RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20325, OSAVA - Osallisuuden vahvistaminen nuorten kasvuympäristöissä ja

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

OSAVA-hanke nostaa keskiöön nuoret sekä nuorten parissa työskentelevät. Hanke edistää nuorten osallisuutta, nostaa hyvinvointia ja näin ollen ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Nuorten osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy nousevat vahvasti esiin muun muassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa 2015-2016.

Hankkeen kautta otetaan käyttöön nuoria aktivoivia ja osallistavia toimintamuotoja nuorten omissa kasvuympäristöissä ja -yhteisöissä. Yksi konkreettinen malli on nuorisotyön aseman vahvistaminen koulun arjessa. Kouluille jalkautuva kehittäjätyöntekijä (hankkeen palkkaama nuorisotyöntekijä) tukee nuoren kasvua ja kehitystä sekä koko kouluyhteisön hyvinvointia. Kehittäjätyöntekijän tehtävä koululla on toimia yhtenä läsnä olevana aikuisena nuorelle sekä apuna ja tukena henkilökunnalle ja vanhemmille. Tätä kautta tuetaan nuorten koulutuksen nivelvaihetta: siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle. Tämä nivelvaihe on todettu erittäin kriittiseksi nuoren koulutuspolun onnistumisen turvaamisessa.

Hankkeen kautta ammattikasvattajat (koulun henkilökunta sekä kunnan, seurakunnan ja järjestöjen nuorisotyö) luovat verkostoja, jakavat hyviä käytänteitä nuorten parissa työskentelemisestä sekä saavat uusia toimintamalleja ja työkaluja työhönsä. Tarjoamalla uusia toimintamalleja ja työkaluja työntekijöille sekä jakamalla nuorten parissa työskentelevien hyviä käytänteitä on mahdollista vaikuttaa positiivisesti nuorten koulutuspolkujen jatkuvuuteen ja myöhemmin työelämään siirtymiseen. Kasvatuksen ammattilaisten jaettu asiantuntijuus tuottaa tämän päivän nuorista aktiivisia kansalaisia.

Hankkeen avulla kartoitetaan, levitetään ja hyödynnetään hyväksi havaittuja käytäntöjä ja menetelmiä (esim. Kolmiportaisen tuen käytännöt, Lapset puheeksi, KiVa Koulu, Päihteetön Porukka). Hankkeen tarkoituksena on kehittää nuorisotyön avulla kouluissa moniammatillista (opetusala, nuorisoala, sosiaaliala, terveysala) sekä perhekeskeistä työotetta, yhteisöllisiä toimintatapoja (esim. Komiasti opintiellä-hankkeen aikana hyväksi koetut käytännöt kuten puhelinherätykset ja noutojaksot) sekä tukea koulun sosiaalityötä. Nimenomaan moniammatillisella yhteistyöllä lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa.

OSAVA-hanke nostaa sosiaalisen median hyödyntämisen nuorten aktivoinnin ja osallisuuden kasvattamisen välineeksi. Sosiaalinen media mahdollistaa myös laajalla alueella nuorten parissa työskentelevien yhteydenpidon sekä hyvien käytäntöjen leviämisen. Hankkeen aikana luodaan verkossa toimiva hyvien käytänteiden portaali.

Hankkeen toiminta konkretisoituu kolmessa pilottikoulussa. Pilottikoulut ovat hankkeessa mukana olevien kuntien yläkouluja. Näissä pilottikouluissa sovelletaan konkreettisia toimenpiteitä yhdeksäsluokkalaisiin sekä koulun henkilökuntaan. Käytännöt suunnitellaan yhdessä vastaamaan ao. pilottikoulujen/kuntien tarpeita. Toimenpiteitä suunniteltaessa kuullaan myös nuoria. Nuorten omien ajatusten kuuleminen ja huomioiminen parantaisi muun muassa kouluviihtyvyyttä ja tätä kautta tukisi oppimista (Kiila-koski 2014). Tavoitteena on parantaa monialaista koulua, joka on pedagogiikan ja hyvinvoinnin keskus. Hankkeella tuetaan myös nuorten perheitä. Hankkeessa tehtävät toimenpiteet tukevat Pohjois-Pohjanmaan Lasten Kaste-ohjelman painopisteenä olevaa oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistoimintaa.

Hankkeen tavoiteltavia tuloksia ovat seuraavat:

1.Kunnissa käytössä olevia, syrjäytymistä ehkäiseviä käytäntöjä on levitetty julkisesti kaikille, mutta varsinkin koko hankkeen kohderyhmän tietoisuuteen. Hyviä käytänteitä on hyödynnetty myös toiminnassa.

2.Moniammatillinen yhteistyöverkosto (nuorisoala, opetusala, sosiaaliala, terveysala) on kehittänyt yhteistyötaitojen, yhteisöllisten toimintatapojen ja koulun nuoriso- ja sosiaalityön osaamista.

3.Oppilaiden osallisuus omaan elämään (subjektiivinen kokemus osallisuudesta omaan elämään, siihen liittyvään päätöksentekoon) ja heidän vanhempiensa osallisuus omaan vanhemmuuteen, nuoren elämään sekä koulutuspolkujen tukemiseen on lisääntynyt.

4.Siirtymävaihe yläkoulusta toiselle asteelle on saanut uusia tukimuotoja.

5.Harrastustoimintaa järjestäviä tahoja on esitelty.

6.Koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tukemiseen on kiinnitetty tarkempaa huomiota ja osallistuttu tasa-arvosuunnitelmien laatimiseen.

7.Koulujen henkilökunnan, oppilaiden ja heidän vanhempiensa uusimman tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaalisen median käyttötaidot ovat kasvaneet. Oppilaat ovat uusien työmenetelmien avulla saaneet kokemuksia yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta. Ammattilaiset hyödyntävät moniammatillisessa yhteistyössä tvt:n ja somen työkaluja, jolloin on mahdollista tarjota koordinoidumpaa tukea nuorelle ja hänen perheelleen. Aikuiset saavat kokemuksia sosiaalisen median välineistä. Nuoret ja aikuiset ovat saaneet yhteistä digikulttuurista kokemusta.

8.Centria-ammattikorkeakoulun humanistisen ja kasvatusalan yhteisöpedagogikoulutukseen on saatu hankkeen kautta työelämäyhteistyötä ja toisaalta tutkimus- ja kehittämistoiminnan integroitumista koulutukseen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä on edistetty ja toteutettu työelämän tarpeista lähtevää, ajantasaista ja laadukasta ammattikorkeakoulutusta, koska tulevien yhteisöpedagogien ammatillista pätevyyttä on kehitetty varsinkin kouluun suuntautuvan nuorisotyön näkökulmasta.

9.Hankkeen tulokset ovat tuottaneet tärkeää tietoa ja toimintamalleja nuorisotyöntekijöille, kenttäopettajille, opinto-ohjaajille ja oppilashuollon henkilöille, yhteisöpedagogiksi opiskeleville ja heidän kouluttajilleen.

Nuoren kasvu- ja kehitysympäristöjen tukeminen johtavat oppilaiden perusasteella kokemaan koulumotivaation ja – kouluviihtyvyyden kasvuun sekä oppimistulosten parantumiseen. Näin oppilaiden jatkokoulutukseen hakeutumisen mahdollisuudet ja motivaatio lisääntyvät sekä peruskoulun keskeytymisvaara vähenee. Nuorten koulutustason parantaminen ja varhain koulutuksen päättäneiden väheneminen saavat paremmat onnistumisen mahdollisuudet. Nuorisotakuun ja koulutustakuun toteutuminen on todennäköisempää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Yhdeksäsluokkalaiset ja perusopetuksen lisäopetuksessa (P10-luokka) opiskelevat. Yläkoulun aineenopettajat, kuraattorit, koulunkäynninohjaajat ja terveydenhoitajat, koulupsykologit ja yläkoulun opinto-ohjaajat. Kunnan, seurakunnan ja järjestöjen nuorisotyöntekijät. Vanhempainyhdistykset, oppilaskunta, oppilaskunnan toiminnasta vastaava opettaja, tukioppilaskoulutuksesta vastaavat ja luokanvalvojat. Vanhemmat. Lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestävät tahot, vapaaehtoisjärjestöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Centria-ammattikorkeakoulun Humanistisen ja kasvatusalan yhteisöpedagogiopiskelijat. Perheet. Yläkoulun muut oppilaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 175 436

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 175 436

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 219 294

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 219 294

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Nivala-Haapajärven, Ylivieskan

Kunnat: Sievi, Kalajoki, Alavieska, Oulainen, Pyhäjärvi, Ylivieska, Merijärvi, Kärsämäki, Reisjärvi, Haapajärvi, Nivala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 579

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hanke kohdistuu yli 15-vuotiaisiin nuoriin, joten sikäli hanke kohdistuu tasa-arvoisesti ja tasapuolisesti molempiin sukupuoliin. OSAVA-hankkeen avulla edistetään niiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käyttöönottoa, joilla voitaisiin ehkäistä alueen lasten ja nuorten syrjäytymistä osallisuutta vahvistamalla. Hankkeessa on mukana myös työntekijöitä kouluilta, nuorisotoimesta ja järjestöistä, joten sukupuolten tasa-arvo toteutuu. Nämä alat ovat naisvaltaisia, joten hanke painottuu naistyöntekijöihin.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Centria-ammattikorkeakoulun toiminnassa noudatetaan tasa-arvosuunnitelmaa. Tasa-arvosuunnitelma on huomioituna myös tässä hankkeessa. Hankkeeseen osallistuvilla on yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa itseään tämän hankkeen aikana. Hankkeen kohderyhmästä sekä nuoret että työntekijät otetaan tasapuolisesti mukaan hankkeen toimintaan sukupuolesta riippumatta. Sukupuolinäkökulma huomioidaan toiminnan sisältöjen suunnittelussa siten, että kouluun saataisiin enemmän myös poikia kiinnostavaa toimintaa ja toimintamalleja. Centria-ammattikorkeakoulussa on juuri valmistumassa myös yhdenvertaisuuslakiin pohjautuva yhdenvertaisuussuunnitelma.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on osallistaa ja täten ehkäistä alueen nuorten syrjäytymistä. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat tasapuolisesti sekä miehiin että naisiin. Myös työelämässä olevien henkilöiden osalta toimenpiteet kohdistuvat tasapuolisesti molempiin sukupuoliin. Täten hanke tukee osaltaan sukupuolten tasa-arvon edistämistä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Kyseessä on koulutukseen liittyvä hanke joka ei suoraan vaikuta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Kyseessä on koulutukseen liittyvä hanke joka ei suoraan vaikuta ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Kyseessä on koulutukseen liittyvä hanke joka ei suoraan vaikuta luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Kyseessä on koulutukseen liittyvä hanke joka ei suoraan vaikuta pinta- ja pohjavesiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Kyseessä on koulutukseen liittyvä hanke joka ei suoraan vaikuta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	3
Hanke pyrkii vähentämään materiaalien käyttöä sekä lisäämään energia- ja materiaalitehokkuutta mm. yhteisöllisten sosiaalisen median sovellusten käytöllä ja kehittämisellä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Kyseessä on koulutukseen liittyvä hanke joka ei suoranaisesti voi vaikuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	3
Hankkeen välillisenä vaikutuksena alueen koulutusorganisaatiot ja oppilaitokset kehittävät osaamistaan, minkä kautta myös alueen elinkeinoelämä vahvistuu ja kehittyy. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat nuoret saavat yrittäjyyskasvatuksen kautta mahdollisuuksia kehittää osaamistaan yrittäjämäisen asenteen omaksumisen avulla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	5
Hankkeessa luodaan mm. alueen yhteinen hyvien käytänteiden portaali, mikä kautta mm. aineettomia palveluita ja tuotteita voidaan kehittää ja hyviä käytänteitä levittää.
Liikkuminen ja logistiikka	2	4
Hankkeessa hyödynnetään videoneuvottelua, ACP-yhteyttä, Skypeä sekä sosiaalisen median käyttöä. Tavoitteena ottaa erilaisia etätyöskentelymalleja käyttöön alueella, mikä vaikuttaa myös tulevaisuudessa liikkumisen ja logistiikan taloudellisuuteen ja ekologisuuteen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hankkeessa edistetään osallistujien hyvinvointia, sillä hankkeen päätavoitteena on lapsia ja nuoria osallistava ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevä toiminta. Hanke vaikuttaa välillisesti myös kaikkiin nuorten kasvuympäristöihin ja –yhteisöihin ja täten hankkeella on vaikutusta nuorten kanssa työskenteleviin (opettajat, ammattikasvattajat, sosiaalityöntekijät yms.), perheisiin ja kolmannen sektorin toimijoihin.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Hanke kohdistuu tasapuolisesti koko ikäluokkaan, joten toiminnot vaikuttavat tasa-arvoista ja yhdenvertaista toimintaa tukevasti. Hankkeen perusajatuksena on syrjäytymisen ehkäisy ja osallistaminen sekä yhteisöllisyyden tukeminen. Nämä tavoitteet saavutetaan tasa-arvoa edistävän ilmapiirin ja yhteisöllisen ilmapiirin ja kasvuyhteisön luomisella. Hankkeella on välillisiä ja kauaskantoisia vaikutuksia kasvatustyön näkökulmasta kaikkiin nuorten kasvu- ja kehitysympäristöihin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hankkeen pääasiallinen toimintaympäristö on koulu, jossa kaikki nuoret ovat tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti edustettuina omaan perhe- ja kulttuuritaustaan katsomatta. Nuorten kasvu- ja kehitysympäristöihin sekä kasvatus- ja koulutusmalleihin vaikuttamalla vaikutetaan merkittävästi siihen, miten yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus toteutuu. Tällaisella kasvatustyöhön liittyvällä hankkeella voidaan erityisesti edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista.
Kulttuuriympäristö	10	10
Hankkeen tavoitteena on nuorten, heidän vanhempiensa ja kouluyhteisön hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen ja osaamisen kehittyminen heidän moninaisissa toiminta- ja kulttuuriympäristöissään. Tämän hankkeen kautta myös kulttuuriympäristön (erityisesti kulttuuriperintö, erilaiset virkistysalueet ja toiminnalliset virkistysalueet) huomioimisella voidaan vaikuttaa kaikkien oppilaiden koulumotivaatioon ja –viihtyvyyteen sekä saada aikaa hyviä oppimistuloksia, jotta oppilailla olisi hyvät lähtökohdat aloittaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa perusopetuksen jälkeen.
Ympäristöosaaminen	0	3
Hankkeen kautta nuorten, heidän perheidensä ja erilaisten ammattikasvattajien ympäristötietoisuus kasvaa esim. siten, että ekologiset ja kierrätykseen liittyvät asiat huomioidaan kasvatustyössä ja –toiminnassa. Lisäksi erilaisten digitaalisten yhteisöllisten sovellusten ja sosiaalisen median sovellusten käytön kautta tehdään tekoja, jotka vaikuttavat positiivisesti ympäristömyönteisten työmenetelmien kehittämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

OSAVA-hanke nosti keskiöön alueen nuoret sekä nuorten parissa työskentelevät. Hankkeen tarkoituksena oli edistää nuorten osallisuutta, nostaa nuorten hyvinvointia ja näin ollen ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Hankkeen aikana tehtävä työ oli toimintaa nuorten hyvinvoinnin kasvattamiseksi nuorisotyön näkökulmasta.

Hankkeen avulla otettiin käyttöön nuoria aktivoivia ja osallistavia toimintamuotoja nuorten omissa kasvuympäristöissä ja -yhteisöissä. Yksi konkreettinen malli oli nuorisotyön aseman vahvistaminen koulun arjessa. Kouluille jalkautuva hankkeen nuorisotyöntekijä tuki nuoren kasvua ja kehitystä sekä samalla koko kouluyhteisön hyvinvointia. Nuorisotyöntekijän tehtävä koululla oli toimia yhtenä läsnä olevana aikuisena nuorelle sekä apuna ja tukena henkilökunnalle ja vanhemmille. Tätä kautta tuettiin nuorten koulutuksen nivelvaihetta: siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle.

Hankkeen kautta ammattikasvattajat (koulun henkilökunta sekä kunnan, seurakunnan ja järjestöjen nuorisotyö) saivat uusia toimintamalleja ja työkaluja työhönsä. Hankkeen aikana kehitettiin nuorisotyön avulla kouluissa moniammatillista (opetusala, nuorisoala, sosiaaliala, terveysala) sekä yhteisöllisiä toimintatapoja. Ammattikasvattajille tarjottiin seminaarien kautta mahdollisuus perehtyä mm. nuorten itsetuhoisuuteen, nuorten pelaamiseen sekä positiivisen pedagogiikan hyödyntämiseen.

OSAVA-hanke otti sosiaalisen median ja pelillisyyden hyödyntämisen nuorten aktivoinnin ja osallisuuden kasvattamisen välineeksi. Sosiaalinen media mahdollisti myös laajalla alueella nuorten parissa työskentelevien yhteydenpidon sekä hyvien käytäntöjen leviämisen. Hankkeen aikana luotiin verkossa toimiva hyvien käytänteiden portaali sekä erilaisia materiaaleja esim. ryhmäyttämiseen sekä koulun ja nuorisotyön väliseen yhteistyöhön.

Hankkeen kohdealueena olivat Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukunnat. Hankkeen toiminta konkretisoitui pilottikouluina olevissa yläkouluissa Alavieskassa, Haapajärvellä ja Ylivieskassa sekä Raudaskylän kristillisessä opistossa. Tavoitteena oli tukea monialaista koulua, joka on pedagogiikan ja hyvinvoinnin keskus. Nuoriin kohdistuvat toimenpiteet suunniteltiin yhteistyössä jokaisen pilottikoulun/kunnan tarpeita vastaaviksi. Nuoriin kohdistettujen toimenpiteiden tavoitteena oli tukea nuoren itsetunnon vahvistamista, opiskelumotivaation lisäämistä, arjen hallintataitojen kasvua, oman ammatti-identiteetin vahvistamista, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Tavoitteisiin pääsemiseksi hankkeen aikana tuotettiin erilaisia konkreettisia työskentelymenetelmiä alan ammattilaisille: esim. jatkoryhmäytysmalli ja siihen liittyvä korttisarja, välituntien aktivointimateriaali ja siihen liittyvä korttisarja sekä päivänavauskorttisarja päivänavauksien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. #Nuorisotyökoulussa – yhdessä ja yhteistuumin –opas kartoittaa kullakin hankkeen pilottipaikkakunnalla tehtävää koulun ja nuorisotyön yhteistyötä sekä antaa ideoita tulevaisuudessa tehtävälle työlle. Oppaassa on esillä ”Nuorisotyö koulussa” –vuosikellot hankkeen pilottikuntien osalta. Vaikka opas on suunnattu erityisesti hankkeen pilottialueille, on näitä ajatuksia, ideoita ja toimintamalleja mahdollista hyödyntää muuallakin.

Hankkeella tuettiin myös nuorten perheitä ja vapaa-ajantoimintaa. Pelimiitti-toiminta oli OSAVA-hankkeen lukuvuonna 2017-2018 koordinoimaa pelitoimintaa pilottipaikkakuntien nuorille. Pelimiitti-toiminta oli digitaalista nuorisotyötä: kasvatuksellista ja tavoitteellista toimintaa digitaalisissa ympäristöissä (peliympäristöt, sosiaalinen media). Pelimiitin tavoitteita ja keskeisimpiä teemoja olivat osallisuus ja nuorilähtöisyys, turvallinen ilmapiiri, nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen, yhteisöllisyys ja sosiaalinen vahvistaminen ja positiivisen pelikulttuurin edistäminen.

Erilaiset hankkeen aikana toteutetut messuprojektit olivat osa Ylivieskan, Haapajärven ja Alavieskan yläkoulujen toimintakulttuurin uudistumiseen tähtäävää kehittämistyötä, jossa osallisuus oli vahvasti esillä. Koulujen uusiutuvassa opetussuunnitelmassa korostetaan oppimiskäsitystä, jossa oppijalla on aktiivinen ja vastuullinen rooli toimijana. Oppiminen nähdään vuorovaikutuksena ja siinä harjoitellaan ongelmanratkaisutaitoja. Uudessa opetussuunnitelmassa otetaan käyttöön oppiainerajoja ylittävät oppimiskokonaisuudet, jollainen esim. harrastemessuprojekti oli. Lisäksi perusopetukseen on määritelty seitsemän laaja-alaista osaamistavoitetta, joista harrastemessuprojektissa oppilaat harjoittelivat ainakin työelämätaitoja ja yrittäjyyttä, osallistumista, vaikuttamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua sekä osa nuorista myös tieto- ja viestintätekniikan osaamista.

Tutkimuksen ja kehityksen näkökulmasta oli ensiarvoisen tärkeää, että yhteisöpedagogikoulutuksessa tehtiin viisi opinnäytetyötä liittyen OSAVA-hankkeen toimintaan. Osa töistä oli tutkimuslähtöisiä ja osa kehittämislähtöisiä. Näiden konkreettisten tutkimustulosten ja toimintojen kautta alan koulutus ja kehittämistyö saavat tärkeää tietoa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot