|
|
|
Hankekoodi: S20263
Hankkeen nimi: Isämies elämässä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pelastakaa Lapset ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0116788-1
Jakeluosoite: Koskelantie 38, PL 95
Puhelinnumero: 010 843 5000
Postinumero: 00601
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.pelastakaalapset.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SAARISTO ANNE-MARIA KRISTIINA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: aluejohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne-maria.saaristo(at)pelastakaalapset.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 548 8838
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pelastakaa Lasten Isämies elämässä -projekti (1.5.2015- 31.12.2017) on 2,5-vuotinen ESR-projekti. Toiminta-alueena on Pohjois-Karjala. Projekti liittyy sukupuolten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen työmarkkinoilla, osallisuuden aktivoimiseen, työllistettävyyden parantamiseen, hyvinvoinnin vahvistamiseen ja tyytyväisyyteen elää Pohjois-Karjalan alueella. Projektin tarve on selvitetty kartoitushankkeella (ESR) 2014. Projekti on osa ylimaakunnallista hankekokonaisuutta, joka toteutetaan Itä-Suomessa. Hankekontekstina ovat Perheentalot ja se toteutetaan kunta- ja yritysyhteistyönä.
Projektin tavoite
Projektin tavoitteena on vahvistaa miehiä vanhempina ja vahvistaa turvallisten aikuisten miesten roolia lasten elämässä. Tähän pyritään kolmen osatavoitteen avulla: (1) isämies-toiminnan laajentaminen ja vakiinnuttaminen, (2) isä- ja miestyön osaamisen vahvistaminen ja työn sukupuolisensitiivisyyden lisääminen, ja (3) työelämän perhemyönteisyyden vahvistaminen.
Projektin kohderyhmänä ovat isämiehet. Isämiehellä tarkoitetaan isien lisäksi kaikkia miehiä, jotka täyttävät aikuisen miehen paikkaa lapsen elämässä (esim. eno, kummi, isoisä, tukiperheen isä, adoptioperheen isä). Kohderyhminä ovat myös miehiä työssään kohtaavat ammattilaiset ja viranomaiset sekä miesvaltaiset yritykset.
Projektin toimenpiteet
Ensimmäiseen osatavoitteeseen liittyvät toimenpiteet ovat isämies-lapsi-ryhmien käynnistäminen ja toiminnan laajentaminen sekä isämiesten ryhmien pilotoiminen. Toiseen osatavoitteeseen liittyvät toimenpiteet ovat isä- ja miestyön toimijoiden tapaamiset ja verkoston luominen, perhevalmennuksien mallintaminen ja kokeilu sekä koulutukset isiä ja miehiä työssään kohtaaville ammattilaisille. Isäteemaiset yleisötilaisuudet liittyvät sekä toiseen että kolmanteen osatavoitteeseen. Kolmanteen osatavoitteeseen liittyvänä hankkeessa tehdään kymmeneen yritykseen Perheystävällinen yrittäjä -konsultointi/valmennus -kokonaisuuden. Kokonaisuuden tavoitteena on pien- tai mikroyrityksen perhemyönteisyyden kasvattaminen. Valmennus kohdistetaan jokaisesta yrityksestä yhteen avainhenkilöön. Valmennus on pääosin henkilökohtaista valmennusta, jossa löydetään konkreettisia tavoitteita ja tekoja henkilön perhe-elämä -osa-alueen pysyvälle parantamiselle. Interventiot ovat prosesseja, jossa yrityksen kanssa seurataan myös vaikuttavuutta.
Projektin tulokset
1. Maakunnassa on nykyistä laajempaa ja monipuolisempaa isämies-lapsi-toimintaa. Tiedot toiminnasta löytyvät kootusti jostakin (esim. sivuilta isa-lapsi.fi). Hankkeen aikana tällä toiminnalla tavoitetaan 200 isämiestä ja lasta.
2. Erilaisia isämiesten ryhmiä kokeilemalla tiedetään, onko toiminta mielekästä ja onko sille kysyntää. Tiedetään myös, millä ehdoilla ryhmät voisivat toimia. Tämän toiminnan kautta tavoitetaan hankkeen aikana 50 isämiestä.
3. Hankkeen lopulla maakunnan isä- ja miestyötä tekevillä on kokonaiskuva alueen toiminnoista ja toimijoista.
4. Maakunnassa on perhevalmennukseen soveltuva isätyön osio. Hankkeen aikana perhevalmennuksissa on tavoitettu 50 isää.
5. Pohjois-Karjalassa on järjestetty 1-2 isäteemaista yleisötilaisuutta ja 1-2 koulutusiltapäivää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Näillä on tavoitettu 400 henkilöä.
6. Yritysyhteistyöllä osallistetaan työnantajia erilaiseen isätyöhön.
7. Kymmen valmennusta/konsultaatiota pienyrityksiin, joissa tavoitteena on vahvistaa yrityksen avainhenkilön perhemyönteisyyttä yrityksessään.
Hankkeen kohderyhmänä ovat isämiehet, jolla tarkoitetaan kaikkia miehiä, jotka täyttävät isän tai aikuisen miehen paikkaa jonkun lapsen elämässä. Tällaisia miehiä voivat isien lisäksi sijaisisät, tukiperheen isät, kummit, tukihenkilöt, isoisät.
Toisena kohderyhmänä ovat ammattilaiset ja viranomaiset, jotka kohtaavat työssään isiä ja miehiä sekä miesvaltaiset yritykset.
Lapset, perheet.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 160 668
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 154 683
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 175 731
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 168 363
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun
Kunnat: Joensuu, Liperi, Kontiolahti, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22
Suunniteltu: 290
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Miesten vanhemmuuden tukeminen lisää sekä miesten itsensä että lasten ja lasten äidin hyvinvointia. Välillisesti vaikutukset voivat ulottua yhteiskunnan tasolle. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Miesten vanhemmuuden tukeminen purkaa sukupuolirooleja ja mm. edistää naisten mahdollisuuksia osallistua työelämään. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Pelastakaa Lasten Isämies elämässä –hanke (1.5.2015- 31.12.2017) kesti 2,5-vuotta. Hanke toimi ESR:n, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, kuntien (Joensuu, Liperi, Ilomantsi, Kitee), joidenkin yritysten ja Pelastakaa Lasten rahoituksella. Hanke toteutettiin Pohjois-Karjalassa, mutta se herätti laajempaa kiinnostusta miestyötä tekevien kesken myös muualla Suomessa sekä laaja-alaisesti eri medioissa.
Projekti liittyy sukupuolten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen työmarkkinoilla, osallisuuden aktivoimiseen, työllistettävyyden parantamiseen, hyvinvoinnin vahvistamiseen ja tyytyväisyyteen elää Pohjois-Karjalan alueella. Projektin tarve oli selvitetty kartoitushankkeella (ESR) 2014. Hankekontekstina oli Joensuun Perheentalo ja projektia toteutettiin vahvasti kunta- ja yritysyhteistyönä.
Projektin kohderyhmä
Projektin kohderyhmää olivat isämiehet. Isämiehellä tarkoitetaan isien lisäksi kaikkia miehiä, jotka täyttävät aikuisen miehen paikkaa lapsen elämässä (esim. eno, kummi, isoisä, tukiperheen isä, sijaisisä). Hanke tavoitti kohderyhmän osallistujia 200. Hankkeen toimintoihin osallistuttiin 336 henkilötyöpäivän verran.
Hankkeen aikana syntyi varsin luontevasti monipuolinen ja laaja, maakunnan rajat ylittävä isä- ja miestyön verkosto. Siihen kuului sote-ammattilaisia, yrittäjämiehiä, järjestöihmisiä, kasvatuksen asiantuntijoita ja isämiehiä.
Projektin toiminta ja tavoitteiden toteutuminen
Projektin tavoitteena oli vahvistaa miehiä vanhempina ja vahvistaa turvallisten aikuisten miesten roolia lasten elämässä. Tähän pyrittiin kolmen osatavoitteen avulla:
(1) isämies-toiminnan laajentamisella ja vakiinnuttamisella,
(2) isä- ja miestyön osaamisen vahvistamisen ja työn sukupuolisensitiivisyyden lisäämisen, ja
(3) työelämän perhemyönteisyyden vahvistamisella.
Hankeen painopiste oli toiminnan alussa tavoitteissa 1 ja 2. Muutoshakemuksen (11.4.2016) myötä hankkeen painopiste siirrettiin työelämäpainotteiseksi ja työelämän perhemyönteisyyden vahvistaviin sisältöihin. Hankkeen tavoitteisiin pyrittiin viiden toimintalinjan mukaan:
(1) Yritysyhteistyö, jonka tavoitteena oli vahvistaa erityisesti miesvaltaisten työpaikkojen perhemyönteisyyttä. Yritysyhteistyö etsi muotoaan, kunnes päädyttiin vapaamuotoisiin yrittäjien aamiaistapaamiset, joissa puhuttiin työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksistä.
Yritysyhteistyön hedelminä syntyi muun muassa julkaisu "Uudet muuttujat - työelämä ja isyys". Tyylikkäässä ja paljon kiitosta saaneessa julkaisussa on uusia innovaatioita, mm. yhdessä terveydenhoitajaopiskelijoiden kanssa tehty "Isä hoitaa"-juliste, jossa kiinnitetään huomiota isän ja lapsen varhaiseen vuorovaikutukseen. Juliste on levinnyt hyvin mm. neuvoloihin, päiväkoteihin ja vastaanottokeskuksiin. Toinen innovaatio oli "Isän kehityskeskustelu", jossa lapsi onkin työnantaja ja isä työntekijä. Tavoitteena on saada isä kuuntelemaan lasta. Kehityskeskustelua on käytetty mm. päiväkodeissa ja esikouluissa. Hankkeessa kehitetty materiaali löytyy sivulta www.pelastakaalapset.fi/isyys.
Lisäksi hankkeessa luotiin Perheystävällinen yrittäjä –valmennusmalli. Pilotoinnissa oli mukana kymmenen pohjoiskarjalaista 30–40-vuotiasta yrittäjäisää ja he edustivat monia eri aloja. Valmennuksen kesto on noin kahdeksan tuntia ja se soveltuu erityisen hyvin yrittäjäisille ja -äideille. Yrittäjät näyttivät saaneen valmennuksista aineksia omaan vanhemmuuteensa. Myönteistä muutosta prosessin aikana oli tapahtunut ajankäytössä, läsnäolossa ja perheen huomioonottamisessa. Yksilö- ja ryhmätapaamisia olisi palautteen mukaan saanut olla useampia.
Tavoitteena oli, että hankkeessa tehtävällä yritysyhteistyöllä osallistetaan työnantajia erilaiseen isätyöhön. Hanke onnistui tässä tavoitteessa. Yrityksiä hankkeeseen osallistui 22 (tavoite oli 10).
2) Isä- ja miestyön osaamisen vahvistamiseksi hankkeessa kehitettiin perhevalmennusta. Neuvolan perhevalmennusten kehittäminen sellaisiksi, että miehet huomioitaisiin niissä paremmin. Tämä osio laajeni Joensuun kaupungin järjestämistä perhevalmennuksista koko sote-alueen käsittäväksi neuvolan isätyön kehittämiseksi. Hankkeen aikana perhevalmennuksissa 262 vanhempaa, joista isämiehiä oli 127.
3) Työn sukupuolisensitiivisyyden teemoja käsiteltiin kaikissa toimitalinjoissa, mutta selkeimmin puhetta sukupuolisensitiivisyydestä saatiin vahvistettua Isämies-teemaisissa koulutuksissa ja yleisötilaisuuksissa. Näitä hanke järjesti ja tuotti itse. Hanke tarjosi konsultointia, kaksi seminaaria, koulutussarjan ja yleisöluentoja. Näistä kertyi henkilötyöpäiviä 336, joka oli 112% tavoitteesta. Muun muassa yleisöluennoilla oli 1070 kuulijaa ja sote-ammattilaisille tarkoitetuissa koulutuksissa 495 osallistujaa.
Myös perhevalmennuksissa, päiväkotien vanhempainilloissa ja sote-alan koulutuksissa miehen näkökulmaa toivottiin ja kaivattiin. Hankkeen projektisuunnittelija kutsuttiin lukuisiin muiden järjestämiin tilaisuuksiin isätyön asiantuntijaksi.
4) Isämiestoimintaa toteutettiin isämiesten ryhmissä, joiden tavoitteena oli tarjota miehille mahdollisuus jakaa vanhemmuuden ja elämän kysymyksiä toisten miesten kanssa. Osa ryhmistä oli livenä, osa sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena oli, että erilaisia isämiesten ryhmiä kokeilemalla tiedetään, onko toiminta mielekästä ja onko sille kysyntää. Lisäksi haluttiin selvittää, millä ehdoilla ryhmät voisivat toimia. Ryhmiin osallistui 19 isämiestä paikanpäällä ja 170 somessa. Selvisi, että ryhmien tulee olla toiminnallisia ja palautteen mukaan isät ovat valmiita keskustelemaan ja kehittämään isyyttään. Ryhmät jatkuvat Pelastakaa Lasten toiminnassa.
5) Toiminta isämiehille ja lapsille järjestettiin uusin toimintamuodoin, niin että osa kehitellyistä toimintamuodoista jää Perheentalon toiminnaksi ja osaa jatketaan jatkohankkeen puitteissa (hakemus 5/2018 STEA). Isämies-lapsi-toiminnan helmiä olivat valomiekkaillat, joiden kysyntä ja näkyvyys ylitti kaikki odotukset. Hakkeessa tavoitettiin isä-lapsitoiminnassa 233 isämiestä. Hanke vahvisti tietoisuutta siitä, mitkä tahot tekevät isä- ja miestyötä alueella. Hankkeessa luovuttiin isä-lapsi sivuston luomisesta siinä vaiheessa, kun painopistettä siirrettiin työn- ja perheen yhteensovittamisen teemoihin.
Hankkeen vaikutuksia
Isämies elämässä -hanke on omalta osaltaan vahvistanut ajassa olevaa ilmiötä: miesten toivotaan ja halutaan nykyisin ottavan suurempaa vastuuta vanhemmuudesta ja hoivatyöstä. Monipuolisuutta voidaan pitää hankkeen vahvuutena, vaikka se tarkoitti sitä, ettei kaikkeen voitu keskittyä toivotulla intensiteetillä.
Hankkeen toiminnassa mukana olleet yrittäjäisät miettivät aiempaa tarkemmin omia arvojaan. Heidän antaman palautteen perusteella he ovat muuttaneet ajankäyttöään perhemyönteiseen suuntaan. Hankkeen ansiosta Pohjois-Karjalan Osuuskauppa ja sen vanavedessä Joensuun kaupunki lähtivät mukaan Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan. Tämän ansiosta noin 5500 työntekijän perheystävällisyyttä mietitään ja parannetaan.
Hanke on ollut kiitettävästi esillä mediassa, se on verkottunut laajasti ja sen osaamista arvostetaan Suomen mies- ja isätyön tekijöiden keskuudessa. Joensuuhun syntyi hankkeen aikana "isäosaamiskeskus". Joensuun aktiivijoukko perusti elokuussa 2015 "Lapselliset miehet" -blogin, jota on luettu reilun kahden vuoden aikana yli 370 000 kertaa. Blogi on Lastensuojelun keskusliiton julkaiseman Lapsen maailma -lehden nettisivuilla. Näkyvyys ja miesten vanhemmuuspuhe ovat olleet omiaan viemään eteenpäin hankesuunnitelmassa kuvattua tavoitetta: "Hanke pyrkii muuttamaan osaltaan yleistä ilmapiiriä siten, että isien on aiempaa luontevampaa ja helpompaa puhua isänä olemisesta, jäädä kotiin hoitamaan lapsia ja olla tasavertaisena vanhempana mukana lastensa elämässä."
Hankkeessa ja sen liepeillä syntyi paljon miesten vanhemmuuspuhetta, joka ei ollut ketään vastaan eikä lähtenyt liikkeelle ongelmista. Kaikkiaan ote miesten vanhemmuutta kohtaan oli kannustava ja aikuismainen. Tällaiselle puheelle näyttää olleen ja olevan Suomessa kysyntää.