|
|
|
Hankekoodi: S20200
Hankkeen nimi: Varsinais-Suomen VALO valmennus
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Varsinais-Suomen Sininauha ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 2129026-2
Jakeluosoite: Latokarinkatu 3
Puhelinnumero: 0504553460
Postinumero: 20200
Postitoimipaikka: turku
WWW-osoite: http://www.vs-sininauha.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Totti Räsänen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja (1.6.18 alk.)
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: totti.rasanen(at)vs-sininauha.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero:
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Varsinais-Suomen VALO valmennus -hanke tarjoaa heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille mahdollisuuden suorittaa ammatillisen tutkinnon osia näyttötutkinnoin työpajavalmennuksen avulla. Toimintamalli lisää työllistämisjakson vaikuttavuutta ja mallin avulla tehostetaan henkilöiden eteenpäinohjausta ammatilliseen koulutukseen ja/tai työelämään.
Hankkeen varsinaisina tavoitteina on VALO valmennustoiminnan käynnistäminen Varsinais-Suomen Sininauha ry:n, Raina-säätiön, Raision kaupungin ja Turun kaupungin työkeskuksen valmennusyksiköissä sekä hankkeen osapuolien ja sidosryhmien yhteistyön kehittäminen.
Hankkeen avulla valmentajat sijoittuvat hankeaikana neljään eri yksikköön, joissa valmentautujat hankkivat työkokeilujaksollaan työtehtäviä suorittaen osaamisen tutkintotilaisuuden suorittamiseksi. Toimintamalli perustuu käytännönläheiseen työnohjaukseen, learning by doing-menetelmään niin, että teoria on integroitu työskentelyyn. Toiminta on työelämälähtöistä ja ammattitaitoja harjoitellaan ulkopuolisissa, yhteistyötahojen kautta hankituissa, työkohteissa valmentajan ohjauksella. Yksilöllisellä ohjauksella postetaan työskentelyn ja kouluttautumisen esteitä. Lähtökohtana asiakaslähtöisyys, motivointi ja tuki.
Ammattitutkinnon osan suorittamisen lisäksi panostetaan erityisesti jatko-ohjaukseen. Valmentautujalle pyritään löytämään jatkopaikka, jossa tämä voi suorittaa opintonsa loppuun tai työskennellä taitotasonsa edellyttämässä tehtävässä osallistuen näin omalla panoksellaan työelämään. Yksikköjä monistamalla jatkopolutus yksiköiden välillä mahdollistaa useamman tutkinnon osan suorittamisen.
Jotta asiakkaiden eteenpäinohjaus on mahdollista, hankkeessa kehitetään sisäistä sekä verkostoyhteistyötä. Hankkeen osapuolien välinen yhteistyö itsessään rikkoo sektori- ja kuntarajoja, jonka lisäksi yhteistyössä painotetaan erityisesti yhteistyötä koulutus- ja työelämäsektorien kanssa. Hankkeessa hyödynnetään mukana olevien toimijoiden olemassa olevia yhteistyöverkostoja ja yhteistyöllä kehitetään uusia käytäntöjä valmennukseen ja asiakastyöhön. Ulkopuolisten työkohteiden sekä jatko-ohjauksen vaihtoehtojen löytämiseksi laajennetaan yritysyhteistyötä sekä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden, seurakuntien ja erilaisten järjestöjen kanssa.
Hankkeen toimenpiteiden avulla laadullistetaan työpajatoimintaa ja kehitetään alueellista yhteistyötä.
Mallin avulla mahdollistetaan yksiköiden palvelupolkuihin työväline, jonka avulla voidaan edistää yhä vaikuttavammin asiakkaiden työllistymistä sekä kouluttautumista.
Tutkinnon osan suorittamisen avulla mahdollistetaan kouluttautumisen alkuun saattaminen, jatkaminen, päättäminen ja/tai päivittäminen. Kouluttautuminen on työllistymistä vahvasti edistävä tekijä.
Hankkeen toteutusaikana kehitetään yhteistyöverkostoa, erityisesti yritysyhteistyötä. Jatkopolkujen mahdollistaminen sekä jatkoväylien etsiminen tiiviisti yhteistyössä hankkeen sekä alueen toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana kartoitetaan jatkoväylät ja laaditaan palvelukartta, jossa kuvataan toimijoita ja toimenpiteitä, joihin valmentautujaa voi ohjata eteenpäin jaksolta.
Jatkopolun varmistaminen:
VALO-valmennuksessa kiinnitetään erityishuomiota valmentautujan yksilöllisen työpajajakson jälkeisen jatkopolun suunnitteluun. Tavoitteellisella yritysyhteistyöllä sekä oppilaitosyhteistyöllä pyritään löytämään jokaiselle valmentautujalle jatkopolku työelämävalmiuksen lisäämiseksi. Ensisijaisesti hankkeen kohderyhmän valmentautujia pyritään ohjaamaan työelämään ja opintoihin. Hankkeen sekä valmennusyksiköiden henkilöstö varmistaa jatkopolun tiiviillä yritysyhteistyöllä, oppilaitosyhteistyöllä sekä alueellisella verkostoyhteistyöllä. Hankkeelle haetut henkilöstöresurssit mahdollistavat työvalmennuksen lisäksi verkostoitumistyöskentelyn valmentautujien jatkopolkujen varmistamiseksi.
Yritysyhteistyön kehittämisellä pyritään löytämään työelämään tutustumispaikkoja, työkohteita sekä jatkopaikkoja niille valmentautujille, joilla (tuki)työllistyminen yritykseen palvelee heidän työelämätaitojaan ja työllistymisedellytyksiään. Yritysyhteistyötä kehitetään luomalla yrityskontakteja eri yrityksiin, joihin voidaan organisoida valmentautujille jakson aikana niin vierailuja, työkohteita (esim. avustamistyöt) sekä erilaisia työllistymisvaihtoehtoja. Hankehakemuksessa kontaktoitaviin yrityksiin on asetettu myös määrälliset tavoitteet. Yritysyhteistyötä kehitetään myös osallistumalla paikallisen kummiyritysverkoston kehittämistyöhön ja luomalla sitä kautta yritys- ja verkostokontakteja työllistymisen edistämiseksi.
Oppilaitosyhteistyötä kehitetään tiiviiksi ja joustavaksi niin, että valmentautujille, joille työllistymisvalmiuksien lisäämiseksi on ensisijaista koko tutkinnon suorittaminen, löytyy tapa suorittaa opintonsa. Yhteistyötä kehitetään niin ohjausryhmän kuin käytännön ohjaavan opettajan kanssa tehtävällä asiakasohjausyhteistyöllä. Opiskeluvaihtoehtojen löytämisessä hyödynnetään niin kaupungin, eri järjestyöjen ja oppilaitosten omia hankkeita (esim. Nuorten aikuisten osaamisohjelma), jatkopoluttamista eri valmennusyksiköiden/työpajojen välillä, oppisopimusopiskelua ja muita käytettävissä olevia vaihtoehtoja. Yhtenä vaihtoehtona on myös (työkokeilu/palkkatuki)jakso yrityksessä, jonka aikana valmentautujalla on mahdollisuus suorittaa VALO-valmennuksen kautta ja tuella tutkinnon osia lisää.
Jokaiselle valmentautujalle tehdään kirjallinen jatkosuunnitelma yhdessä valmentautujan ja tarvittavien sidosryhmien (tukipalvelut, oppilaitoksen edustaja, TE-hallinnon edustaja) kanssa. Suunnitelmassa arvioidaan valmentautujan työelämävalmiuksia, palveluntarvetta sekä kirjataan konkreettinen suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hankkeen päättyessä toimintamalli on juurtunut osaksi yksiköiden palvelupolkuja, yhteistyöverkosto on laaja ja jatko-ohjausvaihtoehdot ovat kartoitettu alueellisesti. Hanke liittyy osaksi VALO -mallin valtakunnallista levittämishanketta ja tavoitteena on mahdollistaa toimintamallin joustava käyttö laajasti eri työpajoilla sekä antaa käyttöön materiaali, joka auttaa toimijoita käynnistämään, toteuttamaan sekä kehittämään toimintaa.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla on puutteellinen koulutus tai jotka ovat pitkäaikais- tai toistuvaistyöttömiä tai osatyökykyisiä. Kohderyhmänä ovat sellaiset henkilöt, joiden työllistymisedellytyksien parantamiseksi tarvitaan osaamista ja työmarkkinavalmiuksia vahvistavia toimenpiteitä ja jotka tarvitsevat matalan kynnyksen ohjausta ja tukea.
Toimintamalli antaa lisätyökalun työllistymisen edistämiseen sekä nivelkohtiin, työllistämishankkeesta eteenpäin siirymiseen.
Toimintamalli sopii kaiken ikäisille, sellaisille henkilöille, joilla ei ole ammatillista tutkintoa, joilla on kesken jääneet opinnot tai jotka tarvitsevat ammattitaidon ja osaamisen päivittämistä tai virallisen koulutusjärjestelmän hyväksymän todistuksen osaamisestaan.
Koulutuksen alkuun saattaminen, jatkaminen, päättäminen ja päivittäminen.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yritykset sekä alueen työllisyyden hoitoon lukeutuvat sidosryhmät ja verkostot. Hankkeen toisena tavoitteena on alueellisen yhteistyön kehittäminen. Hankevalmistelussa on käyty keskusteluja Varsinais-Suomen TE-toimiston palveluesimies Maaret Rantolahden kanssa alueellisen yhteistyöverkoston kartoittamisesta. Kontaktointi työpajaverkostoon, alueelliseen välityömarkkinakoordinaattoriin, Turun ohjaamoon (tulev. kohtaamo) sekä Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan hankkeen toteutusaikana yhteistyön lisäämiseksi.
Hankkeessa tehdään tiivistä yritysyhteistyötä, jonka avulla edistetään sekä eteenpäinohjautuvuutta että yrityssektorin osallistumista työllisyyden hoitoon. Hankitaan yhteistyöyrityksiä, jotka ottavat hankkeessa mukana olevia kohderyhmän henkilöitä työkokeiluun, palkkatukityöhön ja/tai oppisopimukseen sekä tilaavat asiakastöitä, joiden avulla työllistetään hankkeessa mukana olevat henkilöt jakson aikana.
Hankkeessa tehdään alueellisesti yhteistyötä myös kunnan, yksityisen ja kolmannen sektorin työllistämistoimijoiden kanssa. Hanke linkittyy osaksi RAY:n valtakunnallista levittämis- ja vakinaistamishanketta, jonka avulla toimintamallia esitellään ja hyviä käytäntöjä edelleenlevitetään.
Alueen koulutukseen ja työllisyyden hoitoon linkittyvät tahot:
Varsinais-Suomen TE-toimisto, sosiaali- ja terveyssektori, koulutussektori, työpajat, kolmannen sektorin toimijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 360 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 340 992
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 452 303
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 426 102
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Turun
Kunnat: Turku, Raisio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 60
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10
Suunniteltu: 135
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 0 |
| Opetus perustuu kestävän kehityksen periaatteille. Ammatillisten tutkintojen perusteisiin on kirjattu elinikäisen oppimisen avaintaitoja, joiden perehdyttämistä valmennus edellyttää. Tutkinnon suorittajan on toimittava ammattinsa kestävän kehityksen, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 0 |
| Liikkuminen työkohteiden välillä kävellen tai yhteiskuljetuksin. Jätehuollossa noudatetaan hyvän kierrätyksen periaatetta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 0 |
| Hankkeen vaikutukset eivät kohdistu erityisesti kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 0 |
| Vaarallisten aineiden kierrätys. Käytettävien puhdistusaineiden valinnassa huomioidaan luonnon vähäinen kuormittavuus. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimmot eivät heikennä Natura 2000-ohjelman suojelutavoitteita. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 0 |
| Materiaalit ja jätteet kierrätetään asianmukaisesti ja se huomioidaan vahvasti valmennuksessa. Välillisinä vaikutuksina asiakkaiden valmennuksessa oppimien taloudellisen kestävyyden periaatteiden edelleenjakaminen omassa elinpiirissään. Hankkeessa pyritään käynnistämään valmennustoiminta olemassa olevien pajaresurssien puitteissa, jolloin materiaali-investoinnit ovat vähäisempiä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei merkittäviä positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia uusituvien energialähteiden käytön etuihin tai haittoihin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Käynnistetään uusi toimintamalli työpajojen ja työmarkkinoiden ja/tai koulutuksen välille. Tällä tavalla edistetään alueen työllisyyttä mahdollistamalla työresursseja elinkeinoelämän käyttöön. Hankkeessa suositaan vahvasti paikallisia yrityksiä ja tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Pyritään parantamaan nuorten, pitkään työttömänä olleiden sekä puutteellisen koulutuksen omaavien asemaa. Hankkeella kehitetään toimintamallia, jonka avulla huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta sekä syrjäytymisen ehkäisystä. Vahvistetaan yksilön työmarkkina-asemaa ja osaamista sekä osallisuutta. Laaja verkostotyö. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 0 |
| Hankehenkilökunta liikkuu mahdollisuuksien rajoissa kävellen tai polkupyörällä. Muutoin käytetään yhteiskuljetuksia. Hankinnat haetaan keskitetysti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Toimintamalli laaja-alaisesti ihmisten hyvinvointia edistävää. Yksilön työkyky, yhteisöllisyys, osallisuus, psyykkinen- ja fyysinen hyvinvointi lisääntyvät. Osallisuus yhteiskunnan ylläpitämiseen, aktiivinen kansalainen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 0 |
| Toiminnan lähtökohtana yksilöllisyys ja ihmisen kunnioittaminen. Jokainen voi osallistua hankkeeseen sukupuolestaan tai taustastaan riippumatta. Edistetään osaltamme koulutuksellista tasa-arvoa mahdollistamalla vaihtoehtoinen kouluttautumisreitti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Yhdenvertaisuus on otettu huomioon niin hankevalmistelussa kuin toteutuksessa. Jokaisella mahdollisuus osallistua hankkeeseen yhteiskunnallisesta tai kulttuurisesta taustastaan huolimatta. Yhdenvertaisuutta edistetään myös toimintamallin ihmisläheisiä arvoja ja myönteisiä asenteita painottamalla. Tällä toiminnalla myös välillisiä vaikutuksia ympärillä oleviin ihmisiin. Jokainen on erilainen ja tulee omista lähtökohdistaan. Kulttuurinen monimuotoisuus tunnistetaan ja huomioidaan. Jokaisen yksilön kulttuuriperintöä kunnioitetaan ja kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Toiminnassa suvaitsevaisuus ja kunnioitus ihmisten välisen vuorovaikutuksen lähtökohtana. Hanke pyrkii vähentämään eriarvoisuutta mahdollistamalla toimintamallilla kouluttautumisvaihtoehtoja. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 0 |
| Työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi pyritään löytämään erilaisia väyliä hyvinvoinnin lisäämiseksi kulttuuriympäristön avulla. Kulttuuriperintöä kunnioitetaan ja toiminnan kannustavilla perusarvoilla myötävaikutetaan yksilöiden oman kulttuuriperinteen säilymiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 0 |
| Ympäristöosaaminen ja -vastuullisuus sisällytetään osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Ympäristöllisesti kestävää kehitystä tuetaan toimenpiteiden sisällöissä ammatillisen osaamisen ja kansalaisten perustietojen parantamiseksi. | ||
Hankkeen tavoitteena oli kehittää Varsinais-Suomen alueella Valo-valmennusmallia, jossa asiakas voi työllisyyttä edistävän toimenpiteen aikana hankkia ammatillisten tutkintovaatimusten mukaista osaamista aidoissa työtehtävissä. Valo-valmennus on asiakaslähtöistä toimintaa, jossa teoria integroidaan työskentelyyn ja ohjaus on käytännönläheistä. Kertynyt osaaminen arvioidaan oppilaitoksen järjestämässä näytössä ja onnistuneesta suorituksesta asiakas saa oppilaitoksen myöntämän tutkintotodistuksen tai sen osan. Koko prosessin ajan asiakkaalla oli vahva valmentajan tuki.
Kolmevuotisen hankkeen kohderyhmänä olivat nuoret sekä muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, ja Valo-valmennustoiminta käynnistettiin Varsinais-Suomen Sininauha ry:ssä, Sosiaalipalvelusäätiö Rainassa, Raision kaupungilla sekä Turun kaupungilla. Varsinais-Suomen Sininauhassa työskenteli osa-aikainen projektipäällikkö sekä osa-aikainen valmentaja, ja toukokuussa 2016 tehtävät yhdistettiin. Sininauhassa kehitettiin jalkautuvaa Valo-valmennusmallia, jossa asiakkaat toimivat yhdistyksen ulkopuolisissa toimipisteissä. Raision kaupungilla toimi kokoaikainen valmentaja, ja valmennusta toteutettiin Mahittulan toimintakeskuksessa sekä kaupungin muilla palvelualueilla kuten kiinteistöpalveluissa. Rainassa toimi valmentaja sekä osa-aikainen koordinaattori. Rainan asiakkaat olivat pääosin säätiön Naantalin valmennuskeskuksessa. Turussa toimi osa-aikainen valmentaja ja Turun asiakkaat olivat Turun työkeskuksessa.
Valmennusaloina olivat kotityö- ja puhdistuspalvelut; kiinteistöpalvelut; sosiaali- ja terveys; nuoriso- ja vapaa-ajanohjaus; hotelli-, ravintola- ja catering; tekstiili- ja vaatetus sekä puutyö. Alan valinnassa painotettiin työllistymisnäkökulmaa, ja puuala jätettiin hankkeen edetessä valikoimasta pois. Tekstiilialalta tehtiin vain yksi tutkintosuoritus. Pääyhteistyökumppanina oppilaitosten osalta toimi Raision seudun koulutuskuntayhtymä ja yhteistyö oli sujuvaa. Yhteistyötä tehtiin myös Salon seudun koulutuskuntayhtymän, Turun ammatti-instituutin, Seurakuntaopiston, Livian sekä Turun Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa.
Hankkeessa kehitettiin sisäistä ja verkostoyhteistyötä. Hanketoimijoiden sektori- ja kuntarajoja rikkova yhteistyö koettiin alussa haastavaksi, mutta hankkeen sisäisen viestinnän kehittämisen myötä yhteistyö muuttui hedelmälliseksi. Keskeisenä yhteistyön edistäjänä toimi luottamuksellinen ilmapiiri ja avoin keskustelu. Hanketoimijoilla oli intohimoa tehdä työtään ja he halusivat olla osana alueen työllisyydenhoitoa ja hyvän mallin levittämistä. Yhteistyö oli vastavuoroista niin, että kaikki sekä opettivat että oppivat.
Hankkeen tulokset
Hankkeen tavoitteena oli 135 asiakasta ja toteutuma oli 102 asiakasta. Näiden lisäksi hankkeessa tehtiin palveluohjausta niille työttömille työnhakijoille, joille Valo-valmennus ei ollut oikea-aikaista. Hankesuunnitelmassa arvioitiin, että 2/3 asiakkaista suorittaa ammatillisen tutkinnon osan, mikä tarkoitti 90 osasuoritusta. Hankkeen asiakkaat suorittivat yhteensä 156 tutkinnon osaa. Hankkeen asiakkaista 20 % sai tutkintonsa valmiiksi Valo-valmennuksen avulla ja heistä puolet suoritti sen kokonaan Valo-valmennusmallia hyödyntäen. Toimintamalli lisäsi työllistämisjakson vaikuttavuutta tuomalla näkyväksi kertynyttä osaamista ja lisäämällä asiakkaiden tietotaitoa. Koulutus on merkittävä työllistymistä lisäävä tekijä ja mallin avulla tehostettiin asiakkaiden eteenpäinohjausta ammatilliseen koulutukseen sekä työelämään.
Yrityskontaktit jäivät suunniteltua pienemmiksi. Valo-valmennusta voitiin toteuttaa suunniteltua laajemmin Raision kaupungin eri palvelualueilla, mikä mahdollisti asiakkaille yritysympäristöä vahvemman tuen sekä useampien tutkinnon osien suorittamisen. Hankkeessa tehtiin myös yhteistyötä useiden järjestöjen kanssa näiden tarjoaman yksilöllisen tuen vuoksi. Yritysyhteistyöstä hyötyivät eniten asiakkaat, joiden keskeinen tuen tarve liittyi osaamisen lisäämiseen ja koulutuksen saamiseen.
Hanke markkinoi Valo-valmennusta Varsinais-Suomen alueella ja järjesti lopuksi opinnollistamisen seminaarin, jossa käsiteltiin Valo-valmennusta. Hanketoimijat tekivät mallista myös kuvauksen sähköiseen palveluviuhkaan, joka kokoaa Turun seudulla tarjolla olevat työttömille työntekijöille suunnatut palvelut.
Mallin juurtuminen
Varsinais-Suomen Sininauhassa alaksi valikoitui puutyöala, mutta alan työllisyysnäkymien vuoksi se vaihdettiin sosiaali- ja terveysalaan. Yhdistyksen hankemuotoinen toiminta ei istunut Valo-valmennuksen alustaksi, ja valmennus päätettiin toteuttaa jalkautuvan mallin pohjalle. Sosiaali- ja terveysala osoittautui haastavaksi SORA-lainsäädännön sekä oppilaitoksissa kohdatun vastustuksen vuoksi ja hankkeen loppuvaiheessa asiakkaat suorittivat pääosin kotityöpalvelujen ammattitutkinnon siivoukseen ja asiakkaan avustamiseen liittyviä tutkinnon osia. Juurtumisen näkökulmasta Sininauhan panos painottui yhteistyöverkoston laajentamiseen sekä mallin markkinointiin, mutta Sininauhan omaan toimintaan malli ei juurtunut.
Raision kaupungilla kehitettiin hankkeen aikana Mahittulan toimintakeskusta, missä suoritetaan kotityö- ja puhdistuspalvelujen sekä hotelli-, ravintola- ja cateringpalvelujen perustutkintojen osia sekä kotityöpalvelujen ammattitutkinnon osia. Valo-valmennus toi toimintakeskukseen nykyaikaisia tutkintojen perusteiden mukaisia käytäntöjä, mistä hyötyvät paitsi Valo-valmennuksessa olevat asiakkaat, myös muut toimintakeskuksen asiakkaat. Raisiossa Valo-valmennustoimintaa jatketaan hankkeen päätyttyä kaupungin omana toimintana. Hankkeen myötä Mahittulan toimintakeskuksen ja sen palveluvalikoiman laajeneminen sekä palvelun laadun parantaminen tutkintovaatimuksia vastaavaksi on vaatinut lisäresurssien hankkimista. Mahittulan toimintakeskukseen on osittain hankkeen myötä palkattu vakituisiksi työntekijöiksi keittiön sekä Arkiavun ohjaajat ja määräaikaisia työnsuunnittelijoita. He ohjaavat Valo-valmennuksen asiakkaita ja arvioivat näyttöjä.
Rainassa Valo-valmennusmalli on tuotteistettu hankkeen aikana. Organisaation käytänteistä ja oppilaitosyhteistyöstä on tehty sisäinen mallinnus ohjeistuksineen ja Valo-valmennus on tuonut pysyvän, laadullisen noston säätiön palveluvalikkoon sekä kaivatun välietapin sosiaalisesta kuntoutuksesta työelämään. Rainassa palkattiin Valo-valmennustyöhön uusi henkilö maaliskuussa 2016. Hankkeen lopussa henkilö vakinaistettiin ja hän tekee Valo-valmennuksen asiakkaiden kanssa töitä jatkossakin. Säätiön omassa toiminnassa Naantalin toimipisteessä voi suorittaa tutkinnon osia kokin- sekä toimitilahuoltajan tutkinnoista osana asiakkaan palvelupolkua.
Turku lähti mukaan muita myöhemmin, vuoden 2016 alusta ja osahanke rajasi Valo-valmennuksen aluksi työkeskuksen tekstiiliosastolle. Myöhemmässä vaiheessa mukaan otettiin puhdistuspalveluala. Valmentajan puolikkaalla työajalla resurssit olivat rajalliset ja lisäksi ensimmäisen valmentajan pitkä, yllättävä sairausloma jätti hankkeen seisomaan useaksi kuukaudeksi ennen sijaisen palkkaamista. Muutama asiakas ehti kuitenkin suorittaa tutkinnon osia ja työkeskuksen osastoilla ollaan nyt tietoisempia näyttötutkintojen mahdollisuuksista ja osataan hyödyntää mahdollisuutta resurssien niin salliessa. Toimintaa on tarkoitus jatkaa.
Hanke osallistui aktiivisesti Valo-valmennuksen tunnetuksi tekemiseen, ja hankkeen aikana Valo-valmennuksen idea tuli Varsinais-Suomen välityömarkkinakentällä hyvin tutuksi. Toimivaksi havaittu malli on käytössä yhä useammalla työllistämisen kentällä vaikuttavalla toimijalla, joten vaikutukset jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen.