|
|
|
Hankekoodi: S20365
Hankkeen nimi: Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 30.9.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2094551-1
Jakeluosoite: Bulevardi 31, PL 4000
Puhelinnumero: 09 7424 5000
Postinumero: 00079
Postitoimipaikka: Metropolia
WWW-osoite: http://www.metropolia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: GRÖHN IRENE
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tki-suunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irene.grohn(at)metropolia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401597481
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle hankkeen päämääränä on näiden alojen pk-yritysten ja työyhteisöjen kokonaisvaltainen, osallistava vahvistaminen moniäänisesti, monialaisesti, monimenetelmällisesti ja innovatiivisesti. Hankkeen päämääränä on Uudenmaan alueen metsä- sekä sosiaali-, terveysalojen (sote) pk-yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin parantuminen ja yritysten tuottavuuden lisääntyminen. Lisäksi päämääränä on näissä yrityksissä työskentelevien yli 54-vuotiaiden työntekijöiden työurien pidentäminen.
Hankkeen lähtökohtana on se, että työhyvinvointi näkyy yksilössä työnilona ja organisaatiossa voimavarana, koska hyvinvoivat työntekijät tekevät tuloksellista työtä. (ks. esim. Manka ym. 2012.) Hankkeen visiona on tilanne, jossa jokainen työntekijä osallistuu kehittämistyöhön, tulee aidosti kuulluksi, ymmärtää oman roolinsa ja merkityksensä osana kokonaisuutta, hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja johtaa sitä. Tällöin työntekijä kokee hallitsevansa työnsä (sukupuolesta tai iästä riippumatta), kykenee johtamaan itseään osana kokonaisuutta ja on työssään motivoitunut, hyvinvoiva ja tuottava. Työn hallinta merkitsee myös yrityksen/työpaikan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta. Yritys/työpaikka toimii tällöin tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti myös suhteessa laajempaan tuotanto-/palveluprosessiin.
Hankkeessa kehitetään aiempaa monipuolisempia työhyvinvoinnin ja tuottavuuden arvioinnin menetelmiä yhdistäen eri tieteen- ja toimialojen lähestymistapoja, mittareita sekä arviointi- ja tutkimusmenetelmiä. Hankkeessa toteutetaan ja kuvataan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden vahvistamisen prosessit kymmenessä pk-yrityksissä metsä- ja sote-alalla (hankkeen työpaketti 1). Yritysten kehittämisprosesseissa kokemuksellinen tieto yhdistetään sekä terveyttä ja hyvinvointia että työn organisoitumisen ja työympäristön kuormitus- ja voimavaratekijöitä kuvaaviin indikaattoreihin. Tavoitteena on, että sekä pk-yrityksen henkilöstö että hankkeen asiantuntijat tuottavat yhteistoiminnallisesti kehittämisen kohteet ja määrittelevät niihin ratkaisuja, konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja visioivat yrityksen tulevaisuutta. Kehittämistyön tavoitteena on, että työntekijöiden kokemus oman työn hallinnasta ja työhön vaikuttamisesta vahvistuu. Erityinen huomio kiinnitetään yli 54-vuotiaiden työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja työurien pidentämiseen.
Hankkeessa luodaan uusia foorumeita, yhteentörmäyksen tiloja, aikoja ja paikkoja eri alojen (metsä- ja sote sekä hyvinvointi-alat) yhteentörmäykselle ja vertaisoppimiselle. Kahden toisistaan poikkeavan ja sukupuolittuneen (horisontaalinen segregoituminen) toimialan yhteentörmäyttämisen avulla etsitään uusia ratkaisuja ja innovaatioita. (Työpaketti 2.) Hankkeessa järjestettäviä eri aloja törmäyttävien ratkaisutyöpajojen tavoitteena on vertailla sekä etsiä yhteisiä ja mahdollisia uusia voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä työhyvinvoinnin ja tuottamisen parantamisen keinoja. Tässä rikotaan työhyvinvoinnin tutkimisen ja kehittämisen sukupuolittuneita rajoja. Erityisesti etsitään ratkaisuja yli 54-vuotiaiden ja osatyökykyisten työuran jatkamiseksi. Yhteentörmäysten kohderyhmänä ovat laajasti metsä- sekä sote alojen yrittäjät, yritykset, työnantaja-, työntekijä,- sekä yrittäjäjärjestöt, julkiset organisaatiot, henkilöstön kehittäjät, työterveyshuollon asiantuntijat, työhyvinvointipalveluja tarjoavat yritykset sekä työelämän kehittäjät ja tutkijat.
Edelleen hankkeessa kehitetään, mallinnetaan ja levitetään uudenlainen monialainen toimintatapa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseen. Toimintatavan mallinnus tehdään eri alojen ja toteutettujen työyhteisöjen kehittämisprosessien (työpaketti 1) arvioinnin, vertailun, yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien kuvaamisen kautta (työpaketit 2 ja 3). Tavoitteena on tunnistaa mahdollisia voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä voimavaraistamisen ja työn tuottavuuden parantamisen keinoja.
Hankkeen kohderyhmänä ovat
Uudenmaan alueen
1) Sosiaali- ja terveysalan pk-yritykset ja niiden henkilöstö (Metropolia amk:n työelämäkumppanit)
2) Metsäalan pk-yritykset ja niiden henkilöstö osana energiapuun hankintaketjua (TTS:n työelämäkumppanit)
3) Em työyhteisöjen yli 54-vuotiaat työntekijät
Kohderyhmän perustelut:
Kaksi erilaista toimialaa, jotka sukupuolittuneet vahvasti nais- ja miesvaltaiseksi alaksi.
1) Laajasti sosiaali- ja terveysalojen pk-yritykset, Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanit. Sosiaali- ja terveysalalla on entistä enemmän kysyntää yksityisen sektorin tuottamille palveluille mm. väestön ikääntymisen myötä. Yksityisen sektorin roolin odotetaan kasvavan hoiva- ja hoitopalveluissa. Vuosien 2000 ja 2012 välillä yritystoiminnan osuus terveyspalvelujen palvelutuotannosta on kasvanut 15,6 prosentista 22,0 prosenttiin. Sosiaalipalvelujen tuotannossa yksityisen sektorin – yritykset ja järjestöt - osuus kokonaisuudessaan on kasvanut 23 prosentista 33 prosenttiin. Sen sisällä yritystoiminnan osuus on kasvanut suhteellisesti enemmän, 6,0 prosentista 17 prosenttiin. Julkisella vallalla on tärkeä rooli yritystoiminnan mahdollistajana: Kela tukee kuluttajien ostovoimaa Kela-korvausten kautta ja julkisia terveyspalveluja hankitaan ostopalveluna yksityisiltä yrityksiltä. Yksityisten yritysten tuottamista hoivapalveluista merkittävä osa myydään kunnille. Julkisen markkinan avautuminen avaa näin mahdollisuuksia yksityisille yrityksille. (TEM raportteja 1/2015.) Samalla tarvitaan uudenlaisia välineitä näiden alojen yritysten tuottavuuden, työprosessien ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Sosiaali- ja terveysalalla työskentelee paljon ikääntyneitä työntekijöitä.
2) Metsäala, osana energiapuun hankintaketjua, TTS Työtehoseuran yhteistyökumppanit: Suomi elää metsästä ja uusiutuvien luonnonvarojen yhä tehokkaammasta käytöstä, kuljetuksesta ja työprosesseista. Metsäalan logistiikassa vallitsee työvoimapula, raskas työ on ikääntyville haaste ja ala ei ole vetovoimainen nuorille. Alan työtehokkuus ja sekä yrittäjien että työntekijöiden työhyvinvointi vaikuttavat merkittävästi koko Uudenmaan alueen ja Suomen tulevaisuuteen.
Energiapuun korjuu nykymuodossaan ja –laajuudessaan on suhteellisen uusi ja kehittyvä ala. Energiapuuta on korjattu nykyisessä mittakaavassa vasta 2000-luvulta lähtien, ja kansallisen ilmastotavoitteen takia tulevaisuudessa sitä korjattaneen entistä enemmän. Laadukas energiapuu on kuivaa, kun taas ainespuu pitää saada tehtaalle mahdollisimman tuoreena. Tästä aiheutuu perinteiseen ainespuun toimitusketjuun verrattuna monia haasteita ja muutoksia toimitusketjun eri työvaiheisiin. Prosessein toiminnan kehittämisen lisäksi myös korjuuyritysten ansaintalogiikassa samoin kuin työntekijöiden toimenkuvissa on parannettavaa, jotta osaaminen ja tekniikka pystytään hyödyntämään tehokkaasti ja mielekkäästi.
Tällä hetkellä mm. metsäkoneen kuljettajia koulutetaan tarvetta vähemmän, joten nykyiset työntekijät olisi pidettävä alalla. Alalle tulevien vähäinen määrä johtaa myös työvoiman ikääntymiseen. Myös metsäalan ja puunkorjuun toimialan yrittäjät ovat usein ikääntyneitä (Metsäalan koulutuksen esiselvitys, Kilpeläinen. ym. 2014). Yli 50 -vuotiaiden yrittäjien osuus on 53 %, ja alle 30-vuotiaita on 4 % (Metsäalan laadullisen ennakoinnin selvitys - loppuraportti Opetushallitukselle, Lautanen & Tanttu 2012).
3) yli 54-vuotiaiden erityiskohderyhmän perustelu: sairauspoissaolot lisääntyvät ja pidentyvät yli 55-vuotiailla. Sekä metsä- että sote-alalla työskentelee paljon ikääntyneitä. Heidän työssä jaksamisensa on tärkeää näillä työvoimapula-aloilla.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ja hyödynsaajana ovat
1) Hankkeessa mukana olevien organisaatioiden asiakkaat (työpaketti 1)
2) Henkilöstön kehittäjät (HR), metsä- ja sotealan liitot, työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäjät ja tutkijat sekä työterveyshuollon edustajat niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Sekä työhyvinvointipalveluja tarjoavat yritykset. (työpaketti 2 ja 3)
2) muut metsä- ja sote-alan yritykset (työpaketti 2 ja 3)
3) muut metsä- ja sote-alan julkiset organisaatiot sekä järjestöt (työpaketti 2 ja 3)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 275 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 266 346
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 335 415
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 323 651
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan
Kunnat: Askola, Vantaa, Nurmijärvi, Hyvinkää, Lapinjärvi, Pornainen, Lohja, Hanko, Loviisa, Vihti, Sipoo, Karkkila, Pukkila, Tuusula, Myrskylä, Kirkkonummi, Porvoo, Espoo, Järvenpää, Inkoo, Siuntio, Kerava, Raasepori, Helsinki, Mäntsälä, Kauniainen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Tässä hankkeessa kohderyhmänä ovat metsäalan pk-yritykset osana energiapuun hankintaketjua. Tuottava ja työntekijöiden hyvinvointia edistävä energiapuun korjuu edistää pitkällä tähtäimellä luonnonvarojen kestävän käytön mukaista puun korjuu- ja käsittelytekniikkaa. Lisäksi uusiutuvaan polttoaineeseen perustuva energiantuotanto, jonka osana energiapuun korjuuta hankkeessa tarkastellaan, on luonnonvarojen kestävää käyttöä tukevaa toimintaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Energiapuun korjuu nykymuodossaan ja –laajuudessaan on suhteellisen uusi ja kehittyvä ala. Energiapuuta on korjattu nykyisessä mittakaavassa vasta 2000-luvulta lähtien, ja kansallisen ilmastotavoitteen takia tulevaisuudessa sitä korjattaneen entistä enemmän. Uusiutuvalla puulla voidaan korvata energiantuotannossa käytettäviä uusiutumattomia luonnonvaroja, mikä vähentää energiantuotannon/-käytön ilmastoon kohdistuvaa kuormitusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Työtoiminnan ja prosessien kehittämisen yksi periaate on kaikenlaisen hukan minimoiminen. Tämä tarkoittaa käytettävissä olevien resurssien tehokasta käyttöä. Prosessein toiminnan kehittämisen lisäksi myös yritysten ansaintalogiikassa samoin kuin työntekijöiden toimenkuvissa on parannettavaa, jotta osaaminen, tekniikka ja muut resurssit pystytään hyödyntämään tehokkaasti ja mielekkäästi. Tehokas materiaalien käyttö säästää sekä materiaalikuluissa että –määrissä. Vastaavasti hukkaa ja erilaista jätettä syntyy entistä vähemmän. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Uusiutuvan luonnonvaran, puun, energiantuotannon käytön edistäminen kehittämällä raaka-aineen toimitusketjun alkupään toimintaa tehostaa koko energiantuotantoketjun toimintaa ja parantaa sen kilpailukykyä suhteessa perinteisiin uusiutumattomiin energialähteisiin. Vaikutukset kohdistuvat ensi vaiheessa hankkeessa mukana oleviin energiapuun hankintayrityksiin ja energiantuotantoketjuihin, joissa ne ovat mukana. Toisessa vaiheessa, kun kokemuksia saadaan siirrettyä muihin yrityksiin, myös laajemmin koko puuenergiatuotantoon. Parantunut kilpailukyky puolestaan edistää puun käyttöä energialähteenä ja tukee uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa tuetaan työssä jaksamista ja erityisesti yli 54-vuotiaiden työhyvinvoinnin parantamista ja työurien pidentämisetä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään työhyvinvointia ja siihen liittyviä uusia palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Hankkeen avulla vaikutetaan välillisesti energiapuun korjuuketjun tuottavuuden ja logistiikan kehittämiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään työhyvinvointia ja siihen liittyviä uusia palveluita. Hyvinvointia tarkastellaan osana tuotanto- ja työjärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä. Pyrkimyksenä on näin saavuttaa pysyviä muutoksia työpaikoille nostamalla työhyvinvoinnin edistäminen tuottavuutta tukevaan ja yrityksen/työpaikan menestystä edistävään asemaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Hankkeessa luodaan uusia foorumeita, yhteentörmäyksen tiloja, aikoja ja paikkoja (metsä- ja sote sekä hyvinvointi-alat) yhteentörmäykselle ja vertaisoppimiselle. Kahden toisestaan poikkeavan ja sukupuolittuneen (horisontaalinen segregoituminen) toimialan ja näiden alojen työhyvinvoinnin kehittäjien yhteentörmäyttämisen avulla etsitään uusia ratkaisuja ja innovaatioita. (työpaketti 2.) Hankkeessa järjestettäviä eri aloja törmäyttävien ratkaisutyöpajojen tavoitteena on vertailla sekä etsiä yhteisiä ja mahdollisia uusia voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä työhyvinvoinnin ja tuottamisen parantamisen keinoja. Tässä rikotaan työhyvinvoinnin tutkimisen ja kehittämisen sukupuolittuneita rajoja. Erityisesti etsitään ratkaisuja yli 54-vuotiaiden työuran jatkamiseksi. Yhteentörmäysten kohderyhmänä ovat laajasti metsä-, sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointialojen yrittäjät, yritykset, työnantaja-, työntekijä,- sekä yrittäjäjärjestöt, julkiset organisaatiot, henkilöstön kehittäjät, työterveyshuollon asiantuntijat, työelämän kehittäjät ja tutkijat. Hankkeessa toteutettava alojen yhteentörmäyttäminen voi osaltaan myös olla rikkomassa näiden alojen sukupuolittuneita käytäntöjä. Tähän liittyy myös se, miten alalla työskentelevä sukupuolivähemmistö otetaan huomioon työhyvinvoinnin edistämisessä. On mahdollista, että kummallakin alalla vallitseva ja yrityksessä johtavassa asemassa oleva sukupuoli määrittää myös työhyvinvoinnin edistämisen tapoja. Tässä hankkeessa tuodaan kaikkien henkilöstön jäsenten ääni kuuluviin, jolloin myös sukupuolivähemmistö voi tuoda oman näkemyksensä esiin työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja samalla yrityksen tuottavuuden parantamiseen. Samalla työhyvinvointia heikentävä mahdolliset epätasa-arvoisuuden kokemukset nostetaan esiin ja käsittelyyn. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Tässä hankkeessa tuodaan kaikkien henkilöstön jäsenten ääni kuuluviin, jolloin myös sukupuolivähemmistö voi tuoda oman näkemyksensä esiin työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja samalla yrityksen tuottavuuden parantamiseen. Samalla työhyvinvointia heikentävä mahdolliset epätasa-arvoisuuden kokemukset nostetaan esiin ja käsittelyyn. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Yritysten tuottavuuden lisäämisen avulla voidaan löytää uusia ratkaisuja myös ympäristöosaamiseen. Toiminnan kehittämisellä pyritään kestävään toimintaan, jossa resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja mahdollisimman hyödyllisesti. Hankkeessa vahvistetaan koko tuotanto-/palveluketjun kokonaistuntemusta, jolloin eri toimijat työskentelevät entistä yhtenäisemmin samojen tavoitteiden mukaisesti. Tiedonvaihto toimijoiden välillä paranee, jolloin myös ratkaisuja myös mm. ympäristökysymyksiin voidaan tuottaa aikaisempaa laajemmalta pohjalta. | ||
Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR- hankkeessa (2015 - 2017) toteutettiin ja kuvattiin kymmenen kokonaisvaltaista, osallistavaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisen prosessia uusimaalaisissa pk-yrityksissä. Hankkeessa sovellettiin laaja-alaista työhyvinvoinnin käsitettä, jossa tunnistettiin kolme keskeistä työhyvinvoinnin osa-aluetta: yksilö, työyhteisö ja työ. Lisäksi työhyvinvointia tarkasteltiin tuottavuuden näkökulmasta. Työn tarkastelun lähtökohtana olivat työn fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavara- ja kuormitustekijät, työprosessien ja menetelmien sekä työolosuhteiden sujuvuus ja tarkoituksenmukaisuus. Työtä tarkasteltiin myös viestinnän, työn suunnittelun ja johtamisen näkökulmista. Erityistä huomiota kiinnitettiin yli 54-vuotiaiden työntekijöiden työssajaksamiseen.
Hankkeessa luotiin tilanteita, joissa työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua, tulla aidosti kuulluksi sekä vaikuttaa omaan työhönsä. Yrityskohtaisessa kehittämisprosessissa työhyvinvointia tarkasteltiin työhyvinvointikyselyn, osallistavien työpajojen, työntutkimuksen sekä työhyvinvointia kuvaavan teemahaastattelun avulla. Hankkeessa tunnistettiin yhteistoiminnallisesti työhyvinvoinnin kehittämisen kohteet ja määriteltiin niihin ratkaisuja, konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sekä visio yrityksen tulevaisuudesta. Yrityksen kehittämisprosessia veti yritykseen nimetty kehittämisryhmä, jossa oli edustettuna kaikki yrityksen henkilöstöryhmät ja yrittäjä.
Sekä sote- että metsäalalla työn voimavaratekijöiksi mainittiin: hyvät työkaverit, työkyky ja työvuorosuunnittelun joustavuus. Sosiaali- ja terveysalalla vahvuuksiksi nousivat edellisten lisäksi työyhteisön moniammatillinen osaaminen, hyvä työilmapiiri, työpäivän sopiva kuormitustaso, kollegiaalinen tuki, kannustus ja positiivinen palaute työkavereilta. Metsäalalla vahvuuksiksi nousivat työparityöskentely, esimiehen/yrittäjän tuki, positiivisuus ja luotettavuus sekä työyhteisön positiivinen asenne työhön.
Kaikissa mukana olleissa yrityksissä nousi keskeiseksi työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiskohteeksi vuorovaikutus ja viestintä sen osana. Tämä näkyi niin miesvaltaisella metsäalalla kuin naisvaltaisella sote-alalla kaikissa ikäryhmissä. Viestinnän merkitys korostui sekä yksilön, työyhteisön että työn ja työprosessien sujuvuuden näkökulmasta.
Työn näkökulmasta esiin nousivat tiedonkulku ja sen merkitys työprosessien sujuvuuteen. Johtamisessa tärkeiksi koettiin viestinnän ja palautteen tasavertaisuus sekä organisaation tavoitteiden ja päämäärien selvyys. Työntekijän näkökulmasta keskeisiä asioita olivat työn hallinta, työn itsenäisyys, päätöksenteko ja vastuiden selkeys sekä tuen saanti työyhteisössä (palkitseminen, palaute, ohjaus). Työyhteisön näkökulmasta esille nousivat toimenkuvien ja roolien selkeys, innovatiivisuus ja uusiutumiskyky, työyhteisön ja yrityksen arvot sekä toimintaperiaatteet (oikeudenmukaisuus, kuulluksi tuleminen ja tasa-arvo työyhteisössä).
Yksi tärkeimmistä hankkeen tuloksista oli havainto, että yli 54-vuotiaat arvioivat työkykynsä hyväksi, olivat sitoutuneita työhönsä ja kokivat vähemmän kuormitusta kuin nuoremmat työntekijät. Tämä näkyi molemmilla aloilla. Hankkeen tulosten mukaan huonoimmaksi työhyvinvointinsa kokivat 20 - 35 vuotiaat naiset. Tähän ryhmään tulisikin jatkossa kiinnittää huomiota ja tukea heidän jaksamistaan työsää eläkeiän saavuttamiseen asti.
Onni tulee puun takaa -hankkeessa tehtiin työpaikalla laaja ja monimenetelmällinen alkukartoitus (työhyvinvointikysely, työpaja, haastattelut ja työntutkimus), joissa saatujen tietojen pohjalta vedettiin henkilöstölle nk ratkaisutyöpaja. Yrityskohtaisen prosessin onnistumisen avain oli siinä, että havaittuihin asioihin henkiöstö ideoi myös ratkaisut. Eli asioita ei jätetty esiin nimeämisen tasolle, vaan kuhunkin asiaan lähdettiin hankkeen toisessa nk ratkaisutyöpajassa kehittämään myös ratkaisut. Tässä apuvälineenä oli hankkeessa kehitetty excel-taulukko, johon kirjattiin kehitettävä asia, aikataulu ja toimijat. Näin kehittämisprosessilla yrityksissä oli aidosti vaikutusta.
Hankkeen tuloksena kuvattiin ja arvioitiin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisprosessin malli hankkeen loppujulkaisussa: "Tuliko Onni puun takaa. Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä metsä- ja sote-alalla" (toim. Gröhn & Rekola, 2017). Yhteenvetona voidaan todeta, että toteutettu yrityskohtainen kehittämisprosessi on varsin toimiva. Prosessin ansio ja toisaalta myös haaste on panostaminen vahvasti yrityksen nykytilan kartoitukseen. Ansio on siinä, että aidosti kuulimme yritysten henkilöstöä ja osallistimme heitä monimenetelmällisesti kehittämistyöhön. Tässä onnistuimme ja tästä myös saimme paljon positiivista palautetta.
Linkki loppujulkaisuun "Tuliko Onni puun takaa. Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä metsä- ja sote-alalla" (toim. Gröhn & Rekola 2017) http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/M.fi-2015/TKI/Onni/Tuliko_Onni_puun_takaa.pdf
Linkki mikrokirjaan "Onni tulee puun takaa. Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä" (toim. Gröhn & Rekola 2017)
http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/M.fi-2015/TKI/Onni/onni_tulee_lopullinen.pdf
Hankkeen tuottama esite "Iloa työhön", jossa keskeiset työhyvinvointia ja tuottavuutta edistävät asiat:
http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/M.fi-2015/TKI/Onni/Iloa_työhön_Onni_tulee_puun_takaa__web_.pdf
Hankkeen nettisivut www.metropolia.fi/onni