Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20252

Hankkeen nimi: SataPolku

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.8.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Satakunnan ELY-keskus, PL 266

Puhelinnumero: 0295 022 120

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/satakunta

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Saari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtava asiantuntija, työvoimakoulutus

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.saari(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295022116

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Satakunnan ELY-keskuksen koordinoiman sateenvarjohankkeen tehtävä on koota alleen kaikki pitkään työttömänä olleiden, osatyökykyisten ja nuorten työllistymistä edistävät hankkeet ja toimijat osaamisen kehittämiseksi, työnjaon selkiyttämiseksi ja yhteistyön edistämiseksi. Kehittämistyössä ovat mukana Satakunnan TE-toimisto, Satakunnan alueen kunnat, työvoiman palvelukeskukset, oppilaitokset, välityömarkkinoiden palveluntuottajat sekä muut työnantajat.

Hankkeen tavoitteena on
1. Pitkään työttömänä olleiden, nuorten, maahanmuuttajien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden ohjauksen ja työllistymisen edistäminen
2. Välityömarkkinoiden toimijoiden palveluntuottajaroolin täsmentäminen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen
3. Työelämälähtöisten koulutusten ja työvoimapalvelujen kehittäminen
4. Viranomaisten, välityömarkkinoiden palveluntuottajien ja kouluttajien/oppilaitosten työnjaon jäsentäminen

Satakunnassa on viime vuosina vastattu laajasti TEM:n maaliskuussa 2011 linjaamiin rakennetyöttömyyttä koskeviin kehittämisehdotuksiin mutta yleisen suhdannetilanteen heiketessä rakennetyöttömyys on edelleen korkea. SataPolku-hankkeella pyritään viranomaisten ja välityömarkkinoiden toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseen ja haetaan ratkaisua rakennetyöttömyyden vähentämiseksi Satakunnan alueella edistämällä nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksia kokonaisvaltaisesti. Tässä toimintaympäristössä eri toimijoiden roolit ovat muutoksessa. SataPolku tukee eri toimijoita uusien roolien mukaisen toiminnan kehittämisessä.

Hankkeet toimenpiteet
SataPolku-hanke pyrkii vastaamaan haasteisiin lisäämällä ammatillisuutta kolmannella sektorilla ja tukemalla välityömarkkinoiden toimijoita niiden oman toiminnan kehittämistyössä. Hankkeessa tuotetaan lisäarvoa Välkky-projektin (ESR, 2008-2014) hyviin käytäntöihin, joita yhdistetään uusia tarpeita vastaavaksi. Samalla etsitään nykyisiin toimintamalleihin uusia ratkaisuja. Työllisyydenhoidon yhteistyörakenteita uudistetaan ja tiivistetään mm. uuden työvoiman palvelukeskuksia koskevan lain tullessa voimaan. Satakunnassa tarvitaan lisäpanostuksia myös nuorten ohjauksen ja työllistämisen edistämiseksi. Hankkeessa kehitetään oppilaitosten, TE-hallinnon ja työnantajien yhteistyötä. Lisäksi hankkeessa varataan mahdollisuus työvoimapalvelujen tarjoamiseen.

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymispolkuihin liittyvät palveluntuottajat ja viranomaiset, joiden osaamisen kasvaminen ja yhteistyön tiivistyminen edistävät opiskelijoiden ja työnhakija-asiakkaiden työllistymistä. Hankkeen lopullisina hyödynsaajina ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt.

Tulokset ja vaikutukset
Hankkeen tuloksena syntyy uusia toimintamalleja opiskelijoiden ja työnhakija-asiakkaiden työllistymisprosessien ohjaamiseksi. Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksena työllistämisen toimintaympäristössä osaaminen kasvaa, ammatillisuus kasvaa, yhteistyö laajenee, työnjako hahmottuu paremmin ja asiakasprosessien laatu paranee. Hankkeen pitkän aikavälin vaikutuksena TE-hallinnon, kuntien, oppilaitosten ja muiden välityömarkkinatoimijoiden osaamisen ja yhteistyön tuloksena opiskelijoiden työllistymispolut selkenevät ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymismahdollisuudet paranevat laadukkaamman palvelun ja ohjauksen myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat:
- Satakunnan välityömarkkinoilla toimivat palveluntuottajat
- Viranomaiset (TE-toimisto, työvoiman palvelukeskukset, kunnat ja muut viranomaiset)
- Yritykset/yhteisöt, joilla on rekrytointitarvetta
- Kouluttajat ja oppilaitokset
- Työttömät työnhakijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillinen kohderyhmä on:
- suurin osa työnhakija-asiakkaista, jotka hyötyvät projektin toimenpiteistä ja jotka voivat esimerkiksi välityömarkkinoiden palvelujen avulla työllistyä avoimille työmarkkinoille

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 585 100

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 582 623

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 609 100

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 616 435

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Rauman, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Ulvila, Harjavalta, Rauma, Säkylä, Kankaanpää, Merikarvia, Siikainen, Kokemäki, Pori, Pomarkku, Huittinen, Nakkila, Eura, Eurajoki, Jämijärvi, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Satakunnan ELY-keskus, Valtakatu 12

Postinumero: 28100

Postitoimipaikka: Pori

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 41

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristöanalyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysi on kirjoitettu auki seuraavassa kohdassa vastauksena sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Pitkään työttömänä olleiden miesten ja naisten määrän suhde on pysytellyt viime vuodet samana Satakunnassa. Vuonna 2013 vuosikeskiarvo oli 1457 naista ja 1795 miestä. Pitkäaikaistyöttömyys kohdistuu siten enemmän miehiin kuin naisiin, joten miehet ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin naiset. Pitkäaikaistyöttömyyttä määrittelee myös ikä, sillä pitkäaikaistyöttömistä suurin osa on yli 50-vuotiaita. Työvoimapalveluihin ja työllisyyden hoitoon liittyvää laadullista tutkimusta ei ole juurikaan tehty sukupuolinäkökulmasta, joten tutkimusanalyysiä on vaikea tehdä. Vuonna 2011 julkaistu Vedenkannaksen, Koskelan, Tuusan, Jalavan, Harjun, Särkelän ja Notkolan tutkimuksessa ”Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana” on kuitenkin esitetty joitain havaintoja sukupuolen mukaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2008 tilastoja. Esimerkiksi miehille kohdennetuista työnvälityksistä 7,6% päätyi työnvälitykseen kun vastaava luku naisten kohdalla oli 16,8%. Miesten kurssiosoituksista lähes puolet suunnattiin teollisuuden ja varastoalan koulutuksiin kun taas naisilla kolmannes kurssiosoituksista kohdistui terveydenhuollon ja sosiaalialan koulutuksiin ja neljännes palvelutyön koulutuksiin. Kaikista silloisista työelämävalmennuksista ja työharjoitteluista kohdentui naisille 58 % ja miehille 42 %. SataPolku-hankkeessa on tärkeää tarkastella hankkeen lopullisten hyödynsaajien eli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluja myös sukupuolinäkökulmasta. Hankkeessa on tärkeää huomioida sukupuolten välinen tasa-arvo esimerkiksi siinä, miten hankkeen välitön kohderyhmä omassa kehittämistyössään ja järjestelmiä luodessaan huomioivat tasa-arvonäkökulman. Pitkäaikaistyöttömyys painottuu tiettyihin ryhmiin, kuten edellä on esitetty. Se miten näiden ryhmien intressit on huomioitu työllisyydenhoidon palvelurakenteissa ja kehittämistyössä, on huomionarvoinen kysymys. Tasa-arvon edistäminen tiedostetaan hanketta toteutettaessa laaja-alaisesti. Ohjausryhmään valitaan naisia ja miehiä. Hankkeen laadullisessa arvioinnissa huomioidaan tasa-arvonäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen mutta tämä asia huomioidaan hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Vaikutukset ovat vähäiset. Luonnonvarojen käytön kestävyys huomioidaan hankkeessa esimerkiksi toimimalla yhteistyössä Green Care -toimintaa suunnittelevan Porin seudun kuntakokeilun kanssa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähetämiseen voidaan vaikuttaa huomioimalla kestävän kehityksen periaatteet kaikessa hankkeen toiminnassa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähetämiseen voidaan vaikuttaa huomioimalla kestävän kehityksen periaatteet kaikessa hankkeen toiminnassa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa. Hankkeen hallinnoija noudattaa ELY-keskuksen kierrätysperiaatteita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 3
Paikallista elinkeinorakennetta kehitetään hankkeessa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisedellytyksiä parantamalla. Taloudelliset vaikutukset liittyvät kuntien talouden kohentumiseen verotulojen kasvaessa ja toimeentulotukiasiakkaiden määrän vähetessä. Yritysten työvoiman saanti paranee.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
TE-toimistot ja työvoiman palvelukeskukset saavat lisää työkaluja käyttöönsä ja välityömarkkinoiden toimivuus paranee.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa. Hankehenkilöstö pyrkii käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Hyödynnämme etätyömahdollisuutta ja virtuaalitapaamisia mahdollisuuksian mukaan, mikä vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 8
Kohderyhmän osaaminen kasvaa. Hankkeen välillisen kohderyhmän eli kohderyhmän asiakkaiden elämäntilanne kohentuu ja aktiivinen yhteiskuntaan osallistuminen lisääntyy. Työnhakijoiden taloudellinen tilanne paranee ja mahdollisesti asuinolot paranevat. Työllistymisen seurauksena elämänlaatu paranee ja tulot kasvavat, mikä heijastuu koko perheeseen ja luo positiivista ilmapiiriä ja uskoa tulevaisuuteen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen. Tämä on selvitetty edellisessä kohdassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 8
Hankkeen välillisen kohderyhmän eli kohderyhmän asiakkaiden elämäntilanne kohentuu ja aktiivinen yhteiskuntaan osallistuminen lisääntyy. Työnhakijoiden taloudellinen tilanne paranee ja mahdollisesti asuinolot paranevat. Nämä luovat yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Lisäksi hankkeessa pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen valtakunnallisesti verkostoitumalla eri toimijoiden kanssa.
Kulttuuriympäristö 1 2
Kulttuuriset vaikutukset näkyvät palvelujen ja tapahtumien lisääntyvällä käytöllä taloudellisen tilanteen kohentumisen ansiosta.
Ympäristöosaaminen 0 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SataPolku -hankkeen tavoitteena oli parantaa viranomaisten ja välityömarkkinoiden vaikuttavuutta ja täten edistää rakennetyöttömyyden purkua Satakunnassa. Erityisesti haettiin malleja ja tehostettiin toimenpiteitä nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistyvyyden parantamiseksi uusien pilottien ja palvelumuotoilun avulla. Ratkaisumallit kuvataan hankkeessa luodussa virtuaalikirjassa https://virtuaalikirja.fi/satapolku-hanke/.

Projekti tuki viranomaisten ja toimijoiden rooleja muutoksessa ja toiminnan kehittämisessä järjestämällä koulutuksia, seminaareja ja verkostoitumistilaisuuksia. Tarkoituksena oli kolmannen sektorin ja välityömarkkinoiden tiivistäminen ja lisäarvon tuottaminen, eli kolmannella sektorilla tehdyn työn näkyväksi tekeminen. Käytännön toiminnassa koottiin yhteen pitkään työttömänä olleiden, osatyökykyisten ja nuorten työllistymistä edistävät toimijat ja hankkeet. Lopputulemana oli työllistämisen toimintaympäristön osaamisen kasvu, yhteistyön edistyminen sekä asiakasprosessien laadun parantuminen.

Hanke etsi ja loi polkuja pitkään työttömänä olleiden ja nuorten työllistymiseksi yhteistyössä kehittämiskumppaneiden kanssa. Keskeisimpiä kehittämiskumppaneita olivat Satakunnan TE-toimisto, alueen kunnat, työvoiman palvelukeskukset, oppilaitokset, välityömarkkinoiden palveluntuottajat sekä muut työnantajat. Edellä mainitut tahot olivat hankkeen ensisijainen kohderyhmä, mutta hankkeen lopullisina hyödynsaajina olivat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi