|
|
|
Hankekoodi: S20261
Hankkeen nimi: Tervareitti – Osallistavaa ohjausta yläkouluikäisille perusopetuksen siirtymävaiheeseen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Valteri-koulu
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2718015-2
Jakeluosoite: Myllytullinkatu 7
Puhelinnumero: 029 529 4000
Postinumero: 90130
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.tervavayla.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TARKIAINEN KAISA MARJUKKA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Talouspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjukka.tarkiainen(at)valteri.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 29 529 4002
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on rakentaa osallistava ja varhaisen tuen mahdollistava ohjelma yläkouluikäisten erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaukseen. Osallistujan toimintakykyä ja oppimista arvioidaan ja kuvataan yhteistyönä (osallistuja, huoltajat ja asiantuntijat) verkkopohjaisella ICF-toimintakykyluokituksella, joka luodaan osaksi ohjausmallia. Osallistuja suunnittelee aktiivisesti omaa opintopolkuaan. Hankkeeseen osallistujia ovat vähintään 15-vuotiaat Tervaväylän koulun oppilaat, Tervaväylässä tukijaksoilla käyvät oppilaat sekä mahdolliset lähikouluissa olevat kohdennettua ohjauksellista tukea tarvitsevat oppilaat.
Hankkeeseen osallistujan prosessi (opillinen ja kuntoutuksellinen):
1) Valinta ja toimintakyvyn alustava kuvaus (esitiedot ja haastattelu)
- toimintakykyyn liittyvän suorituskyvyn ja –tason määritteleminen ICF-luokitukseen pohjautuvalla verkkotyökalulla
2) Lähijakso I
- Toimintakykyprofiilin laatiminen
- Ammatilliset ja opilliset tavoitteet
3) Etäjakso I
- Osallistujan, projektityöntekijän sekä tarvittavien asiantuntijoiden väliset ohjauskeskustelut
- Ohjauskeskustelut huoltajien kanssa
- Motivointi
- Osallisuussuunnitelman laatimisen aloittaminen
4) Lähijakso II
- Ammatilliset tavoitteet
- Osallistujan kiinnostuksen kohteiden tunnistaminen
- Arvioinnista saadun tiedon jakaminen
5) Etäjakso II
- Osallistujan yksilöllinen kuntoutus ja toimintakykyprofiilin päivitys (lähiterapeuttien ohjaus)
- Osallisuussuunnitelman työstäminen
- Tiedon jakaminen (huoltajat ja asiantuntijat)
6) Lähijakso III
- Opiskelupaikan hakeminen (Yhteishaku viikoilla 9-11)
o Toimintakykyprofiilin tuoman tiedon hyödyntäminen haussa
7) Etäjakso III
- Sisältö sama kuin Etäjakso II
8) Lähijakso IV
- Oman elämän jatkosuunnitelmat ja itsenäistyminen (hakutuloksiin reagoiminen)
- Tämän hetkinen toimintakykyprofiili
o Esim. apuvälineet ja avustus sekä tuen eri muodot
- Osallisuussuunnitelman koostaminen
9) Aktiivinen hankkeeseen osallistuminen päättyy
- Yhteydenpito projektityöntekijään mahdollista.
Hankkeen keskeisinä yhteistyötahoina ovat osallistujien sekä heidän huoltajiensa ohella Tervaväylässä, lähikouluissa ja perusopetuksen jälkeisissä oppilaitoksissa työskentelevät opinto-ohjaajat/oppilaanohjaajat, opettajat, erityisopettajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja terveydenhoitajat. Lisäksi hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Valteri-koulujen ja työvoimahallinnon toimijoiden kanssa.
Hankkeen onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista voidaan mitata
1) osallistujien asettamien henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisena
-> ICF-toimintakykyluokituksella voidaan osoittaa muutos tavoitteiden asettelussa tai saavuttamisessa hankkeen edetessä
2) osallistujien selviytymisellä perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen
3) arvioimalla ICF-luokitukseen pohjautuvan toimintakykykuvauksen soveltuvuutta oppilaanohjauksen tukena
4) kiinnostuneisuudella ohjelmaa kohtaan
- osallistumiset koulutustilaisuuksiin
- hankkeen jälkeiset ohjelman käyttöönotot.
Hankkeen toimintamalli perustuu sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen huomiointiin. Hankkeeseen voi osallistua yläkouluikäinen nuori, jolla on yksilöllisen ja erityisen tuen tarve. Ohjausmenetelmiä kehittämällä pyritään vaikuttamaan jokaisen yksilön hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin osallistua aktiivisesti oman elämänsä valintoihin. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään mm. sähköisiä sovelluksia, videoneuvotteluyhteyksiä ja kierrätysmateriaaleja.
Hankkeen kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset, vähintään 15-vuotiaat oppilaat, joiden siirtyminen perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen edellyttää perheen ulkopuolisia tukitoimia. Varsinaisena kohderyhmänä ovat Tervaväylän koulun oppilaat, Tervaväylässä tukijaksoilla käyvät oppilaat sekä mahdolliset lähikouluissa olevat kohdennettua ohjauksellista tukea tarvitsevat oppilaat. Lisäksi kohderyhmänä ovat em. oppilaiden huoltajat sekä Tervaväylässä, lähikouluissa ja perusopetuksen jälkeisissä oppilaitoksissa työskentelevät opinto-ohjaajat/oppilaanohjaajat, opettajat, erityisopettajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja terveydenhoitajat.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Valteri-koulujen (Valtion erityiskoulut: Mikael/Mikkeli, Mäntykangas/Kuopio, Onerva/Jyväskylä, Ruskis/Helsinki, Svenska skolan för synsakdade/Helsinki ja Tervaväylä/Oulu) henkilöstö. Hankkeessa on mukana alusta asti myös lähikoulu-ulottuvuus. Hankkeen pyrkimyksenä on tavoittaa lähikoulujen tarpeet ohjaustyön kehittämisessä. Lisäksi hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä perusopetuksen jälkeisten oppilaitosten (kuten ohjausryhmäedustukseen pyydettävät Ammattiopisto Luovi ja OSAO) ja työvoimahallinnon kanssa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 319 856
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 287 195
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 820
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 358 994
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu, Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Oulunkaaren, Kokkolan, Tunturi-Lapin, Raahen, Itä-Lapin, Kaustisen, Torniolaakson, Rovaniemen, Haapavesi-Siikalatvan, Kehys-Kainuun, Oulun, Kajaanin, Ylivieskan, Ylä-Savon, Koillismaan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Rovaniemi, Ii, Ylivieska, Kaustinen, Oulainen, Keminmaa, Oulu, Tyrnävä, Kalajoki, Pello, Simo, Siikajoki, Raahe, Lumijoki, Kolari, Salla, Tornio, Perho, Sievi, Kokkola, Inari, Lestijärvi, Pyhäjärvi, Muhos, Suomussalmi, Reisjärvi, Ranua, Kempele, Siikalatva, Kärsämäki, Kiuruvesi, Vaala, Tervola, Nivala, Pudasjärvi, Haapavesi, Utsjoki, Liminka, Kajaani, Haapajärvi, Kuusamo, Kemi, Kuhmo
Jakeluosoite: Myllytullinkatu 7
Postinumero: 90130
Postitoimipaikka: Oulu
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 205
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Välillinen vaikutus: Osallistujien kouluttautumisen seurauksena heidän tietonsa ja ymmärryksensä kestävästä kehityksestä lisääntyy, ja he osaavat tehdä luonnonvarojen käytön osalta kestävämpiä ratkaisuja. Yksittäisen osallistujan ja koko hankkeeseenkin osallistujien erillisvaikutukset yhdessä ovat yhteiskunnan kannalta vähämerkityksellisiä, mutta hankkeen aikana pyritään osallistujia ohjaamaan yhteisvastuullisuuteen ympäristöstämme. Hankkeen aikana kaikki jäte lajitellaan ja kierrätetään. Lisäksi materiaalien hankkimisessa ennakoidaan aina käyttötarvetta, ettei turhaa jätettä kerry tarpeettomista hankinnoista. Hankkeeseen liittyvien retkien jne. aikana jätteet huolehditaan jäte-astioihin ja ympäristö pidetään siistinä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 0 |
| Välitön vaikutus: Hankkeessa pyritään toimimaan siten, että 1) osallistujien ja projektiin osallistuvien työntekijöiden kulkeminen järjestetään mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti 2) yhteydenpidossa käytetään mahdollisuuksien mukaan videoneuvotteluyhteyksiä ja sosiaalisen median keinoja 3) materiaalien valinnoissa suositaan taloudellisuuden lisäksi kierrätysmateriaaleja 4) lähijaksojen ympäristönä on Tervaväylän koulun tilat, joissa on käytössä erilaisia energian säästöä tukevia ratkaisuja (esim. liikkeen tunnistimet valaistuksessa ja kosketusvapaat veden kulutusta vähentävät hanat). | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus: Osallistujien kouluttautumisen seurauksena heidän tietonsa ja ymmärryksensä kestävästä kehityksestä lisääntyy, ja he osaavat tehdä kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävämpiä ratkaisuja. Hankkeen aikana pyritään ohjaamaan osallistujia yhteisvastuullisuuteen ympäristöstämme. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 0 |
| Välitön vaikutus: Pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään pyritään vaikuttamaan mm. siten, että hankkeen aikana kaikki jäte lajitellaan ja kierrätetään. Lisäksi materiaalien hankkimisessa ennakoidaan aina käyttötarvetta, ettei turhaa jätettä kerry tarpeettomista hankinnoista. Hankkeeseen liittyvien retkien jne. aikana jätteet huolehditaan jäte-astioihin ja ympäristö pidetään siistinä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 3 |
| Välillinen vaikutus: Yksi lähijakson tiedonhankintatehtävä voidaan teemoittaa Natura 2000 –ohjelman kohteisiin liittyen. Osallistujat hakevat tietoa valitsemastaan lähiseutunsa Natura 2000 –ohjelman kohteesta yksilö- tai pienryhmätyönä ja esittelevät kohteen muille osallistujille. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 0 |
| Välitön vaikutus: Hankkeessa pyritään toimimaan siten, että materiaalien valinnoissa suositaan taloudellisuuden lisäksi kierrätysmateriaaleja. Hankkeen aikana kaikki jäte lajitellaan ja kierrätetään. Lisäksi materiaalien hankkimisessa ennakoidaan aina käyttötarvetta, ettei turhaa jätettä kerry tarpeettomista hankinnoista. Hankkeeseen liittyvien retkien jne. aikana jätteet huolehditaan jäte-astioihin ja ympäristö pidetään siistinä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus: Osallistujien kouluttautumisen seurauksena heidän tietonsa ja ymmärryksensä kestävästä kehityksestä lisääntyy, ja he osaavat tehdä kestävämpiä ratkaisuja uusiutuvien energialähteiden käytöstä. Hankkeen aikana pyritään ohjaamaan osallistujia yhteisvastuullisuuteen ympäristöstämme. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 0 |
| Välitön vaikutus: Lähijaksojen tutustumiskäynnit toteutetaan hyödyntäen Tervaväylän koulun lähellä olevia palveluita. Etäjaksoilla hankkeen toiminta ja tehtävät ohjaavat osallistujaa hyödyntämään paikallisia lähipalveluja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 0 |
| Välitön vaikutus: Hankkeessa pyritään lisäämään osallistujan ymmärrystä ja osaamista oman elämänsä suunnitteluun ja aktiivisiin ratkaisuihin. Ohjauksen kehittäminen edistää osallistujien tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin. Hanke pyrkii osaltaan ohjaamaan yhteiskunnallista ajattelua kohti kokonaisvaltaisempaa vaikuttamista erityistä tukea perusopetuksen päättövaiheessa tarvitsevien nuorten ohjaustyössä. Jokaisen syrjäytyvän nuoren tuen osittainenkin onnistuminen edesauttaa paikallistasolla taloudellisesti merkittävästi yhteiskuntaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 0 |
| Välitön vaikutus: Hankkeen aikana lähijaksot järjestetään ennalta sovittuina ajankohtina. Osallistujien on mahdollista tulla Tervaväylän koululle joukkoliikennettä (sijainti lähellä linja-auto- ja rautatieasemaa) tai yhteiskuljetuksia käyttäen. Lähijaksojen tutustumiskäynnit voidaan osin toteuttaa kävellen koulun hyvän sijainnin vuoksi ja etäämmällä oleviin kohteisiin voidaan siirtyä koulun kuljetuskalustoa hyödyntäen. Osallistujien luo tapahtuvat ohjauskäynnit suunnitellaan siten, että saman reissun aikana käydään samalla suunnalla olevien osallistujien luona. Hankkeen materiaalihankinnat tehdään keskitetysti välttäen yksittäisten pakettien kuljetuksia. Osallistujille toimitettava materiaali on mahdollisimman suurelta osin sähköistä, ja paperiset materiaalit toimitetaan yhteislähetyksinä. Yhteydenpidossa käytetään mahdollisuuksien mukaan videoneuvotteluyhteyksiä ja sosiaalisen median keinoja. Hankkeen laskutuksessa käytetään e-laskuja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 0 |
| Välitön vaikutus: Hankkeella pyritään edistämään osallistujien yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin. Hankkeeseen osallistuville erityistä tukea tarvitseville yläkouluikäisille nuorille järjestetään ohjausta heidän aktiivisen osallisuuden mahdollistamiseksi oman opintopolun suunnitteluun. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 0 |
| Välitön vaikutus: Hankkeen yksi keskeisistä tavoitteista on tasa-arvon edistäminen. Hankkeen päämääriin pyritään ottamalla huomioon yläkouluikäisen nuoren tarpeet mahdollisimman laaja-alaisesti. Sukupuoleen liittyvät erityispiirteet huomioidaan hankkeen toimintaa järjestettäessä siten, että tytöille ja pojille toteutetaan tarvittaessa esim. omia tehtäviä ja pienryhmätoimintaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 0 |
| Välitön vaikutus: Hankkeen tuella pyritään edistämään erityistä tukea tarvitsevien nuorten mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan. Hanke vaikuttaa osaltaan myös erilaisuuden hyväksymiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen yhteiskunnassa. Perusopetuksen päättövaiheessa olevien nuorten erityisen tuen tarve on yksilöllinen ja riippumaton kulttuurisesta taustasta. Kaikki hankkeen aikana saatava tieto – myös monikulttuurisiin asioihin liittyen – otetaan huomioon ja toimintamallia pyritään kehittämään jatkuvasti siten, että jokaisen osallistujan tarpeisiin ja ongelmiin pystyttäisiin vastaamaan ohjauksellisesti mahdollisimman monipuolisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus: Osallistujien kouluttautumisen seurauksena heidän tietonsa ja ymmärryksensä kulttuuriympäristöstä laajenee, ja he osaavat toimia ja vaikuttaa maisemaan, virkistysalueisiin, kulttuuriperintöön, kaupunkirakenteeseen ja rakennuskantaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti jättäen tuleville sukupolville osaltaan hyvän perinnön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 0 |
| Välitön vaikutus: Hankkeen aikana osallistujat käyttävät tiedonhankintaan ja yhteydenpitoon erilaisia sähköisiä menetelmiä, kuten internetin sovelluksia ja sosiaalista mediaa. Osallistujat opettelevat etsimään tietoa koulutusmahdollisuuksista ja tutustuvat työvoimahallinnon palveluihin (myös sähköisiin). Lisäksi heitä ohjataan tiedonhankintaan asumiseen liittyvissä asioissa. | ||
Tervareitti-hankkeen tavoitteena oli rakentaa osallistava ja varhaisen tuen mahdollistava ohjelma yläkouluikäisten erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaukseen. Hankkeen alussa kartoitettiin olemassa olevat toimintamallit, hyvät käytänteet sekä saatavilla oleva tutkimustieto tukea tarvitsevan nuoren ohjauksesta.Suunniteltua ohjausmallia lähdettiin pilotoimaan vertaisryhmien kautta. Ensimmäiseen pilottiin valittiin kahdeksan osallistujaa Valteri-koulu Tervaväylästä ja Tervaväylässä tukijaksoilla käyneistä lähikouluissa opiskelevista nuorista. Nuoret tavoitettiin oppilaanohjaajien tai erityisopettajien suosituksesta.
Vertaisryhmät koostuivat ensimmäisessä pilotissa kahdeksasta ja toisessa pilotissa kahdestatoista nuoresta. Nuorten kanssa toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti neljä yli yön kestävää lähijaksoa. Lähijaksojen sisällöt räätälöitiin oppilaiden toimintakykyä tukevaksi saatujen ennakkotietojen perusteella. Lähijaksojen ammatilliset ja opilliset tavoitteet asetettiin yhdessä vertaisryhmän kanssa ensimmäisellä lähijaksolla. Jokaisen nuoren kanssa tehtiin yksilöllinen osallisuussuunnitelma, jossa nuori asetti itselleen tavoitteen tai tavoitteita oman opintopolkunsa selvittämiseksi. Osallisuussuunnitelman tavoite oli tuoda näkyväksi niitä aktiivisia toimia, joilla nuori osallistuu oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Osallisuussuunnitelmia oli pohdittu etukäteen yksilöohjauksessa nuorten ja huoltajien kanssa. Nuoret olivat läpi hankkeen osallisina toiminnan suunnitteluun niin yksilöohjauksen kuin vertaisryhmän toiminnan suhteen. Nuorten osallisuuden polkua suunniteltaessa hyödynnettiin muun muassa Shierin (2001) osallisuuden tasomallia. Osallisuussuunnitelmia tarkistettiin ja täydennettiin hankkeen aikana yksilöllisesti. Nuorten palautteen mukaan lähijaksot olivat Tervareitin tärkeintä antia. Hankkeen edetessä vertaisryhmistä tuli nuorille yhä tärkeämpiä ja lähijaksojen avulla onnistuttiin tukemaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kiinteä yhteys säilyi nuorten ja hankkeen työntekijöiden välillä myös Tervareittiin osallistumisen päättymisen jälkeen.
Hankkeessa kuvattiin oppilaan toimintakykyä laaja-alaisesti kansainväliseen ICF-toimintakykyluokitukseen pohjautuen. Tätä tarkoitusta varten hankkeessa kehitettiin toimintakykyarvio.fi-palvelu, jonka avulla saadaan moniääninen kuvaus oppilaan toimintakyvystä. Toimintakykyarvio kokoaan yhteen nuoren, huoltajan ja lähipiirin kuten koulun näkemyksen nuoren toimintakyvystä. Näin saadaan yhteinen, laaja-alainen näkemys toimintakyvyn vahvuuksista ja haasteista. Toimintakyvyn kuvausta voidaan käyttää oppilaanohjauksen ja opetuksen työvälineenä. Se auttaa arvioimaan myös tarvittavia tukitoimia ja toimii siirtotietona oppilaan jatkaessa opintojaan toiselle asteelle. Toimintakyvyn kuvaamisen avulla osallistuvien nuorten tukitoimia voitiin tarvittaessa lisätä.
Toimintakykyarvion idea herätti paljon kiinnostusta Valterissa ja muualla, ja siitä tuli kiinteä osa Tervareitin ohjausmallia. Valteri-koulussa tuotetaan tulevaisuudessa toimintakykyarvio.fi-palvelun avulla toimintakyvyn kuvaukset kaikille oppilaille. Toimintakykyarvioon on rekisteröitynyt hankkeen päättyessä yli 200 opetus-, ohjaus- ja kuntoutusalan ammattihenkilöä, pääosin Suomesta. Hankkeen aikana toimintakykyarvio.fi- palvelu on vakiintunut osaksi Valteri-koulun toimintaa. Valteri, Tervaväylä jatkaa toimintakykyarvio.fi-palvelun ylläpitoa ja kehittämistä vielä hankkeen jälkeen.
Ohjausmalli luotiin vertaisryhmäohjauksesta ja toimintakyvyn kuvaamisesta saatujen kokemusten ja ohjausteorioiden pohjalta. Ohjausmalli koostuu kuudesta kokonaisuudesta, jotka etenevät toisaalta rinnakkain, toisaalta vaiheittain. Osallistuvien nuorten polku kulki yksilöllisesti seuraavien kokonaisuuksien kautta:
1) Nuoren kohtaaminen, yksilöohjaus
2) Toimintakyvyn arviointi
3) Vertaisryhmä
4) Sopivat opintovaihtoehdot
5) Opiskelupaikan valinta
6) Nivelvaiheen tuki
Hankkeen aikana muodostui myös vankat verkostot alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa, mikä helpotti saattaen vaihtoa ja yhteistyötä vastaanottavien oppilaitosten kanssa. Yhteinen keskustelu on tärkeää siirtotietoa uudelle koulutuksen järjestäjälle ja auttoivat myös nuorta, kun hän pystyi tuomaan esiin omia mietteitään opintojen aloituksesta. Toimintakyvyn kuvaus tieto auttaa osaltaa sopivien tukitoimien järjestelyssä.
Tervareitti-hankkeen ohjausmallia ja siihen liittyviä toimintakykyarvio.fi-palvelua ja vertaisryhmäohjauksen käytänteitä on koulutettu ja jalkautettu hankkeen aikana runsaasti. Suurin tapahtuma oli tammikuussa 2017 järjestetty Tervareitti-seminaari, johon kokoontui 126 nivelvaiheen ammattilaista perehtymään toimintakykyajatteluun ja voimavaralähtöiseen ohjaukseen erityistä tukea tarvitsevien nuorten ohjauksessa. Hankkeen toimintamalleista on tuotettu myös esitteitä, esittelyvideot (Valterin Youtube-kanava) ja muistikirja: Vertaisryhmäohjaus ja muita Tervareitti-hankkeen hyviä käytänteitä oppilaanohjauksen tueksi.
Tervareitin ohjausmallia, vertaisryhmätoimintaa ja toimintakykyarviointi.fi- palvelua on arvioitu lisäksi Zoomi-hankkeen vertaisyhmäarvioinnin ja OPH:n asiantuntijaraadin arvioinnissa.Yhteistyötä on hankkeen aikana tehty hyvin monitahoisesti niin Valterin eri toimipisteiden opetushenkilöstön kanssa kuin lähikoulujenkin opetushenkilöstön kanssa. Hanke ja hankkeen hyvät käytännöt on huomioitu hyvin myös valtakunnallisella tasolla. OPH:n Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa kehittämisryhmän loppuraportissa nostetaan esiin Tervareitin osallistava ohjausmalli ja toimintakykyarvio.fi palvelu erityistä tukea tarvitsevan nuoren tukimuotoina.
Hankkeen onnistumista on arvioitu monin tavoin. Ohjausryhmän panos hankkeen onnistumisen arvioinnissa ja etenemisessä on ollut keskeinen. Osallistuvilta oppilailta, huoltajilta sekä heidän opettajiltaan ja opinto-ohjaajiltaan kerättiin palautetta vertaisryhmään osallistumisesta. Vertaisryhmä koettiin nuorille erittäin tärkeäksi ja merkitykselliseksi kokemukseksi kaikkien vastaajaryhmien toimesta. Erityisen tärkeiksi nuoret kokivat sen, että vertaisryhmistä heille löytyi lisää kavereita ja mielekästä tekemistä. Nuoret kertoivat lisäksi saaneensa ryhmätoiminnasta rohkeutta, itseluottamusta ja varmuutta tulevaisuuden suunnitteluun. Myös opettajat ja opinto-ohjaajat näkivät nuorten hyötyneen vertaisryhmästä. Heidän vastauksissaan korostuivat elämänpiirin laajeneminen, vahvuuksien löytyminen, sosiaalisten taitojen sekä itsetunnon vahvistuminen. Myös arjen taitojen tukemista pidettiin hyödyllisenä. Nuoret löysivät hyvin oman paikkansa peruskoulun jälkeen ja kaikki saivat opiskelupaikan toiselta asteelta. Toimintakykytietoa siirrettiin toiselle asteelle nuorten sujuvan opintopolkun takaamiseksi. Hankkeen jalkauttamista voidaan pitää onnistuneena myös sen suhteen, että hankkeen tuella järjestetyssä kahden koulun oppilaista koostuvassa vertaisryhmässä, Pikkutervareitissä mukana olleet koulut jatkavat vertaisryhmätoimintaa vielä hanketoimijoiden tarjoaman tuen jälkeen.