Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20449

Hankkeen nimi: Combo

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työterveyslaitos

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0220266-9

Jakeluosoite: Topeliuksenkatu 41 a A

Puhelinnumero: 030 4741

Postinumero: 00250

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.ttl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: AIRILA AULI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: auli.airila(at)ttl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 043 824 5472

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Valtakunnallisen Combo-hankkeen tavoitteena on luoda uudenlaista yhteistyötä kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisoalan toimijoiden, oppilaitosten sekä järjestötoimijoiden välille. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja, valmiuksia ja menetelmiä, jotka tukevat nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Näin hanke uudistaa systemaattisesti moniammatillista nuoria tukevaa toimintaa ja vahvistaa erilaisten nuorten miesten ja naisten osallisuutta ja hyvinvointia. Hanke tuottaa myös tietoa hanketoimenpiteiden vaikuttavuudesta nuorten osallisuuteen, hyvinvointiin ja työelämävalmiuksiin.

Hankkeen tavoitteena on
I. Luoda uusia vahvoja osaamis- ja yhteistyöverkostoja nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuurialan toimijoiden sekä oppilaitosten välille
II. Vahvistaa nuorten osallisuutta sekä hyvinvointia erilaisissa arjen toimintaympäristöissä
III. Selvittää osallisuutta lisäämään pyrkivien kohdennettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta nuorten näkökulmasta (osallistuminen, hyvinvointi, työelämävalmiudet)

Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat:
- Osaamis- ja yhteistyöverkoston rakentaminen sekä uusien toimintatapojen kehittäminen nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoiden ja oppilaitosten välille: verkkoaivoriihi, verkostotapaamiset, koulutukset, Työkykypassilla osallisuutta –opas, sekä monialaista ristikkäisyyttä hakevat nuorten lähiympäristöihin sijoittuvat toimintamuodot (esim. teatteri ja harrasteet oppilaitoksissa, ammattikirjastot nuorisotaloilla). Ammattioppilaitosten työkykypassitoiminta toimii keskeisenä verkostomaisen yhteistyön tiivistämisen välineenä.

- Nuorten aktivointi ja hyvinvoinnin vahvistaminen: mobiilisovellus nuorten osaamisen, osallisuuden sekä hyvinvoinnin edistämiseen (Ammattiosaajan työkykypassin kehittäminen), Työkykypassin mobiilisovelluksen käyttöopas, vuorovaikutteiset ammatti- ja harrastekirjastot, liikunta- ja kulttuurilähtöiset aktivointiryhmät, Get started –tapahtumat, nuorten itse suunnittelemat ja toteuttamat nuorille suunnatut Stars- ja Sports –foorumit oppilaitoksissa.

- Hanketoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi: Toteutetaan toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa.

Hankkeessa syntyy osaamis- ja yhteistyöverkosto, joka muuntuu uudenlaiseksi toiminnaksi nuorten arjessa. Nuorten osaaminen, osallisuus sekä opiskelu- ja työkyky paranevat. Tukemalla laaja-alaisesti nuorten osallisuutta erilaisilla elämänkentillä ehkäistään syrjäytymistä, vahvistetaan nuorten opiskelu- ja työkykyä sekä luodaan pohjaa vakaille koulutus- ja työelämäpoluille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevat noin 16–29 –vuotiaat nuoret

- Maahanmuuttajataustaiset nuoret

- Nuoriso-, opetus-, kulttuuri-, liikunta- sekä kirjastoalan toimijat

- Toisen asteen oppilaitosten opettajat, ohjaajat ja opinto-ohjaajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Koulutusorganisaatiot

- Nuorisojärjestöt

- Kulttuuri-, taide- ja liikunta-alan toimijat

- Kuntien nuoriso-, opetus-, kulttuuri-, liikunta- ja sosiaalitoimet

- Toisen asteen oppilaitosten opiskeluhuollon henkilöstö

- Nuorten harrastustoiminnan ohjaajat

- Maahanmuuttajajärjestöt

- Työvoimahallinto

- Valtakunnalliset opetus- ja nuorisotoimen suunnittelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 512 300

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 492 232

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 645 645

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 620 239

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1465

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi toimintaympäristöstä ja nuorten tilanteesta sukupuolinäkökulmasta on tehty (ks. erillinen liite). Keskeiset huomiot tiivistetysti: - Sukupuolten väliset erot ilmenevät jo peruskoulussa. Tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin, pojilla on tyttöjä enemmän koulunkäyntiin liittyviä ongelmia ja pojat tarvitsevat erityisopetusta tyttöjä enemmän (Kuusi ym., 2009). - Koulutus- ja opintoalat ammatillisessa peruskoulutuksessa ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. - Miehet keskeyttävät koulutuksensa naisia useammin ja työelämän ulkopuolella oleminen on yleisempää miehille kuin naisille (Tilastokeskus, 2010). - Myös hyvinvoinnin polut ovat osittain sukupuolittuneet. Tytöt kokevat terveytensä poikia huonommaksi ja ovat uupuneempia ja masentuneempia kuin pojat (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2014). Pojat ovat puolestaan tyttöjä yksinäisempiä (Bask & Salmela-Aro, 2013). - Sukupuolten välillä on eroa myös liikunnan harrastamisessa. Pojat ovat aktiivisempia kuin tytöt niin liikunnan määrän, useuden kuin intensiteetinkin osalta (Turpeinen ym. 2011). Eroa on myös liikuntaharrastusten sisällöissä: naisilla lajivalikoima on miehiä monipuolisempi (Pääkkönen & Niemi, 2002). Ns. luovia taideharrastuksia naisilla on enemmän kuin miehillä (Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009). Sukupuoli vaikuttaa keskeisellä tavalla osallisuuteen ja hyvinvointiin. Siksi sukupuolinäkökulma on hankkeen toimintojen kannalta keskeinen, ja se huomioidaan läpi hankkeen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, raportoinnissa ja arvioinnissa (ks. tarkemmin seuraava kohta).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan kaikissa hanketoiminnoissa: suunnittelussa, hanketoiminnoissa, viestinnässä, tulosten levittämisessä sekä hankkeen arvioinnissa. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on kartoitettu naisten ja miesten erityistarpeita, mutta samalla pyritty välttämään kaavamaisia sukupuolikäsityksiä hankkeen painopisteiden määrittelyssä. Hankkeessa pyritään lisäämään erityisesti tyttöjen kokemuksia omasta riittävyyden tunteestaan sekä poikien kouluun ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä myönteisiä kokemuksia sekä pureudutaan nuorten elämänhallinnan sekä yksilöllisten voimavarojen edistämiseen sukupuolinäkökulma huomioiden. Hankkeessa pyritään rikkomaan rajoja sukupuolten mukaisista liikunta- ja harrastusmahdollisuuksista, samalla kuitenkin tarjotaan molempia sukupuolia kiinnostavia liikunta- ja harrastuspalveluita (mahdollisuus sekä yhden sukupuolen ryhmiin että sekaryhmiin). Hankkeen tulokset raportoidaan sukupuolinäkökulmasta. Kaikessa viestinnässä ja tiedotustoiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma (mm. sosiaalisen median hyödyntäminen molempia sukupuolia tavoittavilla välineillä). Viestintäkampanjassa lisäksi hälvennetään stereotyyppisiä käsityksiä eri sukupuolten rooleista, valmiuksista, kyvyistä ja osallistumismahdollisuuksista. Kaikki valtavirtaistamisen menetelmät on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa suunnitelmassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen pääasiallinen tavoite on nuorten osallisuuden sekä hyvinvoinnin parantaminen sekä yhteistyöverkostojen vahvistaminen. Kuitenkin sukupuolinäkökulma huomioidaan kaikessa hanketoiminnassa. Toimenpiteet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi on kirjattu liitteen selvitykseen (ks. myös edellinen kohta).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 -1
Combo-hanke vaikuttaa välillisesti luonnonvarojen kestävään käyttöön. Luonnonvarojen kestävä käyttö huomioidaan kaikessa hanketoiminnassa, kuten materiaalien käytössä ja logistiikassa. Valtaosin hanketuotokset julkaistaan sähköisinä versioina. Hankkeessa suositaan julkisen liikenteen käyttöä sekä videoneuvotteluja, mikä vähentää luonnon kuormittumista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 -1
Combo-hanke vaikuttaa välillisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin. Riskien vähentämiseen pyritään vaikuttamaan mm. julkista liikennettä käyttämällä ja ympäristöystävällisellä toiminnalla. Painotuotteissa suositaan uusiutuvia materiaalia, tuotetaan pääasiassa sähköisiä materiaaleja sekä hyödynnetään videoneuvotteluja ja vältetään turhaa matkustamista. Monilla hankkeen osatoteuttajilla on paikallista toimintaa ympäri Suomea, mitä hyödynnetään ja mikä siten vähentää matkustamistarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Combo-hankkeella ei ole suoranaisia välittömiä eikä välillisiä haittavaikutuksia kasvillisuuteen tai eliöihin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Combo-hankkeella ei ole suoranaisia välittömiä eikä välillisiä haittavaikutuksia ko. kohteisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Combo-hankkeella ei ole suoranaisia välittömiä eikä välillisiä haittavaikutuksia ko. kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Materiaalien käytössä toimitaan ympäristöystävällisesti. Combo-hankkeessa kierrätetään mm. pahvit, paperit, lehdet, paristot, värikasetit, biojäte ja elektroniikkajäte. Kaikissa materiaaleissa hyödynnetään sähköisiä palveluita. Sisäisessä viestinnässä hanketoimijoiden käytössä on digitaalinen verkkotila, mikä vähentää painetun paperin tarvetta. Lisäksi pyritään vähäiseen tulostuspaperin käyttöön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 -1
Mahdollisuuksien mukaan pyritään uusiutuvien energianlähteiden käyttöön sekä suosimaan energiatehokkaita ratkaisuja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 0
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on paikallisten toimijoiden yhteistyön lisääminen. Hanke lisää näin inhimillistä kestävyyttä erilaisilla paikallistasoilla (esim. yhteistyö oppilaitosten ja järjestöjen välillä).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 0
Combo-hankkeen päätavoitteena on tuottaa sosiaalisia innovaatioita sekä uusia yhteistyötapoja, jotka ovat luonteeltaan aineettomia. Hankkeessa luodaan digitaalisia sovelluksia, jotka osin korvaavat materiaan pohjautuvia välineitä (esim. työkykypassin mobiilisovellus). Hanketuotokset julkaistaan valtaosalta sähköisenä, mm. pdf-dokumentteina, myös sosiaalista mediaa (Facebook, Twitter, Instagram) hyödyntäen. Hanketoimijoiden tiivis yhteydenpito mahdollistuu mm. digitaalisen yhteistoiminta-alustan kautta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 -1
Liikkumisessa suositaan joukkoliikennettä, kevyttä liikennettä (mm. Työterveyslaitoksella on henkilökunnan käytössä polkupyöriä) sekä pidemmillä matkoilla junia. Lisäksi työmatkaliikennettä pyritään vähentämään etätyöjärjestelyin. Painotuotteissa suositaan paikallisia toimittajia. Combo-hankkeen käytössä on erityistilanteita varten ympäristöystävällinen hybridiauto.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Combo-hankkeen päätavoitteena on nuorten opiskelu- ja työkyvyn, hyvinvoinnin sekä osallisuuden edistäminen. Hankkeessa lisätään nuorten vaikutus- ja harrastusmahdollisuuksia. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa nuorten osallisuuden osatekijöistä sekä luodaan mahdollisuuksia uusille luoville toimintatavoille. Hankkeen myötä kertynyt tieto ja toimintamallit saavuttavat nuoret useilla arjen toimintakentillä (kuten nuorisotalot, kirjastot, oppilaitokset).
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Combo-hanke vaikuttaa välittömästi sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hankkeella pyritään laajentamaan nuorten käsityksiä eri sukupuolille mahdollisista opiskelu- ja työpoluista, ja irtautumaan näin kaavamaisista sukupuolikäsityksistä. Hankkeessa pyritään rikkomaan rajoja sukupuolten mukaisista liikunta- ja harrastusmahdollisuuksista, samalla kuitenkin tarjotaan molempia sukupuolia kiinnostavia liikunta- ja harrastuspalveluita. Myös viestinnässä ja tiedotustoiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma (mm. sosiaalisen median hyödyntäminen molempia sukupuolia tavoittavilla välineillä). Lisäksi viestintäkampanjassa hälvennetään stereotyyppisiä käsityksiä eri sukupuolten rooleista, valmiuksista, kyvyistä ja osallistumismahdollisuuksista. Sosiaalisesti kestävää kehitystä edistetään tukemalla sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta esimerkiksi rekrytoinnissa, ohjausryhmän kokoonpanossa sekä kohderyhmien rakentamisessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 0
Combo-hanke vaikuttaa välittömästi yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Hankkeen keskeinen kohderyhmä on maahanmuuttajataustaiset nuoret, joihin kohdistetaan erityisiä toimenpiteitä (mm. Fimun osahankkeissa). Hankkeessa keskitytään erilaisen sosiaalisen ja kulttuurisen taustan omaavien nuorten osallisuuden edistämiseen sekä vahvistetaan erilaisia ryhmiä edustavien nuorten osaamista, taitoja sekä sosiaalisia verkostoja. Nuorten erilaiset tarpeet huomioidaan kaikissa hanketoiminnoissa.
Kulttuuriympäristö 7 0
Combo-hanke vaikuttaa välittömästi kulttuuriympäristöön. Hanke luo kulttuurisesti kestävää kehitystä lisäämällä tietoisuutta eri kulttuureista sekä kulttuureihin liittyvistä ajatusmalleista (esim. käsitykset sukupuolten roolista). Hankkeen myötä lisääntyvä kulttuurinen tietoisuus tukee jatkossa nuorten parissa työskentelevien liikunta-, nuoriso- ja kulttuurialan ammattilaisten tomintaa sekä nuorten ja työpaikkojen myönteisiä kehityskulkuja.
Ympäristöosaaminen 4 0
Combo-hanke vaikuttaa välittömästi nuorten ympäristöosaamiseen. Nuorten työelämään liittyvään ympäristöosaamiseen pyritään vaikuttamaan mm. koulutuksen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Combo-hankkeen tavoitteena oli luoda uudenlaista yhteistyötä kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisoalan toimijoiden, oppilaitosten sekä järjestötoimijoiden välille. Hankkeessa kehitettiin uusia toimintatapoja ja menetelmiä, jotka tukivat nuorten osallisuutta, työelämävalmiuksia ja hyvinvointia.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet olivat:
- Yhteistyöverkoston rakentaminen sekä uusien toimintatapojen kehittäminen nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoiden ja oppilaitosten välille. Hankkeessa toteutettiin sähköinen kysely (verkkoaivoriihi, n= 579), jonka tavoitteena oli koota yhteen nuorten parissa toimivat asiantuntijat ideoimaan keinoja nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja työelämävalmiuksien edistämiseksi. Kyselyn pohjalta tuotettiin ”Verkostot haltuun – Ideoita toimialarajojen ylittämiseen nuorisotyössä” -opas. Asiantuntijoille järjestettiin verkostotapaamisia ja työpajoja sekä luotiin yhteinen tiedonvälittämis- ja keskustelualusta. Verkoston jäsenet osallistuivat laajasti hankkeen toimintaan erilaisissa toimintaympäristöissä, kuten oppilaitoksissa, kirjastoissa, nuorisotaloilla ja työpajoilla.

- Nuorten osallisuuden, työelämävalmiuksien ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Hankkeessa tuotettiin Työkykypassi-ohjelmisto (opiskelijan mobiilisovellus & opettajan web-käyttöliittymä), joka tukee opiskelijoiden osallisuutta sekä työelämä- ja työkykytaitojen vahvistumista. Ohjelmiston käytön tueksi tuotettiin materiaaleja: ”Työkykypassi-ohjelmisto: opettajan opas” sekä opettajan ja opiskelijan käyttöohjeet. Nuorille järjestettiin monenlaista liikunta- ja harrastetoimintaa (ryhmät, tapahtumat, tapahtumajärjestämisen työpajat, valinnaiset liikuntakurssit), taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntävää koulutusta sekä ammatti- ja harrastekirjastoja. ”Opiskelijat mukaan! Vinkkejä oppilaitostapahtumien järjestämiseen” -oppaaseen on koottu ideoita oppilaitoksille nuoria osallistavaan toimintaan. Nuoret osallistuivat myös Työkykypassi-ohjelmiston kehittämiseen ja pilotointiin sekä hankkeen viestintään.

- Tiedon kartuttaminen nuorten osallisuudesta, työelämävalmiuksista ja hyvinvoinnista. Kysely ja hanketoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi toteutettiin vuosina 2016 ja 2017 toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Kyselyyn osallistui yhteensä noin 2400 vastaajaa, joista n. 900 osallistui molempiin kyselyihin. Tulokset on raportoitu julkaisussa ”Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi: Hyviä käytäntöjä, tietoa ja vaikutuksia.”

Combossa panostettiin vahvasti viestintään koko hankkeen ajan eri kanavilla. Viestinnässä hyödynnettiin hankkeen laajaa yhteistyöverkostoa. Hankkeen keskeisiä tuotoksia: Työkykypassi-ohjelmisto, neljä Youtube-videota, neljä julkaisua, 14 blogikirjoitusta. Hankkeen kaikki hyvät käytännöt on koottu SAKU ry:n koordinoimaan Arjen arkin menetelmäpankkiin.

Hanke loi uudenlaista yhteistyötä nuorten parissa toimivien asiantuntijoiden välille. Nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet vahvistuivat, toiminta lisäsi yhteisöllisyyttä oppilaitoksissa. Myös nuorten työelämävalmiudet vahvistuivat ja he saivat lisää tietoa erilaisista harrastuksista ja ammateista sekä vahvistusta työkykytaidoilleen. Tarkemmin hankkeen vaikutustietoa on koottu loppujulkaisuun, joka löytyy osoitteesta www.julkari.fi/handle/10024/136560.