Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20377

Hankkeen nimi: Minä pystyn -hanke - Työllisyystoimijoiden ja työelämän verkostojen kautta vahva tuki työelämään hakeutuville

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: PL 164

Puhelinnumero: 02950

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/etela-savo

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Toijonen Merja Anitta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ennakointiasiantuntija/projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.toijonen(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295024165

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän, eri työllisyystoimijoiden ja erityisesti TE-palveluiden strategista kumppanuus- ja verkostotyöskentelyä. Hankkeella vahvistetaan TE-palveluiden mukana oloa niissä verkostoissa, joissa tieto elinkeinojen ja työmarkkinoiden tilanteista ja muutoksista on olemassa. Verkostotyöllä ja tiiviillä eri työllisyystoimijoiden kumppanuusstrategisella työskentelyllä työn ja kysynnän haasteisiin pystytään vastaamaan paremmin.
Hankkeella haetaan ratkaisua Etelä-Savon työelämän ja työllisyyden palveluprosesseihin. Tavoitteena on työelämän kehittäminen ja yhteinen proaktiivisempi työskentelytapa. Hankkeessa tuetaan innovatiivisten ratkaisujen löytämistä eri työllisyystoimijoiden yhteiseen työskentelyyn.

Hanke toimii kehittäjä-kumppanina työantajien, TE-palveluiden ja eri työllisyystoimijoiden välillä. Kehittämiskumppanuuden yhteisessä strategisessa kehittämisessä ja käytännön toiminnassa kiinnitetään erityisesti huomiota asiakasprosessien sujuvuuteen ja työnantajien tarpeiden kontaktointiin etsivällä ja ennakoivalla työotteella.

Hankkeessa käynnistään konkreettinen välittävä toiminta, projektiasiantuntijan työ eri työllisyystoimijoiden tueksi, erityisesti työantajien ja TE-palveluiden välille. Projektiasiantuntija toimii ”meklarina”, toteuttaa matching-toimintamallia, jossa meklari tuntee kentän, yritysten tarpeet ja luo kontakteja. Työmeklari linkittää osaamista ja osaamistarpeita, markkinoi TE-palveluita sekä osaavaa työvoimaa työnantajille. Työmeklari toimii myös välittäjänä Yritys-Suomen olemassa oleviin verkostoihin. Tehtävänä on ennen kaikkea toimia välittävänä henkilönä työantajien, TE-palveluiden ja koulutustoimijoiden välillä.

Hankkeen koulutuksellisena tavoitteena on kehittää toimivia rekrytointi, koulutus- ja ohjausmalleja, joilla hankkeen henkilökohderyhmän työllistyminen parantuu ja työnantajat saavat osaavaa työvoimaa. Työvoimakoulutus toimii välineenä työnantajan osaamistarpeiden ja työnhakijan tarpeiden kohtaamisessa. Koulutus edesauttaa työantajien ja työnhakijoiden osaamistarpeiden tunnistamisessa ja täydentämisessä niin, että saavutetaan aito työn kohtaaminen. Työvoimakoulutuksissa toteutetaan erilaisia toimintamalleja, riippuen työantajien ja työnhakijoiden tarpeista. Koulutuksen kehittämiskumppanien kanssa tehdään vahvaa yhteistyötä eri koulutusmallien ja sisältöjen kehittämisessä niin, että koulutus mahdollistaa nopean ja joustavan tien työnhakijalle työelämään ja että työnantaja saa oikea-aikaisesti osaavan työntekijän. Koulutuksissa hyödynnetään aikaisempien hankkeiden kokemuksia ja toimivia malleja. Koulutukset toteutetaan ESR- hankkeen rinnakkaishankkeena.

Yksilö- ja toimijatasolla hankeen tavoitteena on työnhakijoiden nopea saattaminen työelämään niin, että työnantajien osaamis- ja resurssitarpeet kohtaavat toisensa mahdollisimman hyvin ja oikea-aikaisesti. Hankkeessa tuetaan myös erityisryhmien aktiivisempaa osallisuutta työelämään. Hankeen tuki erityisryhmien työllistämisen tukemisessa kohdistetaan erityisesti osatyökykyisten työllistymiseen.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa viestinnällisesti ELY -keskuksen, elinkeino- ja työllisyystoimijoiden sekä TE-palveluiden yhteistä näkyvyyttä ja osaamista nykyisessä viestintäympäristössä. Aktiivisella viestintämenetelmillä tuetaan eri toimijoita saavuttamaan yhteisiä ja omia toiminnallisia tavoitteita alueen työ- ja elinkeinoelämässä. Hanke tukee viestinnän keinoin alueen työantajia ja työllisyystoimijoita saamaan konkreettista tietoa työelämän kehittämisestä, toiminnoista, tuista, rahoituskanavista ja palveluista. Viestinnällistä osaamista ja eri viestintäkanavien hyödyntämistä lisätään alueen toimijoiden keskuudessa. Monipuolisesta viestintäkanavien käytöstä tulee osa aktiivista elinkeino- ja työllisyyspalveluiden toimintaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhminä ovat 1) työllisyys- ja työelämätoimijat ja yhteinen verkostotyöskentelyn vahvistaminen sekä 2) henkilökohderyhmänä TE-toimiston työttömät työnhakijat. Hankkeen kautta tuki kohdistuu myös työllistäville työnantajille.

Työttömät työnhakijat ovat yli 35 -vuotiaita, aktiivisessa työiässä olevia henkilöitä. Henkilökohderyhmä on motivoitunut ja halukas toimimaan työelämäsuuntautuneesti. Henkilöasiakkaita ohjataan hankkeeseen kaikilta TE- toimiston palvelulinjoilta, painottuen kuitenkin rakenteellisen työttömyyden purkamiseen niin, että osaamisen vahvistamisen kautta työtön työnhakija saatetaan mahdollisimman nopeasti takaisin avoimille työmarkkinoille. Hanke huomioi myös osatyökyisten työllistymisen edistäminen. Tavoitteena on työnhaun nopea katkaiseminen ja asiakkaan tarpeista lähtevä aito halu löytää uusi työura. Asiakkaat ovat työhakuisia, motivoituneita ja sitoutuneita oman työllisyysprosessin edistämiseen. Hankkeen henkilökohderyhmän työvoimapoliittiset toimenpiteet (koulutukset, valmennus, ohjaus) toteutetaan ESR-hankkeen rinnakkaishankkeessa.

Verkosto- ja toimijakohderyhmä muodostuu työllisyys- työelämätoimijoista. Yhteisenä tavoitteena on kehittää eri toimijoiden välille uusia tiiviimpiä toimintamuotoja, joissa voidaan toteuttaa avoimemmin kumppanuusstrategian mukaista kehittämistyötä. Verkoston toiminnassa tähdätään aitoon proaktiiviseen yhteistyöhön eri työllisyystoimijoiden toimijoiden kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat elinkeinoelämä ja eri työllisyystoimijat. Hankkeen avulla vahvistetaan TE-palveluiden mukana oloa niissä verkostoissa, joissa tieto elinkeinojen ja työmarkkinoiden tilanteista ja muutoksista on olemassa. Käytännön välillisiä kohderyhmiä ovat työnantajat ja yritykset, jotka saavat osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa.

Välillisiä kohderyhmiä ovat myös työnhakijoiden ja osallistujien perheet, lähiyhteisö ja asuinpaikkakunta alueen hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymisen kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 252 650

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 183 106

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 252 650

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 183 106

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Puumala, Kangasniemi, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Joroinen, Heinävesi, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 57

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 62

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole tehty
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
vaikutetaan segregaation vähentämiseen työ- ja koulutusmarkkinoilla
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Ekologinen kestävyys huomioidaan mm. matkustamisessa ja sähköisten työvälineiden käytön kehittämisessä ja lisäämisessä sekä ja palvelujen hankinnassa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 1
vaikutetaan osaavan työvoiman saatavuuteen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
kehitetään julkisten työvoimapalvelujen hankintaprosesseja, sisältöjä, vaikuttavuutta ja tuottavuutta hankkeen kohderyhmille
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 4
vaikutetaan työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen parantamiseen, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseen, rakenteellisen työttömyyden alentamiseen, yhteiskunnalliseen osallisuuteen
Tasa-arvon edistäminen 7 4
vaikutetaan sukupuolisen ja maantieteellisen segregaation vähentämiseen koulutus- ja työmarkkinoilla sekä tasa-arvoa edistäviin asenteisiin
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 5
edistetään hankkeen tavoitteiden mukaisesti kohderyhmän yhteiskunnallista osallisuutta, työllisyyttä ja yhdenvertaisuutta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Toimintaympäristön muutos on näkynyt erityisesti työmarkkinoilla; osaaminen ja työpaikat eivät aina kohtaa, ja työnantajilla on huoli osaavan työvoiman saatavuudesta. Työntekijälle muutokset tarkoittavat sitä, että oman uran ja osaamisen jatkuva päivittäminen antaa valmiudet ja sopeutumiskykyä muuttuvassa työelämässä. Organisaatioiden johdolle tämä on myös haaste auttaa työntekijöitä kehittämään tietojaan ja taitojaan vastaamaan muuttuneita vaatimuksia. Osaaminen nousee esiin tärkeänä kilpailutekijänä.

Minä Pystyn! -hankkeessa yritysten ja työelämän muutoksiin etsittiin ja kokeiltiin uusia toimintamalleja, joilla työnantajat, työntekijät, työ ja osaaminen saadaan kohtaamaan. Hanke toimi Etelä-Savon alueella, tehden yhteistyötä eri seutujen työllisyystoimijoiden verkostoissa ja paikallisesti toimivien hanketoimijoiden kanssa.

Osaan ja Pystyn valmennusohjelmassa (kesto 60 otp), kokeiltiin uudenlaista työvoimakoulutusta. Koulutus oli suunnattu eri alojen työttömille tai työttömyysuhan alaisille asiantuntijoille. Koulutus painottui erityisesti oman osaamisen, myös metataitojen tunnistamiseen, osaamisen tuotteistamiseen ja sen markkinointiin. Opiskelijat hakeutuivat erilaisiin itseään kiinnostaviin työssäoppimispaikkoihin, joihin muutamalle osallistujalle rakentui täysin uusi työ, osalle palkkatuen avulla. Viiteen valmennusohjelmaan osallistui yhteensä noin 60 henkilöä, joista noin puolet on työllistynyt tai jotka ovat jatko-opinnoissa. Jokainen ryhmä organisoi projektityönä ns. mätsäystapahtuman, jonka tarkoitus oli tuoda yhteen työnhakijan osaaminen ja yrityksen mahdollinen rekrytointitarve. Nämä tilaisuudet toimivat työnantajayrityksille helppoina kohtaamisväylinä mahdollisiin (piilo)rekrytointitarpeisiin, ja työnhakijat pääsivät verkostoitumaan keskenään.

Sosiaalisen median käyttöä opeteltiin sekä työnhaussa että rekrytoinnissa. Hanke organisoi 'Sosiaalinen media työnhaussa' -webinaarisarjan, jota tarjottiin seudullisten työllisyyshanketoimijoiden koulutuskäyttöön vuoden 2017 loppuun. Rekrytointi erilaisin, innovatiivisin menetelmin antaa mainion mahdollisuuden myös työnantaja- ja yritysmielikuvan rakentamiseen.

Itsensä työllistäjien määrä kasvaa työn pirstaleisuuden vuoksi, ja palkkatyön muuttuminen useasta lähteestä koostuvaksi tuloksi lisääntyy, kun epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvaa. Näitä vaihtoehtoisia työn tekemisen tapoja ovat kevytyrittäjyys, laskutustyö, keikkatyö ja freelancertyö. Minä Pystyn! -hanke järjesti laskutuspalvelusta ja 'kevytyrittäjien' työttömyysturvasta infotilaisuuden keikkatyön tekijöille ja TE-palvelujen asiantuntijoille. Kiinnostus osaamisen ostoon laskutuspalveluna tuli esiin myös alueen yksinyrittäjien tilaisuuksissa; sitä pidettiin riskittömänä ja ketteränä tapana ennen ensimmäisen työntekijän palkkaamista.

Valmennusohjelmiin osallistuneet henkilöt pitivät hyödyllisenä eri alojen ja taustaisten osaajien ryhmässä oppimista ja totesivat verkostoitumisen auttavan myös työnhaussa. Uudet kokeilut ovat tervetulleita; niiden avulla voimme kehittää jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön sopivia toimintamalleja.