|
|
|
Hankekoodi: S20393
Hankkeen nimi: VetoVoimaa teknologia-aloille
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2015 ja päättyy 30.6.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0204819-8
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 27 A
Puhelinnumero: 02 233 0000
Postinumero: 20100
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turku.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mäkelä Matti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitoimiston vetäjä
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.makela(at)turku.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0449073166
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa vastataan kahteen sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa ilmenevään keskeiseen ongelmaan, teknologiateollisuuden heikkoon vetovoimaan sekä yleiseen tarpeeseen parantaa koulutuksen siirtymävaiheiden palveluita eri kouluasteiden sekä työelämän yhteistyönä. Alun alkaen hankeidea nousi esiin Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymäjohtajien ja johtavien rehtorien kokouksessa, jossa syntyi yhteinen tahtotila lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan erityisesti teknologia-alojen koulutuksen vetovoimaisuutta lisäävää hanketta. Erityisen huomion kohteena oli kone- ja metalliala, joka kärsii koko alueella opiskelijavajeesta huolimatta alan viime aikoina parantuneesta työllisyystilanteesta.
Teknologiateollisuuden vetovoiman kasvattamisen lisäksi VetoVoimaa teknologia-aloille -hankkeessa vahvistetaan ja kehitetään koulutuksesta koulutukseen ja työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita sekä lisätään koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Samalla parannetaan koulutuksen työelämävastaavuutta ja edistetään näin koulutus- ja nuorisotakuun toteutumista sekä tehostetaan ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten tutkinnon suorittamista ja työmarkkinoille kiinnittymistä. Käsiteltävät ongelmat ovat valtakunnallisia, joten myös hankkeessa kehitettävät uudet toimintamallit ja hyvät käytännöt ovat hyödynnettävissä valtakunnallisesti.
Hankkeessa perustetaan Varsinais-Suomeen uudenlainen, teknologia-alan houkuttelevuuden kehittämisestä ja konkreettisen oppilaitosyhteistyön syventämisestä kiinnostuneiden yritysten yhteistyöverkosto. Yhteistyöverkoston kautta oppilaitosten ja yritystysten välille muodostuu erilaisia kumppanuuksia. Yhdessä alaa jo opiskelevien nuorten kanssa nämä kehittävät uutta teknologiaa sekä pelillisyyttä hyödyntäviä toiminnallisia markkinointi- ja tiedotuskampanjoja, joilla alaa sekä sen koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia markkinoidaan perusopetuksen viimeisillä luokilla ja toisella asteella opiskeleville nuorille. Lisäksi hankkeen aikana oppilaitoksissa toimii yritysagentteja, jotka yhdessä kehittävät kummiyrityskumppanuuden toimintamallia käytännössä tuottaen lisäarvoa eri oppilaitosten verkosto- ja yritysyhteistyöhön.
Hankkeen valmisteluvaiheessa on ollut mukana koko sen toteuttamisesta vastaava kumppanuusverkosto, johon kuuluvat Turun kaupungin sivistystoimiala, Koneteknologiakeskus Turku Oy, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä sekä Turun ammattikorkeakoulu Oy. Lisäksi hankkeen yhteistyöverkostoon on lupautunut 46 teknologiateollisuutta edustavaa yritystä ja yhteistyötahoa maakunnasta.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat seuraavat:
- yläkouluikäiset nuoret ja heidän vanhempansa
- toisen asteen opiskelijat (ammatillinen ja lukiokoulutus)
- opetus- ja ohjaushenkilöstö perus- ja toisella asteella
- muut nuorten ohjauksesta vastaavat tahot (esimerkiksi nuorisotyö, nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat, te-toimisto)
- alueen yritykset ja yritysten työntekijät
Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat toteuttajaverkoston ulkopuoliset oppilaitosten, työhallinnon, ohjaustoimijoiden, kehittämishankkeiden, yritysten ja muiden sidosryhmien (esimerkiksi kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt ja ammattiliitot) edustajat Varsinais-Suomen maakunnassa sekä muualla Suomessa.
Hankkeella saavutetaan seuraavat tulokset:
- teknologiateollisuuden alan koulutuksen vetovoimaisuus lisääntyy koko maakunnassa
- perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä heidän vanhempiensa ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten ja näiden vanhempien tietoisuus teknologiateollisuuden alasta lisääntyy
- oppilaitosten ja työelämän yhteistyö lisääntyy, yritysten näkyvyys oppilaitoksissa paranee ja maakunnassa otetaan käyttöön uusia yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön muotoja (mm. kummiyrityskumppanuus, yritysagenttitoiminta)
- kehitetään ja otetaan käyttöön uusia, innovatiivisia ohjauksen malleja ja työvälineitä sekä entistä työvaltaisempia oppimisympäristöjä ja koulutuksen toteuttamismalleja
- teknologiateollisuuden alan opiskelijoiden ammattiylpeys ja opiskelumotivaatio kasvaa
- nuorten osallisuus ja oma vastuunkanto lisääntyy
- toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttämiset vähenevät ja läpäisy paranee
- nuorten työllisyys paranee ja syrjäytyminen vähenee
- teknologiateollisuuden alan sukupuolittuneisuus vähenee
- nuoriso- ja koulutustakuu toteutuu aiempaa paremmin
- uusien innovaatioiden pohjalta kehitetään ohjaus-, koulutus- ym. tuotteita ja hyviä käytäntöjä, joita voidaan levittää muiden toimijoiden käyttöön kaikkialla Suomessa
Hanke toteutetaan 1.7.2015—31.7.2018
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat seuraavat:
- yläkouluikäiset nuoret ja heidän vanhempansa
- toisen asteen opiskelijat (ammatillinen ja lukiokoulutus)
- opetus- ja ohjaushenkilöstö perus- ja toisella asteella
- muut nuorten ohjauksesta vastaavat tahot (esimerkiksi nuorisotyö, nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat, te-toimisto)
- alueen yritykset ja yritysten työntekijät
Hankkeen levittämistoiminnan kautta hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeen toteuttajaverkoston ulkopuoliset oppilaitosten, työhallinnon, ohjaustoimijoiden, yritysten ja muiden sidosryhmien (esimerkiksi kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt ja ammattiliitot) edustajat Varsinais-Suomen maakunnassa sekä muualla Suomessa. Tämän lisäksi hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret sekä muiden kehittämishankkeiden edustajat eri puolilla Suomea.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 437 256
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 432 151
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 583 012
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 576 205
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Loimaan, Salon, Turun, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen
Kunnat: Kemiönsaari, Sauvo, Paimio, Kustavi, Rusko, Vehmaa, Masku, Nousiainen, Salo, Turku, Mynämäki, Pöytyä, Naantali, Aura, Oripää, Lieto, Koski Tl, Somero, Pyhäranta, Taivassalo, Raisio, Kaarina, Uusikaupunki, Parainen, Loimaa, Marttila, Laitila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 55
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 63
Suunniteltu: 410
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 10 |
| Hankkeessa pyritään suosimaan maakunnallisissa verkostoissa etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Lisäksi hankehallinnossa pyritään edelleen kehittämään paperittoman toimiston käytäntöjä sekä suosimaan mahdollisuuksien mukaan sähköisiä julkaisuja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 6 |
| Välillinen vaikutus perustuu edellisessä kohdassa kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ympäristölle aiheutettavaa kuormitusta vähentäviin vaikutuksiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin sekä ympäristölle aiheutettavaa kuormitusta vähentäviin vaikutuksiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 5 |
| Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ympäristölle aiheutettavaa kuormitusta vähentäviin vaikutuksiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 0 |
| Paperittoman toimiston ja sähköisten julkaisujen suosiminen vähentävät hankkeen tuotteena syntyviä materiaaleja ja jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 0 |
| Hankkeen kaikessa toiminnassa pyritään suosimaan uusiutuvia energialähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Hanke edesauttaa maakunnan elinkeinorakenteelle hyvin tärkeän kone- ja metallialan kehittämistä ja tukee ammattitaitoisen työvoiman saantia myös tulevaisuudessa. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä hanke tukee niin ekologisesta, taloudellisesta kuin sosiaalisesta ja kulttuurisestakin näkökulmasta tarkasteltuna. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa kehitettävät tuotteet ja palvelut (ohjaus- ja opetusmallit, oppimisympäristöt) ovat pääosin aineettomia. Lisäksi hanke suosii julkaisutoiminnassaan mahdollisuuksien mukaan sähköisiä julkaisuja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 0 |
| Hankkeessa pyritään suosimaan maakunnallisissa verkostoissa etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Tämä vähentää välittömästi hankkeessa tapahtuvan liikkumisen ympäristölle tuottamaa rasitusta. Lisäksi sähköisten julkaisujen suosiminen vähentää julkaisujen levittämiseen liittyvien logististen palveluiden tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hanke edistää nuorten sijoittumista koulutukseen ja sitä kautta työelämään sekä parantaa ammatillisen koulutuksen läpäisyä sekä vähentää keskeyttämisiä. Tämän vuoksi hanke edistää hyvinvointia parantamalla nuoriso- ja koulutustakuun toteutumista, vähentämällä nuorten syrjäytymistä sekä lisäämällä ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Hanke edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista tarjoamalla mahdollisuuden purkaa Suomen työmarkkinoiden EU-tasollakin huomiota herättänyttä sukupuolittuneisuutta edistämällä naisten hakeutumista erittäin miesvaltaiselle alalle. Myös hankkeen nuorille suunnatussa markkinointi- ja tiedotusmateriaalissa tulee esiintymään tasapuolisesti sekä tyttöjä että poikia, ja se pyrkii tietoisesti murtamaan stereotyyppisiä käsityksiä kone- ja metallialan opiskelijoista (”vain poikia ja poikamaisia tyttöjä, jotka haluavat samaistua metallialan miehiseen kulttuuriin”). Samoin materiaaleissa luodaan alan työntekijöistä ja työympäristöistä monipuolista kuvaa, johon kummankin sukupuolen on mahdollista samastua. Hanke tulee myös erityisesti aktivoimaan tyttöjä tytöille suuntautuvan markkinoinnin ja tiedotuksen suunnittelussa. Hankkeen yhteydessä kehitettävissä hyvissä käytännöissä tullaan myös ottamaan huomioon erityisesti alalle haluavien ja hakeutuneiden tyttöjen tarpeet. Tasa-arvon edistäminen on yksi hankkeen keskeisistä teemoista. Sukupuolten välisen tasaarvon edistämisen lisäksi hankkeessa huomioidaan myös eri vähemmistöt ja kehitetään uusia toimintamalleja ja käytänteitä, joiden avulla voidaan tukea esimerkiksi maahanmuuttaja- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten kone- ja metallialalle sijoittumista sekä opintojen läpäisyä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tasa-arvoa edistämällä (ks. edellinen kohta) sekä kehittämällä erilaisia nuoriso- ja koulutustakuun toteutumista edistäviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 0 |
| Hanke tukee paikallisten mahdollisuuksien ja vahvuuksien parempaa tunnistamista ja hyödyntämistä (esimerkiksi kone- ja metallialan pitkät perinteet). | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 0 |
| Hyödyntäessään erilaisia (etäkokoukset, paperiton toimisto, uudet oppimisympäristöt, sähköiset julkaisut jne.) ympäristön kestävyyden kannalta positiivisia toimintamalleja hanke levittää ympäristöosaamisen käytäntöjä toteuttajaverkoston, kohderyhmän ja sidosryhmien käyttöön. | ||
Ammatillinen koulutus kaipaa lisää opiskelijoita, ja työelämä osaajia. Tämän vuoksi ammatillisen koulutuksen vetovoimaa tulee pitää yllä ja entisestään kasvattaa. Tähän tarvitaan positiivista viestintää ja markkinointia kohderyhmän moninaisuuden huomioivia keinoja ja erilaisia kanavia hyödyntäen.
Varsinais-Suomessa tässä onnistuttiin VetoVoimaa teknologia-aloilla -hankkeessa (2015-2018), jonka toimenpiteet keskittyivät kone- ja tuotantotekniikan alalle. Tähän tietyn alan valintaan päädyttiin, koska nimenomaan kone- ja tuontatekniikan yritykset ja koulutusalat tarvitsivat kaikkein kipeimmin lisää opiskelijoita.
Hankkeen aikana alalle hakeneiden määrä kolminkertaistui ja, mikä tärkeintä, opiskelemaan tulleiden keskeyttämiset ovat vähentyneet merkittävästi: aikaisemmin joka viides opiskelija lopetti opintonsa, nyt määrä on alle viisi prosenttia. Onnistumisen tärkeimmät tekijät olivat alaa opiskelevat nuoret itse. He suunnittelivat markkinointimateriaalit, osallistuivat tapahtumien toteuttamiseen ja veivät positiivista viestiä eteenpäin omissa kanavissaan.
Heti hankkeen alkuvaiheessa maakunnan kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoista koottiin ryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella, miten nuorille pitäisi alaa markkinoida ja mainostaa. Hienoa oli, miten opiskelijat ottivat asian omakseen: he nimittivät ryhmää Edustushommis. Nuoret yhdessä markkinoinnin ammattilaisen kanssa suunnittelivat erityisesti sosiaaliseen mediaan keskittyvän kampanjan, Komea tulevaisuus. Kampanjan toteutuksesta ja visuaalisesta ilmeestä vastasivat viestinnän ammattilaiset.
Komea tulevaisuus -kampanja laajeni yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n kanssa valtakunnalliseksi ja samalla käynnistettiin vuosittain toteutettava TeknologiaTiistai-tapahtuma. Tämäkin tapahtuma levisi valtakunnalliseksi ja toteutuu edelleen hankkeen päättymisen jälkeen.
Toinen merkittävä tekijä tulosten saavuttamiselle oli hankkeen toimijoiden tiivis yhteistyö. Koettiin, että vetovoimatyötä tehdään yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Oppilaitokset eivät olleet kilpailuasetelmassa keskenään vaan nähtiin, että jokainen hyötyy, jos alan vetovoimaisuutta saadaan kasvatettua.
Oppilaitoksissa kokeiltiin ja otettiin käyttöön monenlaisia uusia malleja, joilla koulutusalaa tehtiin näkyväksi. Perinteiset avoimet ovet -tapahtumia tuunattiin enemmän toiminnallisiksi – peruskoululaiset pääsivät aidosti ja oikeasti kokeilemaan työkaluja ja oppimaan perusasioita. Päiviin liitettiin usein myös yrityskontakti, joko niin että oppilaat vierailivat yrityksessä tai että yritys tuli koululle.
Vanhemmat ovat tärkeä vaikuttaja, kun 9. luokkalainen tekee jatko-opintosuunnitelmiaan. Tämän vuoksi oli tärkeää avata vanhemmille, minkälaisia jatkopolkuja ammatillinen koulutus voi tarjota. Ammattikorkeakoulun opiskelijat vierailivat niin peruskoulun oppilaanohjauksen tunneilla kuin myös vanhempainilloissa. Lisäksi TeknologiaTiistai-tapahtumissa koulutuspolun mahdollisuuksista kerrottiin ns. suurelle yleisölle.
Tulosten saavuttamisessa myös yrityksillä on tärkeä rooli. Jo hankkeen hakuvaiheessa alueen yritykset sitoutettiin mukaan ja heitä kuultiin aktiivisesti ja säännöllisesti koko hankkeen ajan. Hankkeen alkuvaiheessa kuulemistilaisuuksissa keskityttiin hankesuunnitelman arviointiin, ja hankkeen edetessä tapaamiset olivat enemmän teemoitettuja. Hankesuunnitelmassa tavoitteeksi oli asetettu kummiyritysverkoston rakentaminen ja yritysyhteistyön määrittäminen eri tasojen kautta. Tämä ei toteutunut, vaan tuloksena olivat paikalliset yrityskumppanuudet, joissa voitiin paremmin suunnitella alueellista tarvetta. Esimerkkinä uudenlaisesta yritysyhteistyöstä on yritysluokat, joita oppilaitoksiin perustettiin. Luokkien ulkoasu on yhdessä yrityksen kanssa suunniteltu ja niiden välineet, tuotokset ovat avoimesti esillä. Yritys saa pysyvää näkyvyyttä oppilaitoksessa ja oppilaitos uudistetut tilat.
Tiivistetysti voi sanoa, että hankkeessa saavutettiin kaikki sille hankesuunnitelmassa asetetut tulokset. Joitain tarkennuksia hankkeen edetessä tehtiin, mutta alan vetovoima kasvoi, peruskoululaisten ja heidän vanhempiensa tietoisuus alan mahdollisuuksista lisääntyi, samoin nuorten oma osallisuus ja ammattiylpeys kasvoivat.
VetoVoimaa teknologia-aloille -hankkeen hyvät käytännöt on koottu julkaisuksi, ja vaikka kohdealana oli tässä tapauksessa kone- ja tuotantotekniikka, mallit ovat käyttökelpoisia alalla kuin alalla.
Loppujulkaisu on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa: http://www.koulutustakuu.fi/tuotetori/vetovoimaa/