RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20233, Hyvän työelämän ääni

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa etsitään uusia malleja jatkuvassa muutoksessa olevan työelämän tuottavuuden ja työhyvinvoinnin haasteisiin. Hanke perustuu valtakunnalliseen Työelämä 2020 -hankkeeseen ja sen taustalla olevaan Työelämän kehittämisstrategiaan. Työelämän kehittämisstrategian visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä.

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on, että Päijät- ja Kanta-Hämeen alueen mikro- ja pk-yrityksillä on paremmat valmiudet kehittää tuottavuutta ja työhyvinvointia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja että työelämän toimijat ovat innostuneita ja motivoituneita kehittämään omaa työtään, osaamistaan, työkykyään ja työyhteisöjään ja pystyvät toimimaan tuottavasti myös tulevaisuudessa. Välillisenä tavoitteena on myös työurien inhimillinen kestävyys ja tasa-arvo työpaikoilla.

Hankkeessa luodaan yritysverkostoihin perustuvia toimintamalleja käynnistämällä pilotteja, jotka tukevat Kanta- ja Päijät-Hämeen mikro- ja pk-yritysten ja muiden työorganisaatioiden tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittymistä eri näkökulmista:

1) työyhteisöjen kyky rakentaa omaa työhyvinvointiaan. Pienyrityksiä ohjataan hyödyntämään olemassa olevia työhyvinvointia tukevia sovelluksia ja välineitä sekä toimimaan yhdessä työhyvinvoinnin edistämiseksi.
2) Työkulttuurin muutos - uudet tavat johtaa kaaosmaisessa työelämässä sekä luoda sujuvampaa ja innovatiivisempaa työkulttuuria. ”Kaaosjohtamisen” haasteisiin etsitään nopeita, arkea helpottavia välineitä ja menetelmiä. Nämä voivat liittyä esimerkiksi perheen ja työn yhteensovittamista tukevaan työn muotoiluun. Kokeillaan Lean- ja palvelumuotoiluajattelun hyödyntämistä sujuvamman ja innovatiivisemman työkulttuurin kehittämiseksi.
3) pienyritysten tarvelähtöinen tuki tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tuloksena toimintamalli yrityksen kohtaamisesta ensiavun kautta eteenpäin ohjaamiseen.
4) alueellisen työelämän kehittämisverkoston ja sen toimintamallien vahvistaminen. Hyödynnetään yritysten, ammattikorkeakoulujen sekä työelämän kehittämistä ja työhyvinvointia tukevien alueellisten verkostojen toimintaa ja osaamista. Etsitään uusia toimintatapoja ja näkökulmia herättää ja innostaa työpaikkoja työelämän kehittämiseen.

Pilotit perustuvat käyttäjälähtöiseen, verkostomaiseen yhteiskehittelyyn, jossa työyhteisöt ja työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita.

Hankkeen tuloksena alueen mikro- ja pk-yritykset ja työyhteisöt ovat aiempaa tietoisempaa tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavista ohjaus- ja neuvontapalveluista. Lisäksi alueen mikro- ja pk-yrityksissä osataan hyödyntää verkostoja työelämän kehittämisessä ja johtamisessa. Hankkeeseen osallistuvissa työyhteisöissä on kehitetty ja otettu käyttöön uudenlaisia verkostomaisia toimintamalleja, jotka tukevat työhyvinvointia, työssä jaksamista ja työhön sitoutumista, työnorganisointia sekä johtamista ja edistävät siten työyhteisöjen uudistumista ja kilpailukykyä.

Hankkeen päätoteuttaja on Lahden ammattikorkeakoulu, osatoteuttaja Hämeen ammattikorkeakoulu ja keskeinen verkostokumppani Työelämä 2020 -hankkeen Hämeen alueverkosto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijainen kohderyhmä:
1) Eri toimialojen mikro- ja pk-yritykset, kunta- ja järjestösektorin työpaikat sekä näiden työntekijät pääasiassa Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella
2) Työelämä 2020 -hankkeen Hämeen alueverkosto

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat alueen muut yritysrajapinnassa toimivat työelämän kehittäjäorganisaatiot, korkeakoulut, sekä näiden henkilökunta ja opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 441 138

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 396 620

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 551 425

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 495 777

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme, Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Lahden, Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Tammela, Hausjärvi, Kärkölä, Loppi, Sysmä, Jokioinen, Riihimäki, Hämeenlinna, Padasjoki, Lahti, Hollola, Ypäjä, Asikkala, Humppila, Hartola, Heinola, Orimattila, Janakkala, Forssa, Hattula

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 215

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 192

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 270

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analyysi on tehty perustuen Tasa-arvotiedon keskus Minnan verkkosivujen artikkeleihin sekä materiaaliin ”Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa –Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön”, joka on laadittu Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) Koulutus- ja konsultointihankkeessa (toteuttajina ovat KoulutusAvain Oy, WoM Oy ja työ- ja elinkeinoministeriö) sekä “Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt” -julkaisuun (TEM 2012). Hankkeessa otetaan huomioon erot naisten ja miesten välillä eri elämänalueilla: koulutuksessa, ammateissa ja työelämässä.Suomessa on EU:n 4. korkein segregaation työ- ja koulutusmarkkinoilla: vain 18–20 % opiskelijoista ja työntekijöistä tekniikan alalla on naisia. Alle 20 % yritysten toimitusjohtajista on naisia ja naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksissa on 17 % (2010). Samoin vain 33 % yrittäjistä naisia (2010), joista 90 % palvelualoilla ja kaupassa, 10 % jalostusaloilla. Kansallisissa innovaatiostrategioissa, asiakirjoissa ja linjauksissa ilmeinen teknologiavetoisuus ohjaa tukemaan perinteisiä miesvaltaisia aloja ja yrityksiä, eikä naisten vähäistä määrää innovaatiotoiminnassa ole huomioitu mitenkään kansallisessa Innovaatiostrategiassa. Työelämässä epäkohtia tasa-arvon kannalta on mm.palkkauksessa, yhdenvertaisissa etenemismahdollisuuksissa ja mahdollisuuksissa perhevapaisiin sekä perhevapaiden vaikutuksessa urakehitykseen. Työelämän tasa-arvoa voidaan edistää johtamisella ja työhyvinvoinnin kehittämisellä. Samoin tasa-arvon edistämisellä, yhdenvertaisilla etenemismahdollisuuksilla ja samapalkkaisuudella tuetaan työhyvinvointia ja tuottavuutta.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen aikana pyritään kaikin keinoin edistämään tasa-arvoista osallistumista ja huolehditaan, että toteutustavat ovat sellaisia, että ne edistävät sekä miesten että naisten osallistumista. Samoin koulutusohjelmien jakauma saattaa vaikuttaa pilottitoteutuksiin tulevien yritysten toimialaan eli on mahdollista, että suurin osa yrityksistä toimii jonkin tietyn alan parissa. Hankkeessa pyritään edistämään tasa-arvoa myös niin, että pilotteihin mukaan tulevat yritykset toimivat eri toimialoilla, myös niillä, jotka ovat nais- tai miesvaltaisia. Yritysten kanssa toteutettavat toimintamallit pyritään rakentamaan niin, että ne edistävät tasa-arvoista osallistumista, eivätkä suosi esimerkiksi miehille tyypillisiä ja luontevia toimintatapoja, vaan sisältävät useita vaihtoehtoja toteutuksiin ja osallistumiseen. Sukupuolinäkökulma tulee käytännössä esiin hankkeen piloteissa. Esimerkiksi pilotissa 2 se voi tarkoittaa, että mietitään yritysten kanssa keinoja tasa-arvoisempaan johtamiseen tai tasa-arvosuunnitelman käytäntöön viemistä. Tasa-arvonäkökulmaa voidaan käsitellä myös seminaareissa. Em. lähteiden lisäksi hankkeen käytännön toiminnassa hyödynnetään Isänä työelämässä (LAMK/ ESR 2011-13) ja TASSU - tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun -hankkeissa (LAMK & HAMK/ ESR 2008-12) tuotettua materiaalia ja tietotaitoa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen 3. pilotin yhtenä erityisenä kohderyhmänä ovat naisyrittäjät, joita alueella on paljon yksityisyrittäjinä. Hankkeen päätavoitteena ei kuitenkaan ole erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeella on selvästi sukupuolten tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia. Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen huomioidaan horisontaalisena tavoitteena hankkeen toiminnoissa ja tulosten arvioinnissa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	3
Luonnonvarojen käytön kestävyys ei varsinaisesti ole tavoitteena, mutta toteuttajat pyrkivät edistämään omalla toiminnallaan kestävää kehitystä ja huomioimaan näkökulman hankkeen eri vaiheissa. Tämä tarkoittaa sähköisten työskentelyvälineiden hyödyntämistä ja ylipäätään sellaisia valintoja, että ne edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä. Yrityksiä kannustetaan myös kestävän kehityksen näkökulman huomioimiseen liiketoiminnan kasvussa ja edesauttamaan tavoitteen myönteistä kehitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	1
Hankkeelle ei varsinaisesti ole asetettu tavoitteita ilmastonmuutoksen vähentämiseen. Kohderyhmänä olevat valmistavan teollisuuden yritykset joutuvat kuitenkin omassa toiminnassaan toimimaan päästöjä vähentävällä tavalla ja hakemaan liiketoiminnan kasvun mahdollistavia ja ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	1
Hankkeelle ei varsinaisesti ole asetettu osa-alueen kasvillisuuden, eliöiden ja luonnonmonimuotoisuuden säilyttämiseksi. Kohderyhmänä olevat valmistavan teollisuuden yritykset joutuvat kuitenkin omassa toiminnassaan toimimaan niin että luonnon monimuotoisuus säilyy, tämä tulee vastaan esimerkiksi välillisesti teollisuusalueiden kaavaratkaisujen ja uusien tuotantolaitosten/logistiikkakeskusten sijoittumispäätösten kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	1
Hankkeelle ei varsinaisesti ole asetettu tavoitteita tämän osa-alueen osalta. Kohderyhmään kuuluvien yritysten on kuitenkin omassa liiketoiminnan kasvua hakevassa toiminnassaan (ml. rakennushankkeet) pyrittävä siihen, että nämä tavoitteet tulevat myönteisesti huomioiduksi tehtyjen ratkaisujen kautta
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	1
Ei erityistä vaikutusta, mutta hankkeen kautta vaikutetaan mukaan tuleviin yrityksiin niin, että ne edesauttavat tavoitteen myönteistä kehitystä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	3
Hankkeelle ei varsinaisesti ole asetettu tavoitteita tämän osa-alueen osalta. Kohderyhmään kuuluvien yritysten on kuitenkin omassa liiketoiminnan kasvua hakevassa toiminnassaan (ml. rakennushankkeet) pyrittävä siihen, että nämä tavoitteet tulevat myönteisesti huomioiduksi tehtyjen ratkaisujen kautta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	3
Hankkeelle ei varsinaisesti ole asetettu tavoitteita tämän osa-alueen osalta. Kohderyhmään kuuluvien yritysten on kuitenkin omassa liiketoiminnan kasvua hakevassa toiminnassaan (ml. rakennushankkeet) pyrittävä siihen, että nämä tavoitteet tulevat myönteisesti huomioiduksi tehtyjen ratkaisujen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	0
Hankkeessa tavoitteena on nimenomaan paikallisen elinkeinorakenteen kehittäminen yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia tukemalla, ja uudenlaisia toimintamalleja tähän rakentamalla koulutuksen ja työelämän yhteistyönä. Hankkeen toteuttajakorkeakoulujen toiminta on myös paikallista palvelua ja tätä kautta paikalliset resurssit tulevat hyötykäyttöön. Kasvua tukevalla toimintamallilla pyritään jatkuvaan ja kestävään kehittämiseen myös hankkeen jälkeen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	0
Hankkeen toimenpiteena on mm. kestävän yrityspalvelumallin kehittäminen niin että otetaan huomioon olemassa olevat resurssit ja toimijat. Hankkeella on merkittävä vaikutus nimenomaan palvelujen kehittämiseen, sillä hankkeen tuloksena syntyy palveluja, jotka vahvistavat paikallistaloutta. Palvelujen tuottamisessa pyritään hyödyntämään digitaalisuutta, joka omalta osaltaan lisää vähähiilisyyttä. Hankkeen kautta vaikutetaan mukaan tuleviin yrityksiin niin, että ne edesauttavat tavoitteen myönteistä kehitystä omassa toiminnassaan, mm. uusien palveluinnovaatioiden syntymistä.
Liikkuminen ja logistiikka	2	0
Hankkeen toteutus on pääasiassa alueellista toimintaa, ja alueella tapahtuvaa koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Välimatkat eivät ole pitkät, ja mahdollisuuksien mukaan pyritään liikkumisen sijaan hyödyntämään digitaalisia välineitä matkustamisen sijaan. Näin on tehty jo valmisteluvaiheessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	0
Hankkeessa tuetaan työntekijöitä osallistavan ja luottamukseen perustuvan kokeilevan toimintakulttuurin rakentamisessa, jolla tuetaan koko työyhteisön työhyvinvointia. Hankkeen kehittämistoimenpiteissä tuetaan henkilöstön ja johdon osaamista työhyvinvoinnin osalta ja mietitään, miten työhyvinvointitoimenpiteet sopivat eri työuran vaiheissa oleville työntekijöille ja miten työhyvinvoinnilla vahvistetaan työurien inhimillistä kestävyyttä: kykyä uudistua ja oppia, innostua ja motivoitua, kohtuullistaa työtä muun elämän niin vaatiessa, selviytyä muutoksista ja erilaista siirtymävaiheista.
Tasa-arvon edistäminen	0	8
Tasa-arvon edistäminen on työelämän kehittämisen yksi olennainen osa-alue. Työpaikoilla kyse on mm.palkkauksesta, yhdenvertaisissa etenemismahdollisuuksissa ja mahdollisuuksissa perhevapaisiin sekä perhevapaiden vaikutuksessa urakehitykseen. Työelämän tasa-arvoa voidaan edistää johtamisella ja työhyvinvoinnin kehittämisellä. Samoin tasa-arvon edistämisellä, yhdenvertaisilla etenemismahdollisuuksilla ja samapalkkaisuudella tuetaan työhyvinvointia ja tuottavuutta. Käytännössä sukupuolinäkökulma tulee esiin hankkeen piloteissa. Esimerkiksi pilotissa 2 se voi tarkoittaa, että mietitään yritysten kanssa keinoja tasa-arvoisempaan johtamiseen tai tasa-arvosuunnitelman käytäntöön viemistä. Tasa-arvonäkökulmaa voidaan käsitellä myös seminaareissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	5
Kuten tasa-arvon edistäminen, yhdenvertaisuus on työelämän kehittämisen yksi olennainen osa-alue, jolla voidaan rakentaa tai nakertaa työhyvinvoinnin kokemusta ja työelämän kestävää kehitystä. Hanke ei ole suoranaisesti yhdenvertaisuushanke, mutta piloteissa voidaan tukea myös yhdenvertaisuuteen liittyviä kehittämistoimia ja aihetta voidaan käsitellä seminaareissa.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeelle ei ole asetettu tavoitteita tämän osa-alueen osalta.
Ympäristöosaaminen	0	2
Hankkeelle ei ole asetettu tavoitteita tämän osa-alueen osalta. Hankkeeseen osallistuvien yrityksien toiminnan kehittäminen voi kuitenkin liittyä juuri ympäristöosaamisen kehittämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työelämä on tänä päivänä hektistä, kaaosmaista ja alati muuttuvaa. Työelämän muutoksen kiihtyessä pitkäntähtäimen
suunnittelu ja strategiatason kehittäminen työpaikolla karkaa yhä kauemmaksi yksilöistä. Samaan aikaan peräänkuulutetaan työntekijöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, esimerkiksi työn organisoinnin ja työn tekemisen tapojen kokeilevaa kehittämistä. Kehittämistoimenpiteet voivat myös olla liiaksi tulevaisuutta “lukitsevia”. Kehittämistoimet (esim. ammattikorkeakoulujen toteuttamat) kohdistuvat usein isoihin yrityksiin. Amk:n TKI-hankkeiden mitattavat tavoitteet, toimintatavat, rahoitusohjelmien asettamat rakenteet ja muu toiminnanohjaus ovat usein soveltuneet paremmin isoihin yrityksiin, vaikka mikro- ja yksinyrittäjien osuus yritysten määrästä on merkittävä. Juuri tähän tarpeeseen hankkeessa pyrittiin vastaamaan.

Hankkeessa toteutettiin 85 erilaista pienyritysten ja muiden pienten työyhteisöjen sekä yksinyrittäjien työhyvinvointiin ja tuottavuuteen tähtäävää kehittämisprojektia. Projekteissa keskeistä oli kehittäminen työyhteisöjen omista lähtökohdista käsin, yhdessä työntekijöiden ja amk-opiskelijoiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin useita työelämän kehittämiseen soveltuvia menetelmiä erityisesti pienten yritysten ja ammattikorkeakoulujen viitekehyksessä. Kokonaisuus, "yritysten terveyspalvelu", etenee kartoitusvaiheesta kehittämisprojektiin tai edelleen ohjaukseen muihin yrityksille soveltuviin palveluihin. Yksinyrittäjille rakennettiin oma 24/7-työhyvinvointiohjelma, joka huomioi yrittäjän henkilökohtaisen tilanteen ja tarpeen. Lisäksi järjestettiin lyhytkestoista koulutusta ja infotilaisuuksia.

Yhtenä hankkeen tuloksena on Kompleksinen työelämä -koulutus. Koulutuksella tuetaan työhyvinvointia ja työn tekemistä, etenkin johtamistyötä, jatkuvasti muuttuvassa, kaaosmaisessa työelämässä. Koulutus auttaa osallistujia hahmottamaan kaaosmaisuuden taustalla olevaa kompleksisuusteoriaa ja ymmärtämään erilaisia työelämätilanteita. Toimintamallissa hyödynnetään simulaatiomenetelmää. Aiheesta järjestettiin myös lyhyempiä simulaatiotyöpajoja.

Hankkeessa vauhditettiin alueellista työelämän kehittämisen verkostoyhteistyötä yhdessä Työterveyslaitoksen TyhyverkostoX – Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen -hankkeen ja Työelämä 2020 -hankkeen Hämeen alueverkoston kanssa. Kehittämistoiminta rakentui avoimiin, fasiloituihin työelämän kehittäjien kokoontumisajoihin. Niiden välillä teemaryhmissä kokeiltiin yhteistä verkostomaista tekemistä käytännössä esim. työhyvinvoinnin pop-up -kiertueella.

Lisäksi projektien yhteistyössä laadittiin dokumentti: Suosituksia työelämän kehittämisen alueellisten verkostojen rakenteista ja toimintatavoista (Työterveyslaitos 2017). Suositukset on tarkoitettu tukemaan työelämän kehittämisessä mukana olevien verkostojen toimintaa ja yhteistyötä, verkostojen parempaa hyödynnettävyyttä sekä niiden pysyvämmän rakenteen kehittämistä. Maakunta- ja sote-valmistelutyössä sekä työelämän kehittämisessä mukana olevat voivat hyödyntää suosituksia.

Hankkeen käytännön toimintaa ja tuloksia kuvataan julkaisussa LAMK Magazine: Hyvän työelämän teemanumero 2017. Julkaisu on saatavilla verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951 -827-269-7

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat