|
|
|
Hankekoodi: S20217
Hankkeen nimi: Uudenmaan Valo - valmennus
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.4.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Samaria rf
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0130415-3
Jakeluosoite: Kirkkotori 9 A 1
Puhelinnumero: 010 2313 700
Postinumero: 06100
Postitoimipaikka: Porvoo
WWW-osoite: http://www.samaria.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Valkoniemi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: varatoiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.valkoniemi(at)samaria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 740 0778
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Uudenmaan Valo-valmenus hankkeen tavoitteena on Valo-mallin juurruttaminen osaksi Samarian organisaatiota sekä kumppaneina olevian kuntien työllisyyspalveluiden rakennetta sekä mallin tunnetuksi tekeminen sidosryhmien keskuudessa. Hankkeella tähdätään vailla ammatillista perustutkintoa olevien ja vaikeasti työllistyvien työllistymisedellytysten parantamiseen ja jatkopolkujen luomiseen kohti jatko-opintoja ja avoimia työmarkkinoita. Hankkeella pyritään myös kokonaisvaltaisen ja yksilölliset tarpeet huomioivan palvelukokonaisuuden luomiseen moniongelmaisten, maahanmuuttajien ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseksi.
Valo-valmennuksen eli opinnollistetun työtoiminnan toimintamalli integroidaan osaksi Samaria-organisaation perustyötä sekä jalkautetaan kuntien olemassa oleville työpajoille. Toimintamallin juurruttaminen toteutetaan pääasiassa olemassa oleviin toimintaympäristöihin, joissa tarvittavat koneet ja laitteet ovat jo valmiina, mutta opinnollistamisesta ei ole vielä käytännön kokemusta. Nuoria valmennetaan näyttöihin Mestari-Kisälli-periaatteella oikeiden työtehtävien ja asiakkaiden äärellä ja koulutuslinjat löytyvät alueen parhaiten työllistävistä aloista. Erityisohjauksen ja ryhmätoiminnan avulla parannetaan elämänhallintataitoja ja poistetaan esteitä työllistymisen tieltä. Yritysyhteistyötä kehitetään niin, että valmennettaville tarjoutuu mahdollisuus kokeilla työskentelyä myös muualla kuin omassa, tutussa toimipisteessä.
Hankkeen tavoitteisiin pyritään mahdollistamalla laadukas ja monipuolinen opinnollistettu työtoiminta sekä ammatillisten perustutkintojen osien suorittaminen näyttötutkintona. Tämä edellyttää mm. ohjaajien ja valmentajien kouluttamista työtoiminnan opinnollistamiseen. Jatkopolkujen luomiseksi lisätään alueellista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken sekä tiivistetään yritysyhteistyötä. Sekä julkista että eri kohderyhmille suunnattua tiedotusta lisätään. Työkuntoutukseen liittyvää elämänhallintatyötä kehitetään osana Valo-valmennusta. Maahanmuuttajataustaisten työllistymisesteiden poistetaan mm. aktiivisen suomenkielen harjoittelun kautta.
Valo-mallin avulla syntyy uudenlaisia koulutuspaikkoja, joissa ammatillisia perusopintoja voi opiskella työn tekemisen kautta mutta niin, että tähtäimessä on aluksi vain tutkinnon osien suoritus, ei vielä koko tutkinto. Toimenpiteiden avulla nuori työllistyy alueelle tai pääsee oppilaitokseen suorittamaan koko tutkinnon saavuttaakseen jatkossa edellytykset työllistymiseen. Vastuunotto omasta elämästä kasvaa, hyvinvointi lisääntyy ja ylisukupolviset syrjäytymiskierteet katkeavat. Alueella olevien vaihtoehtoisten koulutusyksiköiden määrän lisääntyessä on mahdollista suorittaa samalla toimintamallilla kokonaisia tutkintoja siirtymällä yksiköstä toiseen. Sektori- ja kuntarajat ylittävä yhteistyö vahvistuu yhteisen toimintamallin kehittämisen myötä ja työhallinnon esteet poistuvat. Yritysyhteistyön avulla löydetään piilotyöpaikkoja ja syntyy uudenlaisia työllistymisen mahdollisuuksia. Valo-koulutus synnyttää uusia tuote- ja palveluinnovaatioita, joita voidaan edellen kehittää ja jatkojalostaa.
Ensisijaisena kohderyhmänä hankkeella on syrjäytymisuhan alla olevat alle 29 -vuotiaat työttömät nuoret, jotka ovat vailla ammatillista koulutusta tai joilla on takana pitkäaikaistyöttömyys. Kohderyhmällä on päihde- ja/tai mielenterveyden ongelmia, rikostaustaa, koulupudokkuutta, ylivelkaantumista ja muuta elämänhallinnan ongelmaa sekä ylisukupolvista syrjäytymistä, eli kyse on kaikkein haavoittuvimmassa ja haastavimmassa asemassa olevista nuorista. Toinen tärkeä kohderyhmä ovat myös maahanmuuttajat tai maahanmuuttajataustaiset työttömät tai vailla koulutusta olevat nuoret.
Kohderyhmän lähiomaiset
TE-toimistot, alueen kunnat sekä yhteiskunta kokonaisuudessaan.
Yrittäjät ja yritykset, jotka ovat yhteistyössä hankkeen kanssa tarjoamalla tutustmiskäyntejä, työssäoppimisen jaksoja tai urakkatöitä Valo-valmennuksessa oleville. Yritttäjät ottavat myös ajoittain yhteyttä saadaakseen itselleen tarvittavaa työvoimaa.
Yhteisöinä yhteistyössä hankkeen kanssa toimivat erilaiset paikalliset ja alueelliset seurakunnat, yhdistykset ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt. Järjestöt ja yhdistykset toimivat mahdollisesti työvälineiden lahjoittajina ja erilaisten tilaisuuksien järjestäjinä.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyötä tehdään toimintamallin kehittämistyössä, asiakkaiden etuja ja hyviä palveluita yhdessä miettien sekä näyttötutkintojen järjestämiseen liittyen.
Yhteistyösä ovat myös kuntien omat päihde- ja mielenterveyspoliklinikat ja niiden henkilökunta, sosiaalitoimen asiakastyötä tekevät yksiköt sekä työ -ja sosiaalipalvelujen työntekijät, lastensuojelu/perhetyöntekijät, nuorisotyö ja etsivän nuorisotyön henkilöstö, TE-keskuksen henkilöstö ja ammatinvalintapsykologit sekä kuntien velkaneuvontaa antavat työntekijät. Yhteistyötä tehdään myös poliisin ja kriminaalihuollon kanssa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 210 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 204 895
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 263 165
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 258 060
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Loviisan
Kunnat: Loviisa, Vihti, Sipoo, Porvoo, Espoo, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 45
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 0 |
| Valo-valmennusta toteutetaan mm. Wanha Kierto - kierrätysmyymälässä sekä muilla Samarian kirpputoreilla. Käytettyjen vaatteiden ja tavaroiden kunnostaminen ja edelleen käyttäminen on kestävää kehitystä. Kierrättäminen luo nuorille myös yleisempää kestävää kehitystä suosivaa asennetta vallitsevan kertakäyttökulttuurin sijaan. Käytämme mm. yritysten ylijäämämateriaaleja sekä yksityisten lahjoittamia kierrätystavaroita opetuksessa. Valmistamme uusiotuotteita myyntiin. Käytämme myös paikallisia elintarvikkeita. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 0 |
| Liikkuminen kohteiden välillä tapahtuu kävellen, pyöräillen, yhteiskuljetuksella tai julkisilla kulkuneuvoilla. Valmennuksen jätehuollossa huomioidaan hyvän kierrätyksen periaatteita. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon työkohteissa ja käytettävissä materiaaleissa mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 0 |
| Vaarallisten aineiden ja ongelmajätteiden kierrätys hoidetaan asianmukaisesti ja käytännöt opetetaan valmennettaville. Kotityöpalvelun valmennuksessa käytettävien puhdistusaineiden valinnassa huomioidaan luonnon vähäinen kuormittavuus. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 0 |
| Uusiotuotteiden valmistaminen. Jätteiden oikeaoppinen kierrätys ja sen opetus valmennettaville. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 0 |
| Pyrkimys tukea paikallisia yrityksiä työvoimatarpeen täyttämisessä täsmäkouluttamalla nuoria yritysten tarpeisiin sekä nuorten työllistymisen mahdollisuuksien edistäminen heidän omalla kotipaikkakunnallaan on paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 0 |
| Hanke vähentää työttömyyttä ja kehittää työttömille suunnattuja palveluja. Hankkeen avulla valmennettavien taidot talousasioissa vahvistuvat ja sitä kautta talous paranee. Tietämys palvelujen tarjonnasta kohenee. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 4 |
| Opiskelijat kulkevat yhteiskuljetuksilla tai julkisilla kulkuneuvoilla. Hankinnat haetaan ja toimitetaan kohteisiin keskitetysti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Ihmisen huomioiminen kokonaisvaltaisesti on tutkitusti parasta hyvinvoinnin edistämistyötä ja ongelmien ehkäisyä. Valo-valmennuksessa opiskelijat kohdataan aina yksilöinä, omassa ainutlaatuisessa elämäntilanteessaan. Opinnot räätälöidään opiskeljoiden tarpeiden mukaan elämänhallinnallisia elementtejä unohtamatta. Tämä on Valo-valmennuksen peruslähtökohta, josta ei tingitä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Valo-periaatteisiin kuuluu jo lähtökohtaisesti jokaisen ihmisen yhtäläisen arvon tunnustaminen ja töitä tehdään aina tästä lähtökohdasta. Työyhteisöt ovat tasa-arvoisia. Ihmisen potentiaali ei ole sidoksissa mihinkään ulkoisiin tekijöihin, kuten sukupuoleen, ikään, ihonväriin tms. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Valokoulutuksessa on eri taustoista ja kulttuureista tulevia, yhtä lailla valtaväestön kuin vähemmistöjenkin edustajia, tyttöjä ja poikia, ja kaikki ovat työyhteisössään yhdenvertaisessa asemassa. Erilaisuuden hyväksyminen ja toisen ihmisen kunniottava kohtelu on työyhteisön kivijalka. Sekä oppiminen että ohjaaminen on yhteistoiminnallista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Uudenmaan Valo valmennus -hanke avulla Samaria rf sai pysyvän toimintamallin Porvoon Ankkuriin, jolla vaikeasti työllistyviä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia pystytään integroimaan takaisin osaksi yhteiskuntaa sekä auttamaan heitä lisäämään elämänhallintaansa, ammatillista osaamistaa ja muita työllistymisen edellytyksiä.
Järjestö on jättänyt yhdessä Helsingin kaupungin kanssa Opetus- ja kulttuuriministeriöön hankehakemuksen, jonka avulla mallia kokeillaan laajasti pääkaupunkiseudulla, mikäli hankerahoitus toteutuu.
Hankkeen aikana 1.5.2015 - 30.4.2017 ammatillista perustutkintoa olevien ja vaikeasti työllistyvien työllistymisedellytykset ovat parantuneet hankkeeseen osallistuvien 31 henkilön osalta. Hanke onnistui opinnollisissa tavoitteissa hyvin, se loi jatkopolkuja ja myöskin avoimille työmarkkinoille sijoittui muutamia osallistujia.
Valo-jakson päättyessä osallistujista yli 45% on ohjautunut joko opiskelemaan (39%) tai päässeet suoraan palkkatyöhön (6%). Keskeyttäneitä oli hankkeessa erittäin vähän, alle 10%.
Moniongelmaisten, maahanmuuttajien ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseksi on syntynyt kokonaisvaltaista tukea tarjoava palvelukokonaisuus, jota ohjaa "ihminen keskiössä" -ajattelu, eli se, että ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti ja palvelut räätälöidään kullekin ihmiselle hänen henkilökohtaisista tarpeistaan käsin.
Hankkeen tavoitteiden säilymiseksi Samaria rf haki ja sai Stealta (entinen RAY) maahanmuuttajien kielikylpyhankkeen, joka toteutetaan Samarian Ankkurin työpajaympäristössä vuosien 2017 - 2019 aikana. Tämän lisäksi aluehallintovirasto myönsi nuorten työpajarahoituksen Porvooseen, jonka hankkeen taustateksteissä mainittiin ESR Valo valmennuksen avulla kehitetty toimintamalli ja sen säilyminen. Näillä kahdella hankkeella varmistetaan hankkeen hyvien tulosten säilyminen ja edelleen kehittäminen Porvoossa, mikä on valtakunnallisesti toimivan Samarian päätoimipaikka.
Samaria rf hankkeen aikana Valo mallista lausunnon sekä suullisesti että kirjallisesti Eduskunnan sivistys- ja tiedejaostolle, jotka liittyivät 2017 tehtyy ammattikoulureformiin. Näiden lausuntojen ja poliittisen tahdon vuoksi ammatillisissa opinnoissa tulee oppilaitoksille velvotteita huomioida keskeyttämisen sijaan vaihtoehtoiset koulutusmallit sekä mahdollisuus tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.