi myös vesistöt, niityt ja suot. Myös kaivosten vedenkäsittelyn tarvitsemien uusien biopohjaisten kemikaalien käytössä on saavutettu lupaavia tutkimustuloksia.
Oulun yliopiston Teknillinen tiedekunta on valinnut biotalouden tutkimuksen ja koulutuksen tärkeimmäksi strategiseksi kehittämisalakseen. Oulun yliopiston monitieteinen biotalouden tutkijayhteisö sai viimeisimmässä kokonaisarvioinnissa kansainväliseltä asiantuntijaryhmältä erittäin positiivisen ja kannustavan palautteen.
Biotalouden koulutusta on vielä vähän eikä sen eri alueiden koulutusta ole koordinoitu. Biotalouteen liittyvää tietoa tuotetaan ja tarvitaan eri aloilla. Tieto ei usein synny siellä missä sitä tarvitaan ja käytetään. Tiedon tuottajat ja hyödyntäjät ovat kaukana toisistaan ja heidän välille tarvitaan yhteistyö- ja koulutusverkosto. Tarvitaan aiempaa monipuolisempaa sekä työelämän tarpeita paremmin vastaavaa koulutusta. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa laadukkaampaa ja sisällöllisesti täysin uutta koulutustarjontaa sekä luoda biotalouden 25 opintopisteen osaamiskokonaisuus ja oppimateriaali, jota voidaan räätälöidä ja hyödyntää biotalousalan asiantuntijoiden perus-, täydennys- ja muuntokoulutuksessa useilla tieteen- ja ammattialoilla. Välittämällä alalla tuotettua tutkimustietoa yrityksille luodaan uutta innovaatiopotentiaalia. Toisaalta verkostolle järjestetyissä workshopeissa ja seminaareissa tutkijoille välittyy tehokkaasti tietoa yritysten kannalta relevanteista tutkimuskysymyksistä. Lisäksi vuoropuhelua on tarpeen edistää eri toimialojen kesken uusien teollisten symbioosien ja perusteollisuuden yhteyteen rakentuvien yrityskylien aikaansaamiseksi.
Hanke koostuu seitsemästä työpaketista (htkk): Hankkeen suunnittelu ja koordinointi sekä tulosten implementointi ja raportointi (11); Metsäbiomassojen käsittelyyn käytettävät uudet prosessit ja niistä saatavat tuotteet (5); Pelto-, niitty- ja suobiomassojen jalostusmahdollisuudet sekä niistä saatavat uudet tuotteet (5); Elintarviketuotannon uudet prosessit ja tuotteet (4); Uudet biomassapohjaiset rakennusmateriaalit ja pinnoitteet (4); Teolliset symbioosit ja teollinen teknologia (5); Toimialakohtaiset biotalousseminaarit ja as hoc –tapahtumat (6).
Alueen opiskelijat, eilnkeinoelämä ja yritykset. Tavoitteena on lisätä näiden kohderyhmien ammattitaitoa, kilpailukykyä ja innovaatiopotentiaalia biotalouden alalla. Hankkeessa syntyvät koulutustuotteet ovat myös työvoimapoliittisen koulutuksen (ammatillisen täydennys- ja muuntokoulutuksen) käytettävissä heidän tarpeiden ja suunnitelmien mukaisesti.
Biotaloushanke tukee arvo- ja innovaatioketjun toimijoita sekä alkutuotannossa (maa- ja metsätalous) että
teollisuustuotteiden ominaisuuksien kehittämisessä (rakennusmateriaali- ja teknologiateollisuus).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 239 968
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 227 127
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 277 968
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 263 619
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Ylivieskan, Koillismaan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Ii, Ylivieska, Oulainen, Alavieska, Oulu, Tyrnävä, Kalajoki, Siikajoki, Utajärvi, Raahe, Lumijoki, Hailuoto, Sievi, Taivalkoski, Pyhäjärvi, Muhos, Reisjärvi, Kempele, Siikalatva, Kärsämäki, Merijärvi, Pyhäntä, Nivala, Pudasjärvi, Haapavesi, Liminka, Haapajärvi, Pyhäjoki, Kuusamo
Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
Suunniteltu: 37
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6
Suunniteltu: 410
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 8 |
| Biotalousalan osaamisen myötä uusiutuvien materiaalien ja energian käyttä lisääntyy. Kierrätys ja uusiokäyttö voidaan toteuttaa paremmin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 5 |
| Biotalousalan osaamisen myötä uusiutuvien materiaalien ja energian käyttä lisääntyy. Kierrätys ja uusiokäyttö voidaan toteuttaa paremmin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Biotalousosaamisen käyttöönotto vaikuttaa myös alkutuotantoon. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Uusiutuvat materiaalit korvaavat mm. muoveja, joten niiden käyttöönoton edistäminen parantaa vesistöjen tilaa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 8 |
| Biotalous vaikuttaa myönteisesti materiaalitehokkuuteen ja jätteiden määrän vähäntymiseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 6 |
| Biotaloustuotteilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja muita energialähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 7 |
| Hankkeessa toivotaan syntyvän uutta paikallisiin luonnonvaroihin perustuvaa liiketoimintaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 5 |
| Biotalouden osaaminen lisääntyy välittömästi. uusi yritystoiminta synnyttää uutta liiketoimintaa ja palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 4 |
| Paikallisten raaka-ainevarojen käyttö vähentää pitkiä kuljetuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 4 |
| Osaaminen lisää hyvinvointia. Uusi yritystoiminta lisää paikallista toimeliaisuutta myös syrjäseuduilla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 3 |
| Biotalous parantaa mahdollisesti alueellista tasa-arvoa synnyttämällä työtä sinne, missä sitä on tällä hektellä vähiten tarjolla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 4 |
| Biotalous luo uusia työpaikkoja syrjäseuduille. Alueellinen tasa-arvon kehittyminen edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 5 |
| Biotalous mahdollistaa aiempaa paremmin maatalousympäristön säilymisen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 6 |
| Biotalous on osa ympäristöosaamista. | ||
I Hankkeessa tuotettiin laaja, uusimpaan tutkimustietoon ja eri sidosryhmien näkemyksiin pohjautuva biotalouden oppimateriaali, joka painottaa erityisesti pohjoisten alueiden biotaloutta ja sen teollisia mahdollisuuksia. Tuotettu aineisto voidaan jakaa neljään temaattiseen osakokonaisuuteen:
1) Elintarviketeollisuuden uudet prosessit ja tuotteet
2) Lignoselluloosapohjaisen biomassan jalostus ja uudet tuotteet
3) Teolliset symbioosit ja teollinen ekologia
4) Uudet biomassapohjaiset rakennusmateriaalit ja pinnoitteet
Pääasiassa tutkijoiden tuottamaan aineistoa on kommentoitu useiden asiantuntijoiden toimesta. Osakokonaisuuksien sisältöä ja painotusta on muokattu näiden kommenttien pohjalta.
Tuotettu oppimateriaali on tallennettu sähköiseen oppimateriaalipankkiin ja jakelujärjestelmään sekä muokattu siten, että se sopii sekä esitys- että itseopiskelumateriaaliksi.
II Hankkeen toteutettiin kaksi seminaaria POHTOssa (Teolliset symbioosit ja teollinen ekologia sekä Uudet biomassapohjaiset rakennusmateriaalit ja pinnoitteet). Lisäksi suunniteltiin ja valmisteltiin kaksi yliopistolla pidettävää seminaariohjelmaa (Elintarviketeollisuuden uudet prosessit ja tuotteet sekä Lignoselluloosapohjaisen biomassan jalostus ja uudet tuotteet).
Määrällisistä indikaattoritavoitteista jäätiin selvästi, koska seminaarien markkinointi ei onnistunut. Emme saaneet useista yrityksistä huolimatta seminaareihimme riittävästi osallistujia. Yritysten avainhenkilöt olivat erittäin kiinnostuneita, mutta eivät yleensä saaneet järjestettyä aikaa koulutustilaisuuksiimme. Johtopäätöksemme on se, että sekä koulutus että verkostoituminen ja asiantuntijoiden välinen keskustelu pitää pyrkiä järjestämään ajasta ja pakasta riippumattomasti. Hankkeessa luotu sähköinen tietopankki antaa tähän jatkossa hyvät mahdollisuudet.