Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20390

Hankkeen nimi: Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metsähallitus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0116726-7

Jakeluosoite: PL 1058

Puhelinnumero: 020564100

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.metsa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: AARNIO JOUNI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouni.aarnio(at)metsa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407352804

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Liikkumattomuus, ylipaino ja mielenterveyden ongelmat aiheuttavat korkeaa sairastavuutta, mikä heijastuu suurina työkyvyttömyys- ja työttömyyslukuina. Itä-Suomessa työttömyyttä pahentaa yhteiskunnan rakennemuutos, minkä seurauksena työpaikat pakenevat syrjäseuduilta etelän kasvukeskuksiin.

Tutkimusten mukaan luontoympäristö voi merkittävästi edistää terveyttä ja hyvinvointia. Projektissa kehitetään luontoympäristöön pohjautuvaa, terveyden edistämiseen tähtäävää matkailun palvelutarjontaa ja yritystoimintaa. Tämä edistää uusien työpaikkojen syntymistä ja tuottaa myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia sekä samalla edistää palveluja käyttävien hyvinvointia ja elämänlaatua. Tällaiselle näyttäisi olevan myös luontaista kysyntää, koska luonto- ja hyvinvointimatkailu ovat viime vuosina olleet matkailun kansainvälisiä megatrendejä ja nopeimmin kasvavia matkailun sektoreita.

Projektissa valmistuu viisi kansallispuistoon tukeutuvaa, terveyttä ja hyvinvointia edistävää matkailutuotetta (”kansallispuistotuotetta”), jotka perustuvat aitouteen ja paikallisuuteen. Kansallispuistotuotteella tarkoitetaan tässä yhteydessä tuotetta, jossa asiakas osallistuu kansallispuistoympäristössä suoritettavaan toimintaan ja saa siitä sekä aidosta luonnosta elämyksiä.

Kansallispuistotuotteet rakennetaan yhteistyössä kohdeyritysten kanssa, jotka toimivat Pohjois-Savossa Tiilikkajärven kansallispuiston ja Pohjois-Savossa sekä osin Keski-Suomessa Etelä-Konneveden kansallispuiston alueilla. Projektin avulla nostetaan kohdeyritysten ammattitaitoa ja osaamista matkailun kasvualalla.

Projektin hyötynä kohdeyritysten matkailutuotevalikoiman monipuolisuus ja laatu paranevat sekä kysyntä kasvaa, mikä tukee matkailun kasvualan tuote- ja palvelukehitystoimintaa. Kohdealueille rakentuu pysyviä ja toimivia yritysverkostoja. Nämä edistävät kohdeyritysten liiketaloudellista kannattavuutta. Lisäksi projektissa valmistuvat kansallispuistotuotteet ja luontoympäristössä toimiminen edistävät hyvinvointia myönteisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten terveysvaikutusten myötä.

Projektin päätoteuttaja on Metsähallituksen luontopalvelut ja osatoteuttaja Savonia ammattikorkeakoulu, joka myös tällä tavoin vahvistaa ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tiilikkajärven ja Etelä-Konneveden kansallispuistoja liiketoiminnassaan hyödyntävät matkailuyrittäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Asiakasryhmät, jotka käyttävät kansallispuistotuotteita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 49 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 49 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 70 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 70 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Keski-Suomi

Seutukunnat: Koillis-Savon, Sisä-Savon, Äänekosken

Kunnat: Rautalampi, Rautavaara, Konnevesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 10

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole katsottu tarpeelliseksi vaan sukupuolinäkökulma otetaan huomioon projektissa kaikin tavoin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektiin osallistuvia kohdeyrityksiä rekrytoitaessa tarkistetaan, että yrittäjät ja yritysten henkilökunta edustavat molempia sukupuolia ja että yritysten toimintakonsepti ei ole jompaakumpaa sukupuolta syrjivää. Projektin kaikissa osioissa huomioidaan naisten ja miesten osallistuminen eri toimintoihin. Kehitettävät kansallispuistotuotteet valitaan siten, että ne eivät suosi jompaakumpaa sukupuolta ja että tuotteiden jatkokehittely tai niiden taloudellinen hyödyntäminen liiketoiminnassa ei ole sukupuolesta kiinni. Projektin toimeenpanossa panostetaan molempien sukupuolien osallistamiseen. Työpajoissa ja seminaareissa saadaan usein paras tulos, kun ryhmien kokoonpano on sukupuolisesti heterogeeninen. Toki voi ilmetä, että mies- ja naisyrittäjille sopivat erilaiset menetelmät uusien kansallispuistotuotteiden kehittelyssä tai erilaiset lopputuotteet. Tämä huomioidaan projektissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on yrittäjyyden tukeminen sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Projektissa kehitetetään kansallispuistoon sopivia matkailutuotteita. Kansallispuistotuotteiden peruslähtökohtana on luonnonvarojen kestävä käyttö.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Projektiin sisältyvissä työpajoissa ja seminaareissa opastetaan yleisellä tasolla po. riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 9 9
Projektissa kehitetetään kansallispuistoon sopivia matkailutuotteita. Tuotteet ovat mm. kasvillisuuteen, eliölajistoon ja luonnon monimuotoisuuteen tutustuttavia tuotteita, joiden yhtenä sisäänrakennettuna ajatuksena on luonnon monimuotoisuuden säilyminen jälkipolville. Tuotteet kohdistuvat kansallispuistossa siten, etteivät luontoarvot ole uhattuina.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 5
Projektiin sisältyvissä työpajoissa ja seminaareissa opastetaan yleisellä tasolla po. riskien vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 9 9
Kansallispuistot ovat myös Natura 2000-ohjelman alueita. Kansallispuistotuotteet rakennetaan siten, etteivät ne uhkaa Natura-arvoja. Tämä tarkoittaa mm. käytön kannalta herkimpien kohteiden välttämistä matkailun liiketoiminnassa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Olennaisena osana kansallispuistotuotetta on tuottaa mahdollisimman vähän jätettä ja toteuttaa "roskatonta retkeilyä".
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 6
Kansallispuistotuote käyttää hyväkseen uusiutuvia enegrialähteitä. Ei voida ajatella, että itse kansallispuistossa tapahtuva aktiviteetti eli kansallispuistotuote on luontoa kaikin tavoin säästävää, mutta tuotteen tukitoiminnot, kuten majoitus ja kuljetus, ovat luontoa raskaasti kuluttavia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 5
Projektissa on tarkoitus vahvistaa paikallista yrittäjyyttä rakentamalla kansallispuistoihin sopivia matkailutuotteita. Tarkoitus on tukea vahvasti matkailun kasvualaa kansallispuisto-paikkakunnilla sekä luoda yrittäjäverkostoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Liikkuminen ja logistiikka 7 4
Kansallispuistotuotteen olemukseen kuuluu logistiikan hyvä hallinta motorisoidun liikkumisen ja näinollen myös päästöjen minimoimiseksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Projektissa valmistuu viisi (5) kansallispuistoon tukeutuvaa, terveyttä ja hyvinvointia edistävää matkailutuotetta (”kansallispuistotuotetta”), jotka perustuvat aitouteen ja paikallisuuteen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Kansallispuistotuotteet tehdään yrityksille, jotka edustavat molempia sukupuolia. Tuotteiden loppukäyttäjät, siis asiakkaat ja asiakasryhmät, edustavat molempia sukupuolia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
kansallispuistotuotteiden asiakasryhmät voivat olla esim. erityisryhmiä, joiden yhteiskunnallinen tai kulttuurinen yhdenvertaisuus on/on ollut uhattuna.
Kulttuuriympäristö 9 9
Kansallispuistotuote ammentaa vetovoimansa luonnosta, maisemasta ja kulttuuriympäristöstä. Aitoutta, outoutta, hitautta ja paikallisuutta korostetaan.
Ympäristöosaaminen 9 9
Projekti vahvistaa ympäristöosaamista ja lisää ympäristötietoisuutta. Nämä ovat sisäänrakennettuina koko projektin keston ajan seminaareissa, työpajoissa sekä itse kansallispuistotuotteissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Liikkumattomuus, ylipaino ja mielenterveyden ongelmat aiheuttavat korkeaa sairastavuutta, mikä heijastuu suurina työkyvyttömyys- ja työttömyyslukuina. Itä-Suomessa työttömyyttä pahentaa yhteiskunnan rakennemuutos, minkä seurauksena työpaikat pakenevat syrjäseuduilta etelän kasvukeskuksiin.

Tutkimusten mukaan luontoympäristö voi merkittävästi edistää terveyttä ja hyvinvointia. Projektissa kehitettiin luontoympäristöön pohjautuvaa, terveyden edistämiseen tähtäävää matkailun palvelutarjontaa ja yritystoimintaa. Näin edistettiin uusien työpaikkojen syntymistä ja tuotettiin myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia sekä edistettiin palveluja käyttävien hyvinvointia ja elämänlaatua. Luonto- ja hyvinvointimatkailu ovat viime vuosina olleet matkailun kansainvälisiä megatrendejä ja nopeimmin kasvavia matkailun sektoreita ja tässäkin hankkeessa havaittiin tällaisille tuotteille olevan kysyntää.

Projektissa valmistui kuusi kansallispuistoihin tukeutuvaa, terveyttä ja hyvinvointia edistävää matkailutuotetta (”kansallispuistotuotetta”), jotka perustuvat aitouteen ja paikallisuuteen. Kansallispuistotuotteella tarkoitetaan tässä yhteydessä tuotetta, joka tukee paikallista yrittäjyyttä, edistää palveluja käyttävien asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä säilyttää kansallispuistoarvot tulevillekin sukupolville. Kansallispuistotuotteen vaikutus on siis kolmiulotteinen. Kansallispuistotuotteet kehitettiin yhteistyössä kohdeyritysten kanssa, jotka toimivat Pohjois-Savossa Tiilikkajärven kansallispuiston ja Pohjois-Savossa sekä osin Keski-Suomessa Etelä-Konneveden kansallispuiston alueilla.

Hanke käynnistyi Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin -aloitusseminaarilla, jonka yhteydessä levitettiin tietoa käynnistyvästä koulutuksesta. Lisäksi yrityksiä kutsuttiin mukaan hankkeeseen lehti-ilmoituksilla puistojen sijaintipaikkakuntien (Konnevesi, Rautalampi, Rautavaara) paikallislehdissä sekä levittämällä kutsua olemassa olevien yritysverkostojen ja hankkeen verkkosivujen (metsa.fi/kansallispuistomatkalla-hyvinvointiin) kautta. Tämän avoimen hakumenettelyn myötä jokaisella halukkaalla oli mahdollisuus osallistua hankkeeseen ja liittyä siihen pitkin prosessia. Ideasta kannattavaksi luontomatkailupalveluksi -koulutus koostui neljästä työpajasta marras-maaliskuussa 2015-2016 ja niiden välissä sekä jälkeen tapahtuneesta yrityskohtaisesta ohjauksesta. Koulutusmateriaali julkaistiin hankkeen verkkosivuilla. Syntyneet kansallispuistotuotteet (6 kpl) testattiin maalis-elokuussa 2016. Elokuussa 2016 järjestettiin hankkeen loppuseminaari. Hankkeen toimintatapana oli kokeilu- ja kehittämiskulttuuri, joten kansallispuistotuotteita kehitettiin vaihe vaiheelta, saadun palautteen ja kokemusten perusteella.

Hankkeen avulla nostettiin kohdeyritysten ammattitaitoa ja osaamista matkailun kasvualalla. Hankkeessa monipuolistettiin kohdeyritysten matkailutuotevalikoimaa ja kehitettiin palveluiden laatua. Tämä edistää yritysten matkailupalveluiden kysyntää ja siten laajemminkin seutujen matkailupalveluiden kehitystoimintaa. Hankkeessa myös vahvistettiin ja kehitettiin luonto- ja kulttuurimatkailuyritysten verkostoitumista. Sen lisäksi, että kummankin puiston ympärillä toimivien yritysten verkostot kehittyivät, myös puistojen välille syntyi yritysyhteistyötä, mikä edistää kohdeyritysten liiketaloudellista kannattavuutta. Mukana oli myös sellaisia henkilöitä, joilla ei vielä ollut yritystä, mutta jotka hakivat oppia ja tuoteideoita yrityksen perustamiseen. Hankkeessa valmistuneet kansallispuistotuotteet ja luontoympäristössä toimiminen edistivät asiakkaiden hyvinvointia myönteisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten terveysvaikutusten myötä.

Hankkeen päätoteuttaja oli Metsähallituksen luontopalvelut ja osatoteuttaja Savonia ammattikorkeakoulu. Tämä järjestely osoittautui monin tavoin hedelmälliseksi. Savonia ammattikorkeakoulun matkailualan osaaminen täydensi Metsähallituksen luontopalveluiden kansallispuistoasiantuntemusta ja osaamista luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. Savonia hyödynsi hanketta opetuksessa ja opinnäytetöissä, mikä osaltaan vahvisti ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyötä.