Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20419

Hankkeen nimi: Nappivalinnoilla sujuvaa arkea

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kymenlaakson Martat ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0276303-6

Jakeluosoite: Torikatu 6

Puhelinnumero: 0108385650

Postinumero: 45100

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.martat.fi/kymenlaakso

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SAARIKKO ANNE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.saarikko(at)martat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0108385652

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

NAPPIVALINNOILLA SUJUVAA ARKEA

Kymenlaakson Martat ja Etelä-Karjalan Martat ovat kaksi Marttaliiton 16 alueellisesti toimivista piireistä. Piirit toteuttavat marttajärjestön keskeisintä toimintaa, kotitalousneuvontaa ja järjestötoimintaa Kaakkois-Suomessa.

Piireissä on ammattitaitoisia kotitalous-, puutarha- ja ympäristöneuvojia, joiden vahvuutena on vankka käytännön neuvontakokemus, erilaisten kohderyhmien tuntemus ja kohtaaminen. Viimeisen 10 vuoden aikana toiminta on laajentunut merkittävästi hanketoiminnan kautta, kohderyhminä mm. vähävaraiset lapsiperheet, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, työttömät, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ja maahanmuuttajat sekä ikääntyneet.

Hankkeen hakija on Kymenlaakson Martat ry ja toinen toteuttaja Etelä-Karjalan Martat ry. Hanketyö jakautuu pääsääntöisesti puoliksi toteuttajien kesken.

Hanke valmentaa nuoria itsenäiseen elämään kotitalousneuvonnan keinoin. Tavoitteena on arjen hallinnan taitojen kartuttaminen opastamalla nuoria omien raha-asioiden hoidossa, ruoanvalmistamisessa, kodinhoidossa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Samalla hanke pyrkii parantamaan nuoren työllistymisedellytyksiä. Yhteiskunnallisena tavoitteena on, että työurat pitenevät. Siksi on tärkeää, että nuorten arjenhallintataidot ja työelämävalmiudet paranevat ja työura pääsee alkuun.

Hankkeen tavoitteena on
1. Nuorten arjen kotitaloustaitojen parantaminen ja sitä kautta fyysisen,psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin
edistäminen.
2. Nuorten talousosaamisen edistäminen, kiinnostuksen herättäminen omien raha-asioiden hoitoon ja talouden
hallintaan sekä vastuulliseen kuluttamiseen ja kestäviin valintoihin.
3. Järjestää eri ikäpolvien välisiä tapaamisia ja toimintatuokioita, joissa korostuu keskustelun lisäksi
yhdessä tekeminen (esim. käsityöt, puutarha, ulkoilu)
4. Arjen mittarit -toimintamallin kehittäminen

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat alle 30-vuotiaat työttömät nuoret Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa (työpajanuoret Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa, Lappeenrannassa ja Imatralla).

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat OTE Nuorten työpajat Kouvolassa, Rannikkopajat Etelä-Kymenlaaksossa, Laptuote-säätiö ja nuorten työpajat Lappeenrannassa sekä Marttaliitto, muut marttapiirit, Kymenlaakso ja Etelä-Karjalan Marttojen vapaaehtoistoimijat ja muut yhteistyökumppanit.

Hankkeen uutuusarvot:

1. Neuvonnalliset kotikäynnit nuoren omaan kotiin
Kotikäynnin tarkoituksena on tukea nuoren kotona selviytymistä ja löytää arjessa suoriutumista helpottavia
ratkaisuja yhdessä nuoren, perheen ja yhteistyökumppanin kanssa. Nuoren omat tarpeet määrittävät kotikäyntien
sisältöä. Säännöllinen päivärytmi ja arjen hallinta mahdollistavat sujuvan arjen.
Opastamalla ja osallistamalla nuori oppii huolehtimaan itsenäisesti ruoanvalmistuksesta, kodin siivouksesta,
pyykinpesusta ja omien raha-asioiden hoitamisesta.
Neuvonnalliset kotikäynnit tukevat mm. työhönvalmennusta.


2. Ikäpolvien välisen yhteistoiminnan vahvistaminen
Nuorten ja eri-ikäisten tapaamisilla ja toimintatuokioilla pyritään luomaan luonnollisia kohtaamispaikkoja
kahvittelun ja välipalan merkeissä, esim. käsityötreffit, joissa voidaan opetella yhdessä neulomaan,
tuunaamaan vanhasta uutta, napin ompelua, housun lahkeiden lyhennystä ja muita vastuullisen
kuluttamisen perusteita. Vaihtoehtoisesti voidaan esim. marjastaa, sienestää kalastaa tai muuten
ulkoilla yhdessä.

Hankkeen konkreettiset toimenpiteet ovat:

1. Talousneuvontapainotteiset ruoanvalmistuskurssit, joilla valmistetaan edullisia ja terveellistä ruokaa.
2. Kodinhoitokurssit, joilla opetellaan kodin siivouksen perustehtäviä, pyykinpesua ja tekstiilien hoitoa.
3. Neuvonnalliset kotikäynnit, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuoren, perheen ja
yhteistyökumppanin kanssa.
4. Nuorten ja eri-ikäisten tapaamiset ja toimintatuokiot, joissa opetellaan napin ompelua, housun lahkeiden
lyhennystä tai muita käsitöitä tai vaihtoehtoisesti ulkoillaan yhdessä.

Hankkeen aikana kurssitoiminnan ja kotikäyntien kautta tavoitetaan noin 120 nuorta. Messuilla ja muissa tapahtumissa tavoitetaan 500 nuorta.

Ryhmätoimintaan pyritään saamaan osallistujia molemmista sukupuolista. Hanketoiminnassa huomioidaan nuoren elämäntilanne, tarpeet ja odotukset. Kursseilla kannustetaan rohkeasti kokeilemaan itselle uusia kotitöitä. Tavoitteena ei ole sukupuolten välisten erojen korostaminen, vaan se, että naiset ja miehet voisivat tehdä valintoja kotitöiden priorisoinnissa henkilökohtaisten taipumustensa ja kiinnostuksensa, ei sukupuolen, mukaan.

Nuorten toimintakyky paranee annetun kotitalousneuvonnan avulla. Toimintakyvyn paranemista arvioidaan arjen mittarit –kyselyllä (päivärytmi, ateriarytmi, kotitaloustaidot, ulkoilu/harrastukset). Yhdessä keskustellen kannustetaan nuoria tekemään nappivalintoja oman arjen sujumiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Alle 30-vuotiaat työttömät nuoret Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa (työpajanuoret Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa, Lappeenrannassa ja Imatralla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät:

OTE Nuorten työpajat:
OTE Nuorten työpajat on osa Kouvolan kaupungin hyvinvointi-/nuorisopalveluita. Työpajat toimivat Myllykoskella, Korialla ja Kouvolassa. Pajoille hakeudutaan Kouvolan seudun työ- ja elinkeinotoimiston, Työvoiman palvelukeskuksen tai Etsivän työn kautta. Työpajoilla työskentelee 17-28 –vuotiaita nuoria. Nuoren pajajaksoon sisältyy työ- ja yksilövalmennusta, koulutusta, esim. elämänhallintaa ja sosiaalista vahvistamista sekä korttikoulutuksia, esim. EA 1 ja hygieniapassi. Vuosittain työpajatoiminnalla tavoitetaan noin 200 nuorta. www.otenuortentyopajat.fi

Laptuote-säätiö:
Laptuote-säätiö on Lappeenrannassa toimiva nykyaikainen ja kehittyvä yleishyödyllinen monipalvelu- ja työhönvalmennuskeskus. Laptuotteen päämääränä on järjestää ja kehittää sosiaali- ja työpoliittisin keinoin työtoimintaa, työhönvalmennusta, kuntoutusta ja koulutusta sekä muita tukipalveluita. Kohderyhmänä ovat nuoret, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja epäedullisessa työmarkkina-asemassa olevat.

Säätiön pääasiallinen toiminta koostuu erilaisista yksilö-, ryhmä- ja työvalmennuspalveluista sekä työhönvalmennuspalveluista, jotka edesauttavat valmennettavaa kohti työelämää tai koulutusta. Laptuotteen koulutuksessa, kuntoutuksessa ja työtoiminnassa on vuosittain yli 800 henkilöä. www.laptuote.fi

Rannikkopajat:
Rannikkopaja on työvalmennuksen ja työllistämisen yksikkö, joka tarjoaa Hamina-Virolahti-Pyhtää-Miehikkälä alueen alle 25-vuotiaille nuorille ja Kotkan alueen alle 29-vuotiaille erilaisia työ-, harjoittelu-, sekä koulutusjaksoja.
Pajoilla voi arjenhallinnan harjoittelun lisäksi opetella erilaisia työtaitoja ja koulutusvalmiuksia. Työpajat tarjoavat myös väylän koulutukseen ja työelämään. Työpajojen menetelmiksi ovat käytännön työn tekemisen ohella vakiintuneet työvalmennus ja yksilö-ja ryhmävalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja osaamista, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallintakyvyn kehittämistä. Pajoilla nuoria on vuosittain noin 400. Etsivän nuorisotyön asiakkuuksia on noin 200. www.rannikkopajat.fi

Muut tahot:
Välillisiä kohderyhmiä ovat myös Marttaliitto, muut marttapiirit, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan Marttojen vapaaehtoistoimijat ja yhteistyökumppanit.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 74 258

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 71 045

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 76 658

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 73 445

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso

Seutukunnat: Imatran, Kouvolan, Kotkan-Haminan, Lappeenrannan

Kunnat: Hamina, Kouvola, Kotka, Lappeenranta, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Marttajärjestön strategian ja kotitalousneuvonnan keskeisenä tavoitteena on ohjata perheen sisäistä työnjakoa tasavertaiseksi. Kodin yhtenä tärkeänä tehtävänä on kasvattaa lapsia vastuullisiksi ja järkeviksi kuluttajiksi ja opettaa nuorille arjen hallinnassa tarvittavia perustaitoja ja tietoja sukupuolesta riippumatta. Lapsia ja nuoria kasvatetaan vastuuseen heidän omista valinnoistaan ja rahan käytöstään ikä ja taidot huomioiden. Viihtyisän kodin luominen kuuluu kaikille perheenjäsenille. Väestöliiton tutkimuksen mukaan kotityöt jaetaan selvästi edelleen sukupuolen mukaan. Perheelliset naiset tekevät selvästi enemmän, usein jopa kaksinkertaisesti kotitöitä verrattuna puolisoonsa. Alle 30-vuotiaat miehet käyttävät kotitöihin aikaa keskimäärin 12,5 tuntia viikossa. Vastaava luku naisten keskuudessa on 23, 5 tuntia viikossa. Luvut ovat keskimääräisiä perhevaiheesta riippuen. Kotitöihin käytetty aika kasvaa merkittävästi kun perheessä on lapsia. Saamiemme tietojen mukaan Kaakkois-Suomen työpajoissa on miehiä noin 60 % ja naisia noin 40 %
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen koko toiminta-ajan ryhmätoimintaan pyritään saamaan osallistujia molemmista sukupuolista. Hanketoiminnassa huomioidaan nuoren elämäntilanne, tarpeet ja odotukset. Kursseilla kannustetaan rohkeasti kokeilemaan itselle uusia kotitöitä. Asenteiden istuttaminen arkeen alkaa lapsesta. Kursseilla keskustellaan kotitöiden arvostuksesta, merkityksestä ja niiden tasapuolisesta jakamisesta. Tavoitteena ei ole sukupuolten välisten erojen korostaminen, vaan se, että naiset ja miehet voisivat tehdä valintoja kotitöiden priorisoinnissa henkilökohtaisten taipumustensa ja kiinnostuksensa, ei sukupuolen, mukaan (kotitöiden tärkeysjärjestys ja –taso).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa kannustetaan kotitöiden tasapuoliseen tekemiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 6
Kursseilla keskustellaan vastuullisesta kuluttamisesta(säästäminen, yhteiskäyttö, lainaaminen, kierrättäminen, lähellä tuotettu ja Reilu Kauppa). Vaatteiden hankinnassa korostetaan vastuullisuutta teemalla harkitse-korjaa-kierrätä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Ruoanvalmistuskursseilla käsitellään ruoan ympäristökuormitukseen vaikuttavia asioita (ruoanvalmistusmenetelmät, lautasmalli, kauden kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö,tähteiden hyötykäyttö,jätteiden vähentäminen).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Tapaamisissa keskustellaan jokamiehen oikeuksista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Pyykinpesuaineiden oikea käyttö, Itämeren ruokavalio ja suomalaiset ruokasuositukset nostetaan esille.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Jätteiden lajittelu ja kierrätys kuuluu hankkeen sisältöihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Nuorten arjen kotitaloustaitojen parantaminen ja sitä kautta fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeä tavoite. Toisena keskeisenä tavoitteena on edistää nuorten talousosaamista ja sitä kautta omaa hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Nuoria kannustetaan kotitöiden tasapuoliseen jakamiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Nuoria kannustetaan ottamaan vastuu omasta elämästään ja huolehtimaan omista asioistaan. Sosiaalisessa kanssakäymisessa korostetaan toisten huomioon ottamista ja yhteisöllisyyden merkitystä.
Kulttuuriympäristö 5 5
Eri ikäpolvien välisissä tapaamisissa jaetaan kokemuksia ja nostetaan esille kotikulttuurin merkitys (esim. perinteet, käytöstavat).
Ympäristöosaaminen 4 4
Viisailla valinnoilla edistetään kestävää kehitystä ja ympäristötietoisuutta. Osallistujien valmiuksia ja motivaatiota vahvistetaan toimiseen ympäristön ja nuoren hyvinvoinnin puolesta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Nappivalinnoilla sujuvaa arkea -hanke valmensi nuoria itsenäiseen elämään kotitalousneuvonnan keinoin. Tavoitteena oli arjen hallinnan taitojen kartuttaminen opastamalla nuoria omien raha-asioiden hoidossa, ruoanvalmistamisessa, kodinhoidossa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Samalla hanke pyrki parantamaan nuoren työllistymisedellytyksiä. Yhteiskunnallisena tavoitteena oli, että työurat pitenevät.

Hankkeen tavoitteena oli
1. Nuorten arjen kotitaloustaitojen parantaminen ja sitä kautta fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen.
2. Nuorten talousosaamisen edistäminen, kiinnostuksen herättäminen omien raha-asioiden hoitoon ja talouden hallintaan sekä vastuulliseen kuluttamiseen sekä kestäviin valintoihin
3. Sukupolvien välisen keskustelun aikaansaaminen, jossa korostuu lisäksi yhdessä tekeminen (esim. käsityöt, puutarha, ulkoilu)
4. Arjen mittarit -toimintamallin kehittäminen

Tavoitteena oli, että kurssien ja kotikäyntien kautta tavoitetaan 120 nuorta, joista alle 25-vuotiaita oli 100. Naisten arvioitu osuus oli 50 ja miesten 70. Kotikäyntitavoite oli 20 kpl. Messuilla ja muissa tapahtumissa tavoitetaan 500 nuorta.

Hanketta toteutettiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla. Hankkeen aikana tavoitettiin 130 nuorta, joista naisia oli 52. Alle 25-vuotiaita oli yhteensä 103. Hankkeen aikana luotiin tavoitteiden mukaisesti Arjen mittarit -lomake, jossa nuoret arvioivat omaa toimintakykyä ja taitoja ennen ja jälkeen kurssisarjan.

Arjen mittarit -itsearvioinnin tulokset:
- Ruoanvalmistustaidot olivat parantuneet 75 %:lla osallistujista
- Kodinhoidontaidot olivat parantuneet tai pysyneet samana 59 %:lla osallistujista
- Oma rahankäyttötaito oli parantunut 58 %:lla osallistujista
- Sosiaaliset ja ryhmätyötaidot olivat parantuneet 73 %:lla osallistujista
- Säännöllinen ulkoilu/harrastukset oli kaikkein vaikeimmin tulkittavissa epäselvien merkintöjen takia.
Arvion mukaan suurimmalla osalla ei ole tapahtunut muutoksia tällä osa-alueella.
- Päivä- ja ateriarytmissä tapahtui nuorten omien arvioiden mukaan pientä edistystä

Arjen mittarit -toimintamalli on suoraan hyödynnettävissä nuorten sekä muiden kohderyhmien neuvonnassa. Tulevaisuudessa nuorten arjen hallinnan kotitalousneuvontaa voidaan tarjota ostopalveluna kunnille, kuntayhtymille ja maakunnille.

Vapaaehtoistoiminnan liittäminen osaksi ryhmätoimintaa sujui suunnitelmallisesti. Eri-ikäisten toimintatuokiot koettiin kaikkien osapuolten tahoilta erittäin onnistuneiksi ja toimiviksi. Nämä tilaisuudet vahvistivat yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta. Vanhemman sukupolven edustajat kertoivat omista lapsuus- ja nuoruusajoista, opastivat mm. perinneleivonnaisten valmistuksessa sekä retkeilivät luonnossa yhdessä nuorten kanssa.

Hankkeelle laadittiin lisäksi osallistujan palautelomake täydentämään kartoituslomaketta, jotta saatiin tarkempia tietoja osallistujien tietojen ja taitojen kehittymisestä. Palautelomakkeista käy ilmi, että 70 %:lla ruoanvalmistustaidot olivat karttuneet: On opittu valmistamaan helppoa, terveellistä ja edullista kotiruokaa. Uusia ruokalajeja on kokeiltu myös kotona ja on opittu lukemaan ruokareseptejä. 63 % nuorista oppi sopivasti tai paljon uusia kodinhoitoasioita, mm. uusia siivousniksejä ja kenkien hoitoa. Tietoa rahasta ja kuluttaja-asioista sai sopivasti tai paljon 88 % palautteen antaneista nuorista. Omaa rahankäyttöään aikoo jatkossa seurata 79 % nuorista.

Lähes kaikkien yhteistyökumppanien palautteiden mukaan neuvontatyölle on tarvetta ja kurssit tukevat nuorten valmiuksia. Nuoret ovat oppineet uusia arjen taitoja ruoanvalmistuksesta ja ravitsemuksesta, taloudenhallinnasta ja kodinhoidosta. Hankkeen neuvonnalla on ollut merkitystä ryhmäytymiseen. Yhteistyö- ja sosiaaliset taidot parantuivat eri ympäristöissä. Itsevarmuuden ja omatoimisuuden vahvistuminen antaa rohkeutta tulevaan opiskelu- ja työelämään.