Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20389

Hankkeen nimi: Hanhikivi-jatkoyhteyshanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Raahen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1791817-6

Jakeluosoite: Raahen seutukunnan kehittämiskeskus, PL 62

Puhelinnumero: 040-8303185

Postinumero: 92101

Postitoimipaikka: Raahe

WWW-osoite: http://www.raahenseutukunta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ANNE HILLEVI YLI-TORVI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: KANSAINVÄLISTYMISPÄÄLLIKKÖ

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hillevi.ylitorvi(at)raahe.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-830 3185

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelmassa toimintalinjassa 3 todetaan, että ohjelmassa "testataan ja kehitetään erilaisia palvelu- ja tukirakenteita, yritysyhteistyötä sekä edistetään ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Maahanmuuttajien integroimiseksi kehitetään ja tuotteistetaan kotoutumista edistäviä malleja ja toimintatapoja sekä edistetään palvelujen saatavuutta ja palvelutarpeiden tunnistamista". Rahoitettavien hankkeiden toimenpiteinä mainitaan mm. että hankkeissa "kehitetään maahanmuuttaneiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä sekä tuetaan pysyvän poikkihallinnollisen kotouttamistyön tukirakenteen luomista". Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeessa kehitetään ulkomaisen työvoiman vastaanoton palveluita sekä kotouttamistoimenpiteitä poikkihallinnollisesti, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyössä. Hankealueella on tälle erityinen tarve sillä Pyhäjoella toteutettavan ydinvoimalan rakentamishankkeen myötä alueelle on lähivuosina odotettavissa merkittäviä määriä ulkomaista työvoimaa.

Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeella jatketaan alueen valmistautumista Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeeseen Pyhäjoella. Hankkeen pääasiallinen toiminta liittyy ulkomaisen työvoiman kysymyksiin ja siihen liittyvien viranomaispalvelujen tarkasteluun ja organisoitumiseen mm. Hanhikivelle suunnitellun palvelu/koulutuskeskuksen toimintaympäristössä. Tämän toteuttamiseksi hankkeen puitteissa kokoontuu palvelukeskuksen viranomaistyöryhmä, jossa on edustettuna monipuolisesti alueen eri viranomaistahoja (poliisi, verohallinto, maistraatti, maahanmuuttovirasto, TE-palvelut, AVI, ELY, ETK jne) sekä kunnan palvelujen edustaja, Fennovoima, laitostoimittaja sekä Hanhikivi-työmaalla toimivia urakoitsijoita. Tavoitteena on, että työmaalle saapuvat työntekijät saadaan mahdollisimman hallitusti sekä työmaan hallintajärjestelmiin, että viranomaisten lupapalvelujen ja rekistereiden piiriin (vastaanoton palvelut). Fennovoima ja viranomaiset vastaavat itse tietojen viemisestä omiin järjestelmiinsä. Olennaista on myös alueelle saapuvien työntekijöiden (perheineen) perehdyttäminen varsinaisen työmaan lisäksi myös muuhun toimintaympäristöön, toimintatapoihin ja kulttuuriin (kotouttamistoimenpiteet). Viranomais- ja kuntapalvelujen lisäksi palvelu/koulutuskeskuksen kautta saatavilla olevia palveluja tarkastellaan yksityisen ja kolmannen sektorin palvelujen osalta (alueelle asettautuminen). Hanhikivi-jatkoyhteyshanke vastaa palvelukeskuksen viranomaistyöryhmän koordinaatiosta ja koolle kutsumisesta sekä tarvittaessa ulkopuolisen asiantuntijaosaamisen hankkimisesta suunnittelutyön tueksi. Palvelukeskuksen viranomaistyöryhmässä mietitään myös alueen olemassa olevan työvoiman ja alueelle ydinvoimala-hankkeen myötä siirtyvien/syntyvien välillisten työpaikkojen kohtaamiseen liittyviä prosesseja, osana viranomaisyhteistyötä.

Jatkoyhteyshankkeessa kehitetään edelleen vuoden 2015 alussa julkaistujen alueellisten Infopankki.fi -sivustojen sisältöjä (työkalu mm. kotouttamiseen liittyen), vastaamaan yhä paremmin työperäisen maahanmuuton tarpeita. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Hankealueella toimivien yritysten / työnantajaorganisaatioiden ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kutsutaan mukaan Infopankin asiakasraatiin. Asiakasraadilta kerättävää palautetta hyödynnetään sivustojen edelleen kehittämisessä yhteistyössä alueellisten Infopankki-työryhmien sekä Helsingin kaupungin Infopankki-toimituksen kanssa. Asiakasraatityöskentelyyn osallistuvilla yrityksillä / työnantajaorganisaatioilla on myös mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua alueella hankkeen puitteissa tarpeen mukaan järjestettäviin ulkomaisen työvoiman kysymyksiä käsetteleviin tilaisuuksiin.

Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeessa osallistutaan myös alueella käynnissä olevaan verkostoyhteistyöhön ympäröivien kuntien ja seutukuntien kanssa, Hanhikivi-kokonaisuuteen liittyen. Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeessa tehdään myös koko hankealuetta kattavaa ja alueelle saapuville yrityksille ja työntekijöille kohdennettua viestintää sekä sähköisten ja painetun materiaalin muodossa (mm. suurhankesivuston sekä Hanhikivi-oppaan päivittäminen).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen aikana kehittämistyöhön osallistuvat yritykset ja niissä oleva ulkomainen työvoima (asiakasraati), viranomaiset, kuntatoimijat ja kolmannen sektorin toimijat. Seminaari- ja koulutustilaisuuksien osalta alueen yritysten edustajat. Hankkeen tulosten (palvelujen, prosessien) käyttäjinä ja siten myös varsinaisena kohderyhmänä voidaan pitää alueelle saapuvaa ulkomaista työvoimaa perheineen. He saapuvat alueelle kuitenkin suurelta osin vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Kohderyhmänä ovat myös alueella jo toimivat sekä alueelle sijoittuvat yritykset sekä alueella jo oleva ja alueelle sijoittuva työvoima, siltä osin kuin toimenpiteet liittyvät alueelle syntyvien uusien työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen edistämiseen yhteistyössä TE-palvelujen kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen kunnat, valtion hallinnon viranomaistahot, yritykset sekä alueella jo oleva tai muista kuin ydinvoimalahankkeeseen liittyvistä syistä alueelle saapuva ulkomaalainen väestö, jotka eivät suoraan osallistu hankkeen varsinaisiin toimenpiteisiin, mutta voivat hyödyntää hankkeessa syntyvän materiaalin (oppaat yms.) ja palvelut (sähköiset kanavat, ulkomaisen työvoiman saapumisen prosessit yms.).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 352 800

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 351 230

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 504 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 501 758

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan, Raahen, Oulun, Ylivieskan

Kunnat: Ylivieska, Oulainen, Alavieska, Oulu, Kalajoki, Siikajoki, Raahe, Sievi, Kokkola, Kempele, Merijärvi, Liminka, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa ja toimintaympäristöä analysoitaessa on todettu, että sukupuolinäkökulma ei ole varsinaisesti hankkeen painopisteenä. Hanke ei myöskään voi vaikuttaa hankkeessa kehitettyjen palvelujen varsinaisten käyttäjäjien eli alueelle pääasiassa hankkeen päättymisen jälkeen saapuvien ulkomaisten työntekijöiden perheineen sukupuolijakaumaan. Hankkeen suunnitteluvaiheessa ei ole käytetty ulkopuolista asiantuntijaa sukupuolinäkökulman arviointiin, koska hankkeessa kehitettävät yhteistyömallit ja prosessit ovat sukupuolineutraaleja. Hankkeen tuloksina syntyviä palvelumalleja tulevat käyttämään alueelle saapuvat mies- ja naispuoliset työntekijät ja perheenjäsenet. Hankkeen toteutukseen osallistuvat tahot (hankkeen työntekijät ja yhteistyötahojen edustajat) osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin edustamiensa tahojen/yritysten/organisaatioiden kautta. Kukin taho nimeää omat edustajansa näihin toimenpiteisiin ja edustajissa on sekä miehiä että naisia. Hankkeeseen osallistuvat henkilöt ovat mukana juuri edustamansa organisaation/palvelun tai osaamisen kautta jolloin sukupuoli ei ole osallistumista määrittävä tekijä. Hankkeen toiminnan sukupuolivaikutusten analysoinnissa on hyödynnetty Eurooppalaista Gender Mainstreaming in the ESF-standardia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tutustuttu Eurooppalaiseen Gender Mainstreaming in the ESF-standardiin. Oheinen analyysi hankkeen toimenpiteiden sukupuolivaikutuksista on poimittu kyseisen standardin verkkosivuilta: Kysymys: What are the reasons behind the resource allocation and representation between men and women? Vastaus: Hankkeeseen osallistuvat toimijatahot ovat nimenneet hankkeen työryhmiin ja toimenpiteisiin osallistuvat edustajansa ammatillisen osaamisen ja heidän vastuualueidensa perusteella. Myös hanketyöntekijöiden valinta tehdään hankkeessa tarvittavan osaamisen ja kokemuksen perusteella. Kysymys: Under which conditions can women and men participate? Vastaus: Hanke ei aseta erityisvaatimuksia hankkeen toimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden sukupuolelle, joten naiset ja miehet voivat osallistua hankkeen toimenpiteisiin ja tilaisuuksiin yhtälailla. How satisfied are women and men with the services provided? Hankkeessa kehitettävät toimintamallit ja prosessit muotoutuvat käyttötarkoituksen mukaisesti. Esimerkiksi infopankki-palvelua edelleen kehitettäessä kuullaan alueen yrityksissä työskentelevien ulkomaalaisten mies ja naistyöntekijöiden palautetta ja kehittämisideoita ja palvelun sisältöä kehitetään sen mukaisesti. Käyttäjäkokemuksia ja palautetta kerättäessa huomioidaan että vastauksista on poimittavissa myös sukupuolta kuvaava tieto, jolloin palautetta analysoitaessa myös sukupuolen vaikutus palautteissa voidaan huomioida ottaa yhdeksi analysoitavaksi asiaksi. Palvelukeskuksen prosessien kehittämisessä varsinainen asiakaskunta saapuu alueelle vasta hankkeen päättymisen jälkeen, joten tämän kohderyhmän tyytyväisyyttä ei voida hankkeen aikana vielä tutkia. Prosessien kehittämisen aikana toki huomioidaan, että kehitetyt palvelut/prosessit palvelevat yhtä hyvin alueelle saapuvia henkilöitä sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on palveluprosessien kehittäminen palvelukeskusympäristöön, jotta ydinvoimalan rakennustyömaalle saapuva ulkomainen työvoima sijoittuu alueelle mahdollisimman hallitusti, niin Fennovoiman, viranomaisten kuin kuntatoimijoidenkin näkökulmasta. Hankkeessa ei painoteta sukupuolinäkökulmaa, vaan toimenpiteet suuntautuvat yhdenvertaisesti eri tahojen edustajille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet eivät kohdistu luonnonvarojen käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet eivät kohdistu ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet eivät kohdistu kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet eivät kohdistu vesistöihin, maaperään eikä ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet eivät kohdistu Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet eivät kohdistu jätteiden määrään, materiaalien hyötykäyttöön tai kierrätys sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet eivät kohdistu uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 4
Hankkeessa luodaan edellytyksiä paikallisen elinkeinoelämän kehittymiselle hyödyntäen alueella toteutettavaa suurhanketta ja sen mukanaan tuomia liiketoimintamahdollisuuksia. Ulkomaisen työvoiman hallittu ja ennakoitu saapuminen ja kotoutuminen alueelle edistää alueellisen elinkeinoelämän mahdollisuuksia osallistua alueella kasvavan palvelukysynnän myötä tarvittavaan kasvavaan palveluntuotantoon.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hankkeessa kehitetään toinmintamalleja ulkomaisen työvoiman alueelle sijoittumisen ja työmaalle saapumisen hallinnan edistämiseksi sekä kotimaisen työvoiman ja alueelle syntyvien välillisten työpaikkojen kohtaamiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Palvelukeskuksen toimintojen osalta pyritään mm. siihen, että keskeiset ydinvoimalan rakentamistyömaan työvoiman rekisteröitymiseen liittyvät toiminnot voidaan toteuttaa palvelukeskus-ympäristössä. Tämä vähentää työntekijöiden tarvetta liikennöidä luphahallinto-asioissa asumispaikan ja viranomaispalvelujen toimipisteiden välillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joiden avulla alueelle saapuvat yritykset ja työntekijät perheineen saavat tarvittavaa tietoa alueelle sijoittumisesta ja alueella toimimisesta kotoutumisen edistämiseksi. Lisäksi kohdennetaan tiedonvälitystä alueella olevan osaavan työvoiman (työttömät työnhakijat) ja erityisesti alueelle ydinvoimalan rakentamisen aikana syntyvien välillisten työpaikkojen/työnantajien välillä.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Hankkeessa ei painoteta sukupuolinäkökulmaa, vaan toimenpiteet suuntautuvat yhdenvertaisesti sukupuolten edustajille. Eri väestöryhmien välinen tasa-arvo lisääntyy, kun alueelle ydinvoimala-hankkeen myötä välillisesti syntyvistä uusista työpaikoista ja toisaalta alueella käytettävissä olevasta osaavasta työvoimasta välitetään tietoa yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Palvelukeskuksen toimintojen ja infopankki-työkalun kehittämisellä sekä viestintämateriaalin kautta pyritään edistämään tiedonvälitystä ja kulttuurien ymmärtämystä ja huomioon ottamista erilaisissa monikulttuuriseen toimintaympäritöön liittyvissä asioissa alueen yritysten, viranomaisten, kuntatoimijoiden ja kolmannen sektorin yhteistyössä.
Kulttuuriympäristö 0 4
Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet eivät kohdistu fyysiseen toimintaympäristöön. Hankkeen toimenpiteissä kuitenkin hyödynnetään olemassa olevan ympäristön, virkistysalueiden ja rakkennuskannan tarjoamia mahdollisuuksia. Hanke osallistuu alueen palveluista tiedottamisen kehittämiseen mm. materiaalien ja Infopankki-sivustojen kehittämisen kautta, joka osaltaan lisää alueen virkistys- ja kulttuuripalvelujen ja ympäristöjen käyttöä siinä vaiheessa, kun kohderyhmä eli alueelle saapuvat ydinvoimalan rakentamistyömaan työntekijät tulevat alueelle. Tämä kuitenkin realisoituu pääasiassa vasta tämän hankkeen päättymisen jälkeen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet eivät kohdistu ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon. Alueelle saapuvan ulkomaisen työvoiman perehdyttämisessä kuitenkin otetaan huomioon myös ympäristötietoisuuteen liittyviä asioita mm. luonnossa liikkumiseen ja asumisen jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelmassa toimintalinjassa kolme todetaan, että ohjelmassa "testataan ja kehitetään erilaisia palvelu- ja tukirakenteita, yritysyhteistyötä sekä edistetään ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.

Maahanmuuttajien integroimiseksi kehitetään ja tuotteistetaan kotoutumista edistäviä malleja ja toimintatapoja sekä edistetään palvelujen saatavuutta ja palvelutarpeiden tunnistamista". Rahoitettavien hankkeiden toimenpiteinä mainitaan mm. että hankkeissa "kehitetään maahan muuttaneiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä sekä tuetaan pysyvän poikkihallinnollisen kotouttamistyön tukirakenteen luomista".

Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeessa on kehitetty ulkomaisen työvoiman vastaanoton palveluita sekä kotouttamistoimenpiteitä poikkihallinnollisesti, yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa. Hankealueella on ollut tällaiselle toiminnalle erityinen tarve, sillä Pyhäjoella toteutettavan ydinvoimalan rakentamishankkeen myötä alueelle on lähivuosina odotettavissa merkittäviä määriä ulkomaista työvoimaa. Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeella on näin jatkettu alueen valmistautumista Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeeseen Pyhäjoella.

Hankkeen pääasiallinen toiminta on liittynyt ulkomaisen työvoiman kysymyksiin ja siihen liittyvien viranomaispalvelujen tarkasteluun ja organisoitumiseen mm. Hanhikivelle suunnitellun palvelu/koulutuskeskuksen toimintaympäristössä. Tämän toteuttamiseksi hankkeen puitteissa on kokoontunut palvelukeskuksen viranomaistyöryhmä, jossa on ollut edustettuna monipuolisesti alueen eri viranomaistahoja (poliisi, verohallinto, maistraatti, maahanmuuttovirasto, TE-palvelut, AVI, ELY, ETK jne.) sekä kunnan palvelujen edustajia, Fennovoima, laitostoimittaja sekä Hanhikivi-työmaalla toimivia urakoitsijoita.

Tavoitteena on ollut, että työmaalle saapuvat työntekijät saadaan mahdollisimman hallitusti sekä työmaan hallintajärjestelmiin, että viranomaisten lupapalvelujen ja rekistereiden piiriin. Fennovoima ja viranomaiset vastaavat itse tietojen viemisestä omiin järjestelmiinsä. Olennaista on myös alueelle saapuvien työntekijöiden ja heidän perheidensä perehdyttäminen varsinaisen työmaan lisäksi myös muuhun toimintaympäristöön, toimintatapoihin ja kulttuuriin (kotouttamistoimenpiteet).

Hanhikivi-jatkoyhteyshanke on vastannut palvelukeskuksen viranomaistyöryhmän koordinaatiosta ja koolle kutsumisesta sekä ulkopuolisen asiantuntijaosaamisen hankkimisesta suunnittelutyön tueksi, silloin kun sille on ollut tarvetta. Palvelukeskuksen viranomaistyöryhmässä on mietitty myös alueen olemassa olevan työvoiman ja alueelle ydinvoimala-hankkeen myötä siirtyvien/syntyvien välillisten työpaikkojen kohtaamiseen liittyviä prosesseja, osana viranomaisyhteistyötä.

Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeessa on kehitetty edelleen vuoden 2015 alussa julkaistujen alueellisten Infopankki.fi -sivustojensisältöjä (työkalu mm. kotouttamiseen liittyen), vastaamaan yhä paremmin työperäisen maahanmuuton tarpeita. Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Hankealueella toimivien yritysten /työnantajaorganisaatioiden ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on osallistunut Infopankin asiakasraatiin.Infopankin kuntapäivittäjien tiedot on myös päivitetty ajan tasalle.

Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeessa on tehty myös koko hankealuetta kattavaa ja alueelle saapuville yrityksille ja työntekijöille kohdennettua viestintää sekä sähköisten ja painetun materiaalin muodossa (mm. suurhankesivuston sekä Hanhikivi-oppaan avulla).