RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20257, Lapin yliopiston eMBA-koulutusohjelma naisjohtajille

1 Hanke

Hankekoodi: S20257

Hankkeen nimi: Lapin yliopiston eMBA-koulutusohjelma naisjohtajille

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016341341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vanhala Anna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.vanhala(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 4844 067

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena edistää lappilaista elinkeinoelämää kehittämällä alueen naisjohtajien osaamista. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan naisjohtajille suunnattu 90 opintopisteen laajuinen, 2,5-vuotinen eMBA-johtamiskoulutusohjelma, jonka kautta pyritään lisäämään ja tukemaan naisyrittäjyyttä, kehittämään naisjohtajien osaamista sekä lieventämään työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaista horisontaalista ja vertikaalista eriytymistä. Lisäksi hankeen tavoitteena on verkostoida lappilaisia naisyrittäjiä ja -johtajia, minkä kautta saadaan aikaan uusia yhteistyömahdollisuuksia niin liiketoiminnassa (public-private, business to business) kuin henkilökohtaisessa kehittymisessä ja työssäjaksamisessa. Koulutusohjelma tarjoaa naisille tukea ja kannustusta johtotehtävissä toimimiseen sekä uralla päämäärätietoisesti etenemiseen, mikä edesauttaa sukupuolenmukaisen, vertikaalisen ja horisontaalisen segregoitumisen lieventämistä johtajakentällä.

Naisjohtajien eMBA-koulutusohjelmalla edistetään ja parannetaan lappilaisen liikkeenjohdon strategista ja operationaalista johtamis-, liiketoiminta-, tasa-arvo- ja työhyvinvointiosaamista ja turvataan sitä kautta alueen yritystoimintaa, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa 17 naisjohtajaa johtamaan yritystään tai organisaatiotaan tehokkaasti ja tavoitteellisesti, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävästi sekä omaa ja alaisten työhyvinvointia lisäävästi.

Koulutusohjelman kohderyhmänä ovat lappilaiset, julkishallinnon tai yrityssektorin johto- ja esimiestehtävissä tai yrittäjinä toimivat naiset. Koulutusohjelma pitää sisällään lähiopetuspäiviä, etäopiskelua, käytännönläheisiä ja käytäntöön soveltavia kehittämis- ja opiskelutehtäviä sekä johtajuussparrausta. Opetusmenetelmät ovat monimuotoisia, innovatiivisia ja osallistujien organisaatioita kehittäviä. Tavoitteisiin pääsyä seurataan hankkeen aikana opiskelijoiden tekemien johtamisprofiilien (henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien) sekä lähijaksojen jälkeen kerättävien opiskelijapalautteiden kautta. Koulutusohjelma antaa naisjohtajille valmiuksia tulokselliseen, tasa-arvoiseen ja työhyvinvointia tukevaan johtamiseen. Oppimistehtävät räätälöidään opiskelijoiden taustaorganisaatioiden tarpeista käsin, mikä mahdollistaa koko organisaation osaamisen kehittymisen sekä alueen liiketoiminnan kehittymisen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat lappilaiset, yrityssektorilla tai julkishallinnossa johto- tai esimiestehtävissä tai yrittäjinä toimivat naiset. Lisäksi hankkeesta hyötyvät (välillisesti) näiden henkilöiden taustaorganisaatiot, koska koulutusohjelma rakennetaan käytännönläheiseksi, omaa organisaatiota kehittäväksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat opiskelijoiden taustaorganisaatiot, taustaorganisaatioiden johtoryhmät, henkilöstö sekä alihankkijat. Koulutuksen räätälöidyillä oppimistehtävillä, case-esimerkeillä sekä koulutukseen sisältyvällä laajemmalla kehittämishankkeella kehitetään oman organisaation osaamista, toimintaa sekä työhyvinvointia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 157 896

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 157 542

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 197 371

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 197 080

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Itä-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi, Sodankylä, Keminmaa, Enontekiö, Pello, Simo, Ylitornio, Posio, Savukoski, Kolari, Salla, Tornio, Inari, Pelkosenniemi, Muonio, Ranua, Kittilä, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 17

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hanke on suunnattu naisjohtajijlle. Hanketta valmistellessa on perehdytty Suomen ja Euroopan johtajien sekä yrittäjien sukupuolijakaumaan sekä tutkimuksiin naisjohtajuudesta. Toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta tehdessä on konsultointu mm. Koulutus- ja kehittämispalveluiden suunnittelijaa, YTM Heli Alaräisästä. Vaikka naisten koulutustaso on miesten koulutustasoa korkeampi Suomessa tällä hetkellä kaikissa ikäluokissa, naiset sijouttuvat miehiä harvemmin johto- ja esimiestehtäviin; vaikka Suomi sijoittuu Euroopan kärkeen naisesimiesten määrän suhteen, selvitettäessä yritysjohtajuutta sukupuolen mukaan Suomi sijoittuu kolmanneksi viimeiseksi (Elinkeinoelämän keskusliitto 2013). Yrittäjistä naisia on noin kolmannes (Yrittäjänaiset 2014). International Business Reportin (IBR) tuoreimman tutkimuksen (2014) mukaan naisjohtajien määrä Suomessa on kaikista johtajista 24%, jolla Suomi sijoittuu maailmanlaajuisesti vasta sijalle 27. Myös koulutuksen tuotto on naisilla heikompi kuin miehillä: naiset ansaitsevat huonompaa palkkaa vastaavalla koulutuksella kuin miehet ansaitsevat. Kuten työmarkkinat yleensä, myös johtaminen on Suomessa hyvin segregoitunutta, sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Miehet työskentelevät keskimäärin korkeammalla hierarkiassa kuin naiset. Naiset työskentelevät johtajina yleensä naisvaltaisilla aloilla.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa on huomioitu sukupuolinäkökulma, hankkeen kohderyhmänä ovat naisjohtajat ja -yrittäjät. Naiset ja miehet ovat johtajina erilaisia. Naisjohtajien määrän lisäämistarvetta on perusteltu mm. oikeudenmukaisuuskysymyksenä ja hyötynäkökulmasta. Naisia ei voi sukupuolensa perusteella sulkea johtotehtävistä, mm. EVA:n analyysin mukaan naistoimitusjohtoinen yritys on sijoitetun pääoman tuottoprosentilla mitattuna miesjohtoista yritystä kymmenisen prosenttia kannattavampi. (Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt, TEM 2012.) Esimerkiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun toteuttamasta naisjohtajille suunnatusta eMBA-ohjelmasta tehty tutkimus kertoo, että naisjohtajat kokivat nimenomaan naisryhmässä opiskelun kehittäneen heidän sisäistä johtajuuttaan erityisen paljon. Naisjohtajat kokevat yleensä oman johtajuuden kehittämisen haastavaksi, koska roolimalleja ei ole lähiverkostoissa. Kun naisjohtajat opiskelevat yhtenä ryhmänä, vertaistuen ja käytyjen keskustelujen roolia johtajuuden kehittymisessä ei voi vähätellä. Opiskelu naisryhmässä voi myös rohkaista useaa naisyrittäjää tai -johtajaa lähtemään mukaan eMBA-koulutukseen, johon heillä ei ehkä muuten olisi uskallusta lähteä. Naisjohtajista koottu ryhmä voi myös rohkaista opiskelijoita pohtimaan ääneen johtajuuden haasteita, jotka liittyvät sukupuoleen ja tasa-arvoon. Koulutusohjelman sisältö on suunniteltu siten, että se paitsi kehittää naisjohtajien "kovaa" johtamisosaamista perinteisillä johtajuuden osa-alueilla (liiketoimintaosaaminen, talousjohtaminen, muutosjohtaminen, henkilöstöjohtaminen), lisäksi se laittaa naisjohtajat pohtimaan ja kehittämään omaa sisäistä johtajuuttaan sekä ohjaa naisjohtajat pohtimaan sukupuolen vaikutusta työelämässä. Koulutusohjelman neljännessä moduulissa, Sukupuoli ja tasa-arvo työlämässä (15 op), perehdytään sukupuolen vaikutukseen ja merkitykseen työelämässä ja yrittäjyydessä, naisjohtajan työssä jaksamiseen, naisjohtajan verkostojen merkitykseen uralla etenemisessä sekä yhdenvertaisuuteen henkilöstöjohtamisessa. Aikaisemmista johtamiskoulutuksista saatujen kokemuksien perusteella naisjohtajat voivat saada asemassaan erilaista kohtelua kuin miesjohtajat ja naisjohtajan osallistuminen esimerkiksi tulosneuvotteluihin voi muuttaa neuvottelujen luonnetta suurestikin. Nämä haasteet tiedostamalla naisjohtaja voi kehittää itseään ja organisaatiotaan tuloksekkaammasti.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Hankkeessa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa kehittämällä naisjohtajien ja -yrittäjien osaamista. Naiset sijoittuvat miehiä alemmas organisaatioiden hierarkiassa ja myös ansaitsevat keskimääräisesti miehiä heikommin. Naisjohtajat ja -yrittäjät tarvitsevat tukea ja osaamisen kehittämistä, jotta he voisivat tavoitteellisesti kehittää uraansa tai yritystoimintaansa. Naisjohtajille suunnatun koulutusohjelman etu on myös naisryhmän tarjoamassa roolimallissa sekä vertaistuessa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	3	2
Koulutuksessa suositaan sähköisiä opiskelumateriaaleja, jolloin tulostaminen ja paperin käyttö vähenevät huomattavasti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	7
Koulutusohjelma kehittää alueen naisyrittäjien ja -johtajien osaamista, jolloin paikallista elinkeinorakennetta kehitetään ja työpaikkojen saatavuutta turvataan. Kestävän kehityksen näkökulmaa tuodaan esille koulutuksen sisällöissä sekä materiaaleissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Koulutukseen osallistuvat naisyrittäjät ja -johtajat kehittävät koulutuksen oppimistehtävien ja kehittämishankkeiden kautta yrityksensä tai organisaationsa palveluita sekä tuotteita.
Liikkuminen ja logistiikka	4	1
Koulutuksessa järjestetään mahdollisuuksia opiskella etänä ja näin liikkuminen paikasta toiseen vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	7
Koulutuksen yksi iso teema on naisyrittäjien ja -johtajien työhyvinvoinnin kehittäminen sekä oman organisaation työhyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden johtaminen. Koulutus kehittää suoraan opiskelijan omaa hyvinvointia ja välillisesti taustaorganisaation / verkoston / alueen hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Koulutuksella edistetään koulutuksellista sekä työelämän tasa-arvoa kehittämillä naisjohtajien ja -yrittäjien johtamisosaamista, jotta he sijoittuisivat tulevaisuudessa nykyistä paremmin miesvaltaisille aloille / tehtäviin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	4	4
Koulutuksen kautta naisyrittäjät ja -johtajat saavat edellytyksiä sijoittua työelämässä niihin tehtäviin, joihin yleensä valikoituu miehiä.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	3	1
Koulutuksen sisällöissä, materiaaleissa sekä oppimis- ja kehittämistehtävissä otetaan huomioon ympäristönäkökulma.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankeessa suunniteltiin ja toteutettiin naisjohtajille suunnattu, 90 opintopisteen laajuinen, 2,5-vuotinen eMBA-johtamiskoulutusohjelma. Koulutuksen tavoitteena oli verkostoida pohjoissuomalaisia naisyrittäjiä ja -johtajia sekä lisätä heidän osaamistaan ja johtamistaitojaan. Vastaavanlaista, juuri naisjohtajille suunnattua yliopistotasoista johtamiskoulutusta ei ole ollut Lapissa saatavilla.

Koulutusohjelmalla pyrittiin vastaamaan alueelliseen työmarkkinoiden rakennemuutokseen: koulutusohjelmalla pyrittiin lisäämään ja tukemaan(nais)yrittäjyyttä sekä lieventämään työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaista horisontaalista ja vertikaalista eriytymistä, sekä rohkaisemaan naisia toimimaan perinteisestä sukupuoliroolimallista poiketen liikkeenjohdollisissatehtävissä. Verkostoimalla naisyrittäjiä ja -johtajia saadaan aikaan uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä liiketoiminnassa, että henkilökohtaisessa kehittymisessä ja työssä jaksamisessa. Verkostoimalla naisyrittäjiä ja –johtajia saatiin aikaan uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä liiketoiminnassa (public-private, business to business) että henkilökohtaisessa kehittymisessä ja työssä jaksamisessa. Projektin kautta edistettiin pohjoissuomalaisen liikkeenjohdon strategista ja operationaalista johtamis-, liiketoiminta- ja työhyvinvointiosaamista sekä naisyrittäjien ja -johtajien verkostoitumista.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus