|
|
|
Hankekoodi: S20431
Hankkeen nimi: VOITTO – Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen kehittämishanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 17.8.2015 ja päättyy 13.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Salon kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0139533-1
Jakeluosoite: Tehdaskatu 2
Puhelinnumero: (02) 7781
Postinumero: 24100
Postitoimipaikka: SALO
WWW-osoite: http://www.salo.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAITINEN EIJA ANNIKA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Viestintäassistentti
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.laitinen(at)salo.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 778 2153
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
VOITTO -hanke on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja käynnistää asiakaslähtöinen toimintamalli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden ohjaamiseen ja työllistymiseen. Asiakasta autetaan urasuunnitelmien tekemisessä ja asiakasryhmillä on erilaisia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia osaamisen kasvattamiseen sekä elämänhallinnan ja työllistymisen vahvistamiseen. Asiakasryhmillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa työllistymistä edistävien palvelujen kehittämiseen ja asiakkaiden osaamista ja soveltuvuutta osataan tunnistaa. Hankkeessa kartoitetaan työelämän tarpeita ja tavoitteena on löytää oikea henkilö oikeaan paikkaan. Hankkeen läpileikkaavana menetelmänä käytetään palvelumuotoiluprosessia. Prosessin mukaisesti palvelut räätälöidään eri asiakasryhmien tarpeiden mukaisesti niin, että resurssit osataan kohdentaa oikein ja niitä käytetään tehokkaasti. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan kohderyhmän parissa työskentelevien osaamisen vahvistamista palvelumuotoilun menetelmistä ja prosesseista. Tärkeää on miettiä palvelujen suunnittelussa, millaisella erityisellä tavalla voimme palvelujemme kautta olla avuksi erilaisille asiakasryhmille ja lisätä ymmärrystä niistä esteistä, joita palvelujen käyttöön liittyy erilaisissa tilanteissa olevien työttömien näkökulmasta. Palveluja ei kehitetä pysyviksi, vaan kehitystyö on jatkuvaa. Tarkoituksena on, että asiakas osallistuu palvelujen suunnitteluun ja saa parhaan mahdollisen palvelun ja tulee kuulluksi. Palvelumuotoiluprosessin lisäksi hankkeen toimintaa kehitetään Lean-toimintamallin avulla. Leanin avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, laatua ja pienentämään toiminnan kustannuksia. Toimijat osaavat työskennellä resurssitehokkaasti ja työskentely kehittyy yhteistyöstä yhdessä tekemiseen. Salon alueella toimitaan entistä yhteiskuntavastuullisemmin ja kehittämistyö on kaikkien yhteinen asia.
Hankkeessa kehitetään uusia, räätälöityjä ratkaisuja kohderyhmän ohjaamiseen sekä luodaan tiiviitä ja kestäviä kumppanuuksia hanketoimijoiden ja alueen työpaikkojen välille. Tavoitteena on tehdä yhteistyösopimuksia ja kehittää yhteisiä toimintatapoja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tukemiseksi. Työelämäyhteistyötä tehdään koordinoidusti ja yhteisillä pelisäännöillä. Hankkeessa kehitetään työnantajille suunnattua tiedottamista ja valmennusta kohderyhmän rekrytoinnin helpottamiseksi. Tavoitteena on yhteiskuntavastuun vahvistaminen esimerkiksi erilaisten kampanjoiden avulla yhteistyössä mm. Salon Nuorkauppakamarin, yrittäjäjärjestöjen ja Yrityssalon kanssa. Hankkeen asiakkaille löydetään kunkin elämäntilanteeseen sopiva ratkaisu hankkeella työskentelevien työelämä- ja yrityselämäkoordinaattorien sekä koulutusohjaajien avulla.
Hankkeen taustalla on Salon alueen teollisuuden rakennemuutos eli suuret työttömyysluvut elektroniikkateollisuuden alasajon vuoksi. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyden hoitoon ja ohjaukseen tulee kehittää uusia, innovatiivisia ja vaikuttavuudeltaan laaja-alaisia ohjaus- ja työllistämismalleja. Tämä edellyttää Salon alueen toimijoiden monialaista ja avointa yhteistyötä. Salon alueen työllisyyden haasteet ovat niin suuret, että hyviä käytäntöjä on syytä hakea laajalti ja samalla yhteistyössä eri toimijoiden kesken tehdä uudenlaisia avauksia, pilotointeja ja kokeiluja asian helpottamiseksi. Suuret työttömyysluvut (17,4 % 12/2014, 4400 henkilöä) ja muutokset työmarkkinatuen rahoituksen kuntaosuuksissa (300 pv jälkeen ns. sakkomaksu kunnille) luovat sellaisia haasteita, joiden vuoksi toimijoiden täytyy kehittää uusia toimintamalleja ja ratkaisuja. Hankkeen taustalla on huoli kohderyhmän asiakasmäärien kasvusta ja ongelmien monimutkaistumisesta. Hankkeen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti vähintään 300 - 500 päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt. Nykyiset palveluresurssit eri toimijoilla eivät tilanteessa enää riitä – tarvitaan uusia avauksia ja ideoita sekä avointa yhteistyötä työllisyyden edistämiseksi, jotta työttömyystilannetta pystyttäisiin tehokkaasti nykytilanteessa parantamaan.
Hankkeen myötä Salon alueella on käytössä asiakaslähtöinen ja tehokas ohjauksen- ja työllistymisen malli, jonka avulla kohderyhmän henkilölle löydetään helpommin hänen elämäntilanteeseensa sopiva ratkaisu. Salon alueella on joustavia ja kohderyhmän tarpeita vastaavia osaamisen kasvattamisen mahdollisuuksia, jotka tukevat työllistymistä ja osallisuutta. Kaikki alueen toimijat ovat tietoisia olemassa olevista vaihtoehdoista ja osaavat ohjata asiakkaita uuden toimintamallin avulla alueen eri palveluihin. Asiakkaan ohjaus on yksilöllistä, oikea-aikaista ja laadukasta - yhteistyöstä yhdessä tekemiseen. Hankkeen myötä alueen työelämä toimii yhteiskuntavastuullisesti, suhtautuu positiivisesti ja avoimesti pitkäaikaistyöttömiin, nuoriin ja maahanmuuttajiin tarjoamalla mahdollisuuksia tutustua, oppia ja työllistyä.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat:
- ensisijaisesti vähintään 300 - 500 päivää työmarkkinatukea saaneet
- lisäksi muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat (alle 25-vuotiaat nuoret, alle 30 -vuotiaat tutkinnon suorittaneet, maahanmuuttajat, siirtymävaiheessa olevat henkilöt esim. pajatoiminnassa tai työkokeilussa päättävät).
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat:
- hankkeen toteuttajien ja yhteistyökumppaneiden henkilöstö, kuten opettajat, kouluttajat, ohjaajat ja muut hankkeessa ja työllistämisen parissa työskentelevät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 418 562
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 418 562
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 558 085
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 558 085
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Salon
Kunnat: Salo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 45
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 101
Suunniteltu: 390
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeessa toiminnassa pyritään luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeen tilaisuuksissa ja tapahtumissa tarjotaan lähi- ja kasvisruokaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeessa pyritään matalaan energiankulutukseen mm. seuraavasti: etäkokoukset ja sähköiset viestintävälineet, paperitulosteiden vähentäminen ja sähköiset tietokannat. Kokouksia järjestetään vain tarvittaessa ja ne pidetään lähellä osallistujia. Muussa liikkumisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan julkisia liikennevälineitä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 0 |
| Hankkeessa pyritään toimimaan sähköisillä materiaaleilla ja välttämään turhaa papereiden tulostamista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa pyritään suosimaan paikallisia palvelujen ja tavarantuottajia (hankintasäännökset huomioiden). | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 3 |
| Hankkeessa kehitetään pääasiassa aineettomia tuotteita ja palveluja. Viestintää ja tiedottamista pyritään toteuttamaan mahdollisemman paljon myös sähköisesti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Vähäinen vaikutus. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 6 |
| Hankkeella on vaikutusta suoraan kohderyhmän henkilöihin ja välillisesti heidän perheisiinsä. Hankkeella vahvistetaan osallisuutta, aktiivisuutta ja osallistumista, joilla on vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Hankkeen tavoitteena on kohderyhmän koulutusmahdollisuuksien ja työllisyyden edistäminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 0 |
| Hankkeessa pyritään löytämään heikossa työmarkkina-asemassa oleville yksilöllisesti sopivia koulutusvaihtoehtoja osallistamalla kohderyhmää palvelujen suunnitteluun. Ohjausta toteutetaan tasa-arvoisesti, ei sukupuolen tai kulttuuritaustan lähtökohdista | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Hankkeessa pyritään edistämään positiivista suhtautumista kohderyhmiin (nuoret, pitkään työttömänä olleet ja maahanmuuttajat). | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Hankkeen kohderyhmän aktiivisuuden vahvistaminen edistää parhaimmillaan henkilön kokonaisvaltaista kiinnostusta ja välittämistä omasta elinympäristöstä ja ympäristötietoisuudesta. | ||
VOITTO – Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen kehittämishanketta on toteutettu Salossa vuosina 2015 – 2018. Hanketta ovat toteuttaneet Salon kaupunki (koordinaattori), Salon seudun ammattiopisto ja Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipiste. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet 300 – 500 päivää työmarkkinatukea saaneet, erityiskohderyhmänä nuoret. Lisäksi hankkeen toimenpiteisiin on ohjattu muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, joilla on edellytykset työllistyä.
Hankkeen yleisenä tavoitteena on ollut kehittää toimintamalleja ja palveluita työllistymisen tueksi. Hanketta on toteutettu neljän osaprojektin avulla: palvelumuotoilun ja Lean –ajattelun hyödyntäminen kehittämistyössä, työllistymisen toimintamallin kehittäminen, uusien, innovatiivisten palvelumuotojen kehittäminen ja pilotointi, työelämäyhteistyön kehittäminen.
Hankkeessa on kehitetty uudenlaisia palveluja ja tukimuotoja työnhakuun, työllistymiseen sekä työkyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Seuraavaksi esitellään tarkemmin hankkeen tuloksia.
Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuslistan henkilöiden palvelutarpeen arviointi: Palvelutarpeen arviointi perustuu työnhakijoiden työllistymisen tuen tarpeisiin. Arvioinnin perusteella ohjataan asiakkaita heille ajankohtaisiin palveluihin. Asiakasohjauksen tueksi on kehitetty palvelukoreja, joihin on kerätty erilaisia palveluja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Palvelutarpeiden arviointi lisää työttömien parissa työskentelevien tietämystä asiakkaiden työllistymisen tuen tarpeista ja helpottaa palvelujen suunnittelua ja kehittämistä. Asiakkaiden ohjautuessa tarkoituksenmukaisiin palveluihin passiivityöttömyys vähenee ja kaupungin maksama Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus pienenee. Palvelutarpeiden arviointia tehdään asiantuntijoiden käytettävissä olevien tietojen perusteella. Arviointityötä tekevät TE-palvelujen ja sosiaalityönpalvelujen työntekijät työparina.
Henkilökohtainen ohjaus: VOITTO-hankkeessa on kehitetty ja toteutettu paljon työnhakijoiden ohjausta. Henkilökohtaiselle ohjaukselle on ollut tarve – henkilökohtainen ohjaus on ollut monen asiakkaan toiveena. Tämä on johtunut mm. TE-palveluiden tiukentuneista henkilöstöresursseista. Työnhakijoiden pohtimat asiat ja käytännön järjestelyjä vaativat asiat ovat pääsääntöisesti hyvin yksilöllisiä. Tästä syystä henkilökohtaisella ohjauksella on tärkeä tehtävä työnhaun tukemisessa. Sähköiset palvelut ovat nykyaikaa, mutta niiden rinnalla tarvitaan myös keskustelua kasvokkain.
VOITTO-ohjauksessa: Työelämäkoordinaattori ja asiakas tekevät yhdessä alkukartoituksen. Alkukartoituksessa arvioidaan työnhakijan tilanne ja yksilölliset tarpeet työnhakuun ja/ tai osaamisen vahvistamiseen. Jokaiselle ohjaukseen tulevalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma tarvittavista tukitoimista. Tukea organisoidaan esimerkiksi työnhakuun, koulutushakuun, opiskelun tukimuotojen selvittämiseen tai työnhaun asiakirjojen päivittämiseen. Työnhakija osallistuu esimerkiksi koulutukseen (lupakortti, tutkinto, muu), käy työnhakupajalla ja vahvistaa työnhakutaitoja tai työkykyä jne. Tavoitteena on työllistymisen joko tuetusti tai suoraan avoimille työmarkkinoille. Hankkeen ohjaajat tukevat työnhakijaa tarpeen mukaan kaikissa työnhaun vaiheissa. Työnhakijoiden palvelupisteessä Voimalassa on tarjolla ohjausta ja tukea työnhakuun.
Palvelumuotoilun hyödyntäminen kehittämistyössä: Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palvelujen innovointia tai olemassa olevien palvelujen kehittämistä muotoilun keinoin. Palvelumuotoilu tuo muotoilusta tutut toimintavat palvelujen kehittämiseen ja yhdistää vanhoja asioita uudella tavalla. Palvelumuotoilu on yhteisesti jaettu ajattelu- ja toimintatapa, jossa ideoidaan ja visualisoidaan palveluja ja toimintamalleja, kokeillaan ja kehitetään yhdessä. VOITTO-hankkeessa palvelumuotoilun hyödyntämisessä on ollut neljä tavoitetta: Lisätä tietoisuutta ja osaamista palvelumuotoilusta ja sen menetelmistä. Syventää asiakastietoa ja asiakasymmärrystä palvelujen suunnittelussa.Toteuttaa yhteissuunnittelun työpajoja, lähtökohtana asiakkaiden erilaiset tilanteet, tarpeet ja toiveet. Visualisoida kehitettyjä palveluja ja kuvata palvelupolkuja.
Salolaisten työnhakijoiden asiakaspalvelupiste Voimala 2.0: VOITTO-hankkeen toteuttamissa palvelumuotoilun haastatteluissa ja asiakkaiden palautteissa toivottiin olohuonemaista, työnhakijoille suunniteltua palvelupistettä, jossa on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. VOITTO-hankkeessa lähdettiin ideoimaan ja suunnittelemaan kohtauspaikkaa, jossa kaikki tarvittava apu ja tieto työllistymiseen, kouluttautumiseen sekä työkyvyn ylläpitämiseen olisivat saman katon alla. VOITTO-hankkeella on ollut keskeinen rooli palvelupisteen toimintojen suunnittelussa ja paikan perustamisessa. Palvelupisteen toimintaa, sijaintia ja tiloja on suunniteltu yhteistyössä kaupungin eri palvelualueiden sekä Salon alueen merkittävimpien työllisyyden toimijoiden kanssa. Voimala 2.0 avattiin Salon pääkirjaston viereen huhtikuussa 2017. Palvelupisteessä tarjotaan apua ja ohjausta erityisesti työllistymiseen, osaamisen vahvistamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Palvelupisteessä päivystää vuoropäivinä eri yhteistyökumppaneiden asiantuntijoita. Mukana palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat olleet mm. Kela, Salon kaupungin sosiaalityön palvelut ja terveyspalvelut, etsivä nuorisotyö, TE-palvelut, oppilaitokset, yhdistykset, muut hankkeet ja henkilöstöpalveluyritykset. Palvelupisteessä toimii myös kahvila.
Hankkeen kohderyhmän asiakkaiden aktiivisuuden lisääminen ja työkyvyn ylläpitäminen: Aktiivisuuden ja työkyvyn ylläpitämiseen ja vahvistamiseen kehitettiin monia vaihtoehtoja, joihin voi osallistua yksin tai ryhmässä. Toiminnot suunniteltiin yhteistyössä työnhakijoiden kanssa – palvelumuotoilua hyödyntäen. Tavoitteena oli, että työnhaun aktiivisuus, työkyky ja osaaminen säilytvät myös työttömyyden aikana. Tavoitteena oli myös tukea osallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Hankkeessa kehitettyjä menetelmiä: aktiivisuuspassi, kunnon torstait, työnhakupaja, uramentorointi, kielikahvila, koulutusinfot, avoin hakemus ja hakupalvelu.
Yhteenveto hankkeen tuloksista:
Työllisyydenhoidon uudet avaukset: 1. Edelleensijoitus kaupungin palkkatuella ja VOITTO-hankkeen työllistämisprosessin avaaminen, 2. Työttömien työnhakijoiden työkyvyn ylläpitäminen -> aktiivisuuspassi, 3. Työttömien palvelupisteen perustamisen selvitystyön aloittaminen, 4. Esitys Salon kaupungin työllistämistuen ja rekrytointipalkkion käytön uusiksi ehdoiksi -> työllistämistuki, rekrytointipalkkio, 5.Työmarkkinatukilistaan liittyvä resurssointi palvelualueille, 6.Selvitys 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden palvelutarpeista, 7.Uusi ohjeistus: vastuu työllisyydenhoidosta kaikille kaupungin palvelualueille, 8.Esitys salolaisten yhdistysten tilapäisrahoituksesta
Työllistämisen tunnuslukuja, hankkeessa kehitetty työllistymisen malli:
Vuosi 2016: 300 päivää työmarkkinatukea saaneet: edelleensijoitettu yrityksiin 24 hlöä (jonkinlaista jatkoa saanut 7 hlöä), kaupungin palkkatukipaikka 46 hlöä,Työnsuunnittelijat: 9 hlöä Vuosi 2017: 300 päivää työmarkkinatukea saaneet, edelleensijoitettu yrityksiin 67 hlöä (jonkinlaista jatkoa saanut 27 hlöä), edelleensijoitettu yhdistyksiin 5 hlöä, kaupungin palkkatukipaikka 50 hlöä, työnsuunnittelijat: 18 hlöä, Vuosi 2018: 300 päivää työmarkkinatukea saaneet: edelleensijoitettu yrityksiin 65 hlöä (jatkoista ei vielä kohtaa tietoja), edelleensijoitettu yhdistyksiin 17 hlöä, kaupungin palkkatukipaikka 64 hlöä, Työnsuunnittelijat: 14 hlöä
Hankkeen tilaisuuksia: VOITTO-hankkeen kick off –tilaisuus sekä Salon kaupungin työllisyydenhoidon ajankohtaisseminaari 26.10.2015, Koulutusinfo 8.3.2016, Palkkatuki –info 15.3.2016, Yhdistysten ilta 17.3.2016, Haku päällä –tapahtuma 15.4.2016, Yhteistyöllä osaajia –seminaari 27.4.2016, Salon kaupungin työllisyydenhoidon ajankohtaisseminaari 24.5.2016, Pupa –infot 7.6. ja 15.6.2016, TyöllisyysKontti Salon torilla 1. – 23.9.2016, Auttaja 2016 –messut 8.10.2016, VOITOLLA virtaa työnhakuun – työnhakijoiden tyky –päivä 24.11.2016, Salon kaupungin, yrittäjien ja yrittäjäyhdistysten yhteistyöilta 28.11.2016, Kaupungin esimiesinfo 13.12.2016, Salon kaupungin työllisyydenhoidon ajankohtaisseminaari 12.12.2016, Voimala 2.0 –palvelupisteen avajaiset 19.4.2017, Kasvun Karavaani Voimalassa 28.4.2017, VOITTO-hankkeen koulutusaamupäivä Salon kaupungin työllisyyspalveluiden henkilöstölle 9.5.2017, Yhdistysten ilta 11.5.2017, Opinnollistamisen info Salon TE-palveluiden väelle 17.5.2017, Hankemessut Voimalassa 17.5.2017, Sosiaalisen median mahdollisuudet työnhaussa sekä piilotyöpaikat verkossa 22.9.2017, Työnhaun Sirkus –tapahtuma Voimalassa 28.9.2017, Työnhakijoiden hyvinvointiviikko 13. – 16.11.2017, Jäitkö ilman opiskelupaikkaa –tapahtuma 9.8. ja 17.8.2017 ja 16.8., Naisten kone- ja metallialan –info 15.8.2017, Teknologiatiistai 28.11.2017, Palkkatukityöllistämisen edelleensijoituksen infoilta 16.11.2017, Palkkatukityöllistämisen edelleensijoituksen infoilta 12.12.2017, Työllisyysmessut Voimalassa 14.12.2017, Miten ohjaan ja tuen asiakasta työnhaussa? –infotilaisuus Salon kaupungin työllisyyspalveluiden henkilöstölle 19.12.2017, Ystävänpäivä –tapahtuma 14.2.2018 ,Naistenpäivän viikon tapahtumat Voimalassa 7. – 9.3.2018, Kuntouttavan työtoiminnan messut 23.5.2018, Loppuseminaari 14.6.2018.
Vierailuja: Bechmarking –matka Kotkan työllisyyspalveluihin ja Ekamiin, 20.1.2016, Luksian info opinnollistamisessa Waltissa 31.3.2016, Benchmarking –matka Tampereen työllisyyspalveluihin 13. – 14.10.2016, Benchmarking -matka Lahden työllisyyspalveluihin sekä Ohjaamoon 3.2.2017, Yritysvierailu Piikkiö Works ja NIT 6.4.2017, Benchmarking –matka Forssan työllisyyspalveluiden, Wirta –pajan sekä Ohjaamon toimintaan 12.5.2017. 15.1.2018 Femma-hankkeen seminaari, Turku, opinnollistamisen kokemukset.