Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20192

Hankkeen nimi: Tukea ja tehoa järjestöjen työllistämiseen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.2.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen 4H-liitto r.y.

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0202342-5

Jakeluosoite: Kasarminkatu 43 B

Puhelinnumero: 0443777469

Postinumero: 87500

Postitoimipaikka: KAJAANI

WWW-osoite: http://www.4h.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Seija Heikkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: seija.heikkinen(at)4h.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443777469

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tukea ja tehoa järjestöjen työllistämiseen hankkeella parannetaan paikallisiin yhdistyksiin palkattujen nuorten ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisedellytyksiä yhdistyksessä tehdyn työjakson jälkeen.
Hankkeessa rohkaistaan paikallisia yhdistyksiä työllistämään aiempaa useampia työttömiä joko yhdessä muiden alueen yhdistysten kanssa tai yksin.
Yhdistyksiin palkattujen henkilöiden työelämävalmiuksia ja työnhakutaitoja parannetaan hankkeen aikana annettavan ohjauksen ja koulutusten avulla.
Paikkakuntien työllistämisestä vastaavien viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä parannetaan hankkeen aikana.
Hankkeen toimenpiteet ovat koulutukset, ryhmä- ja yksilöohjaus, tutustumiset työnantajiin ja yhteistyöpalaverit.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat yhdistysten palkkalistoilla olevat työntekijät (tukityöllistetyt ja vakinaisessa työsuhteessa olevat) sekä yhdistysten luottamushenkilöjohto.

Ensisijainen kohderyhmä ovat yhdistysten työntekijät, joita voivat olla sekä palvelutuotantoon työllistettyjä nuoria ja muita työntekijöitä. Hankkeella vaikutetaan yhdistysten luottamushenkilöiden ja toimihenkilöiden osaamiseen työnantajina ja esimiehinä. Lisäksi hankkeesta hyötyvät paikkakuntien yritykset saadessaan kontakteja potentiaalisten työntekijöiden kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Paikkakunnilla toimivat viranomaiset ja työntekijöitä työllistävät yritykset ja muut työnantajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 235 290

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 212 530

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 253 290

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 230 530

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Oulunkaaren, Itä-Lapin, Torniolaakson, Oulun, Kajaanin, Ylivieskan, Koillismaan

Kunnat: Sodankylä, Ylivieska, Oulainen, Ristijärvi, Tyrnävä, Ylitornio, Lumijoki, Salla, Sievi, Taivalkoski, Kempele, Sotkamo, Pudasjärvi, Liminka, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 28

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 50

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 102

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kolmannen sketorin ja erityisesti 4H-yhdistysten työtehtäviin työllistyy erityisesti vähemmän kouluttautuneita naisia, joiden työllistyminen paikkakunnalla muutoin saattaa olla heikompaa. Toisaalta 4H-järjestössä on pulaa miespuolisista ohjaajista, joten onnistuneen työllistämisjakson jälkeen voidaan saada motivoituneita ohjaajia ja vapaaehtoisia, jotka jatkavat työsuhteen jälkeen mielekkään harrastuksen piirissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeessa ei sukupuolella ole merkitystä kolmannelle sektroille rakennettavien työtehtävien hoitamiseen etsitään sopivat henkilöt sukupuolesta riippumatta ja heidän urapolkunsa rakennetaan heniklöiden omista lähtökohdista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaan henkilöiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen työmarkkinoilla ja oman elämän rakentamisessa. Tavoitteena on toimia tasa-puolisesti sekä naisten että miesten kanssa, mutta hankkeen päätavoite se ei ole.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia. Paikallisen yritystoiminnan kehittämisedellytykset paranevat paikallisen työvoimatarjonnan ja tiiviimmän yhteistyön seurauksena.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia. Kolmannen sektorin toimijoiden aktivoitumisen myötä saattaa syntyä uusia paleluita ja toimintoja alueelle.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutuksia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella on suoria vaikutuksia yhdistysten työntekijöiden hyvinvointiin. Hankkeen myöstä työntekijöiden osallisuus, työllisyys ja osittain myös terveys paranevat.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeessa ei ole terityisiä toimia miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Hankkeella on suoria vaikutuksia yhdenvertaisuuden lisääntymiseen. Hankkeella pyritään poistamaan vaikeasti työllistyvien ja muun työvoiman eroja. Lisäksi yhdistysten työnantajaosaamisen lisääntymisen seurauksena kolmannen sektorin työpaikat ovat vertailukelpoisia muiden alueen työpaikkojen kanssa ja jatkotyöllistyminen helpottuu. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden erityistarpeet huomioidaan hankkeen suomien resurssien puitteissa.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Alueiden yhdistysten mahdollisuudet hoitaa maisemanhoitotöitä ja muita elinympäristöä kohentavia toimia paranevat.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tuettiin nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä sekä parannettiin yhdistysten toimintaedellytyksiä työnantajana Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Rahoituksen hankkeelle myönsi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Työllistymistä tuettiin tarjoamalla työllistymistä edistäviä yksilöllisiä palveluja, lisäämällä kolmannen sektorin toimijoiden osaamista ja vahvistamalla palveluverkoston yhteistyötä. Hankkeen aikana kehitettiin paikkakuntien työllistämisestä vastaavien viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeen kohderyhmänä olivat yhdistysten työntekijät, yhdistysten luottamushenkilöjohto sekä välillisesti paikkakunnilla toimivat viranomaiset sekä yritykset ja muut työnantajat.

Hankkeen aikana järjestettiin koulutuksia, ryhmä- ja yksilöohjausta, tutustumisia työnantajiin sekä erilaisia yhteistyötapaamisia. Näillä toimenpiteillä parannettiin paikallisten yhdistystoimijoiden osaamista, työhyvinvointia sekä työssäjaksamista. Koulutuksissa ja ohjauksissa hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä.

Paikallisia toimijoita rohkaistiin työllistämään työttömiä työnhakijoita. Koulutuksen ja ohjauksen avulla edistettiin yhdistyksiin työllistettyjen henkilöiden työelämävalmiuksia ja työnhakutaitoja. Työntekijöitä ohjattiin omien vahvuuksien tunnistamisessa ja vahvistamisessa. Yrittäjyyspolku tuotiin esille yhtenä mahdollisuutena työllistymiseen. Alle 29-vuotiaille järjestettiin yrityskursseja ja yrityksen perustamista tehtiin tutuksi.
Osatoteuttajat työllistivät hankkeen aikana 355 henkilöä (ESR-henkilötietojärjestelmä), joista alle 25-vuotiaita oli 220 ja yli 55-vuotiaita 27.

Hanke toimi 15 paikkakunnalla Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Hankkeen osatoteuttajina toimivat 4H-yhdistykset Kuusamossa, Limingassa, Taivalkoskella, Pudasjärvellä, Kempeleessä, Tyrnävällä, Lumijoella, Ylivieskassa, Oulaisissa, Sodankylässä, Ylitorniossa, Sallassa, Ristijärvellä, Sotkamossa ja Sievissä.