|
|
|
Hankekoodi: S20526
Hankkeen nimi: NAKSU ( Nuorten asumisenohjaus ja kokonaisvaltainen sosiaalinen uudistuminen)
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 4.1.2016 ja päättyy 30.4.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin seurakunta
Organisaatiotyyppi: Seurakunta
Y-tunnus: 0209859-0
Jakeluosoite: Linnankatu 12
Puhelinnumero: 08-61721
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kajaaninseurakunta.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MATILAINEN ANNE
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Diakoniatyöntekijä
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.matilainen(at)evl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7444262
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Nuorten aikuisten asunnottomuus vähentää selvästi mahdollisuutta sitoutua työhön, opiskeluun ja ihmissuhteisiin. Kajaanin asunnottomuuslukua ei varmaksi osaa sanoa kukaan, koska nk. piiloasunnottomuutta on paljon. Nuorella saattaa olla osoite, mutta kotia ei. Poste restante osoitteella olevia alle 35v. toimeentulotukiasiakkaita on vuonna 2015 Kajaanissa 28henkilöä. Todellinen luku voi hyvinkin olla yli kaksinkertainen. Asunnottomia yhdistää usein alhainen koulutustaso, päihdeongelmat, työttömyys, maksuhäiriöt ja ylivelkaantuminen. Monella tämä johtaa voimattomuuteen lähteä selvittelemään tilannettaan, mistä seuraa usein ongelmien kasaantuminen, uupumus ja masennus.
Naksu-hankkeen tarkoituksena on poistaa kajaanilaista asunnottomuutta, kehittää jalkautuvaa sosiaalityötä, lisätä asumissosiaalista työotetta ja parantaa 18-35v. asunnottomien kajaanilaisten elämänlaatua. Hanke pyrkii moniammatilliseen työtapaan yhdessä Kajaanin seurakunnan, Kajaanin asunto-osakeyhtiö Pietarin, Kajaanin aikuissosiaalityön ja Kajaanin tukiasuntoyhdistyksen kanssa. Kajaanin tukiasuntoyhdistys vuokraa Kajaanin asunto-osakeyhtiö Pietarilta kaupungin vuokra-asuntoja ja vuokraa sen kohderyhmään kuuluvalle asukkaalle. Naksu-hanke toteuttaa asumisen ohjauksen ja asumissuunnitelman tekemisen yhdessä asukkaan kanssa. Hankkeessa työskentelee osa-aikaisen hankepäälikön lisäksi yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen työntekijä. Hankkeen edetessä myös nuorista on tarkoitus kouluttaa tukihenkilöitä tai vertaistukiohjaajia.
Asuminen tapahtuu portaittain. Vuokrasopimus tehdään ensin vain määräaikaiseksi ja asumisenohjaus on tiiviimpää. Kun asuminen alkaa sujua ja nuori ottaa enemmän vastuuta omasta asumisestaan, käyntejä voidaan vähentää ja vuokrasopimusta jatkaa pitempiaikaiseksi. Tavoitteena on, että asteittain nuori siirtyy tavalliseen vuokra-asumiseen. Tukiasumiseen kuuluu asumisen perustaitojen opettamisen lisäksi talousasioiden tarkastelu ja niiden hoitaminen, tarvittaessa asukkaan motivoiminen päihde- ja terveydenhuollonpalveluihin, sekä kannustaminen opiskeluun tai työelämään asukkaan voimavarat huomioiden. Hanke antaa palveluja myös niille nuorille, joilla on jo asunto, mutta joilla vaikeuksia hoitaa asumiseen liittyviä maksuja ja kodinhoitoa.
Tuloksia tarkastellaan asunnottomien määrällä ja kuinka paljon vähemmän aikuissosiaalityö joutuu maksamaan ehkäisevää toimeentulotukea vuokrarästeinä hankkeen aikana. Lisäksi kerätään asukkailta kokemuksia tuetun asumisen hyödyistä ja kehitetään asumissosiaalista työtä heidän kanssaan.
Hankkeen kohderyhmä kuuluu ESR:n toimintalinja 5 "Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta"- hakulinjaan.
Hankkeen kohderyhmä ovat kajaanilaiset 18-35v. asunnottomat nuoret aikuiset. Tähän ryhmään kuuluvat usein moniongelmaiset, velkaantuneet nuoret, joilla on usein erilaisten riippuvuuksien kierre. Arkielämän hallinta on kadonnut, jos sitä koskaan on oikein ollutkaan. Epäonnistumisen ja byrokratian pelko johtaa ahdistuneisuuteen, välinpitämättömyyteen omista asioista ja syrjäytymiseen. Nuorella ei ole tietoa, taitoa tai kykyjä hakeutua tukien ja avun piiriin, josta seurauksena on sosiaalisten taitojen puute, voimattomuus ja uupumus. Yhteiskunnallinen status puuttuu. Tätä tunnetta saatetaan usein lievittää erilaisilla päihteillä.
Kohderyhmään kuuluvat myös ne nuoret aikuiset, joilla vielä on asunto, mutta vuokrat ovat alkaneet rästiintyä tai jostain syystä kokevat tarvitsevansa apua ja ohjausta jonkin elämäntilanteen selvittämiseksi.
Välillinen kohderyhmä on eri ammattiryhmät, jotka toimivat varsinaisen kohderyhmän kanssa. Hankkeen tarkoitus on helpottaa myös eri sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajien työtä edesauttamalla ja motivoimalla varsinaista kohderyhmää koulutus- ja työelämän piiriin.
Vällillisenä kohderyhmänä voitanee pitää näin ollen kaikkia kainuulaisia.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 173 712
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 167 948
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 209 808
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 211 906
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin
Kunnat: Kajaani
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 105
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Kainuussa luonto on aina lähellä. Hanke kunnioittaa luonnonvaroja ja erilaisella retki- ja leiritoiminnalla lisätään kohderyhmän tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta ja sen arvosta meille kaikille. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 8 |
| Hankeen osana pidetään vihreiden arvojen toteuttamista ja lisätään asukkaiden tietoisuutta siitä, miten yksittäinen ihminen voi omalla toiminnallaan vähentää mm. ilmastonmuutoksen kiihtymistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Meillä kaikilla on eettinen vastuu puhtaan luonnon suojelemisesta ja sen kehittämisestä. Luonnolla on myös suuri terapeuttinen vaikutus. Hanke tukee tätä edellä mainituilla retkillä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Kainuussa tehtävän kaivostoiminnan ansiosta meillä nämä asiat puhuttavat kovasti. Asukkaita rohkaistaan eettisiin valintoihin ja tiedotetaan ekologisimmasta vaihtoehdoista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Suomussalmella sijaitsee meitä lähin Natura-2000 kohde. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 8 |
| Tähän hanke on päättänyt panostaa konkreettisin keinoin, siten että kaikkiin vuokrattaviin asuntoihin hankitaan vettä säästävät suihkut. Jätteiden kierrätys opetetaan heti alusta alkaen. Lisäksi kalusteissa tulemme käyttämään mahdollisimman paljon kierrätyshuonekaluja, sekä suosimme kirpputori ostoksia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Lisäämme myös tietoisuutta miten omalla toiminnalla voidaan säästää energiaa esim. asunnon lämpötila, veden säästäminen, elektroniikan sammuttaminen käytön jälkeen jne. Opetetaan ottamaan vastuuta omalta osaltaan energian säästössä. Lisäksi asian tiimoilta voidaan pitää erilaisia teemapäiviä ja osallistua hankeena mm. Earth Hour-ilmastotapahtumaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 6 |
| Hanke suosii paikallisia yrityksiä palvelujen ja tuotteiden ostossa. Lisäksi kohderyhmälle kerrotaan lähiruuan merkityksestä ja terveellisyydestä. Osallistutaan Kajaanin srk:n viljelylaatikkoprojektiin, missä nuoret näkevät omavaraista kasvatusta ja ymmärtävät puhtaan ruuan merkityksen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 8 |
| Kehitetään kajaanilaista palvelujärjestelmää, josta on hyötyä Kajaanin kaupungille taloudellisesti ja nuorille kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen kuntoutuksen kannalta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 10 |
| Pyritään tukemaan kaupungin joukkoliikennettä ja asukkaat voisivat myös ostaa ja kunnostaa asuinalueelleen "kimppapolkupyöriä" yhteiskäyttöön. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 8 |
| Hankkeella tulee olemaan merkittävä rooli juuri hyvinvoinnin edistämisessä. Asukkaiden hyvinvointia parannetaan ja sosiaalisia taitoja kehitetään. Tärkeää on, että nuori kokee olevansa ainutlaatuinen, arvokas ja että hänen elämällään on tarkoitus. Nuori oppii ottamaan vastuuta omista valinnoistaan ja haluaa pyrkiä yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 8 |
| Hanke tukee tasa-arvoa kaikilla tasoilla. Katsomatta nuoren sukupuoleen, uskontoon, ihon väriin, seksuaaliseen suuntautumiseen tai kulttuuriin. Jokainen kohdataan omana arvokkaana yksilönä omine ongelmineen ja tarpeineen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus toteutetaan yksilön tarpeista käsin. Toinen asukas tulee tarvitsemaan enemmän tukea kuin toinen. Lisäksi hanke tukee tukee suvaitsevaisuutta ja pyrkii laajaan yhteistyöhön eri yhteiskunnallisten ja järjestöjen kanssa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 3 |
| Saatetaan nuorille tietoon Kainuun ainutlaatuinen kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristökasvatus edistää ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamista, arvioimista ja arvostamista. Kajaani historiallisena "Nälkämaan" keskuksena edustaa sitkeyttä ja eteenpäin pyrkimistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 7 |
| Ympäristöosaaminen on ekologisen ja kestävän kehityksen perusta, joka hankkeessa otetaan huomioon tehdessä asumiseen liittyviä valintoja. | ||
Naksu hanke (Nuorten asumisenohjaus ja kokonaisvaltainen uudistuminen) oli vuosina 2016-huhtikuun loppuun 2018 toteutettu ESR-rahoitteinen (TL 5)hanke, jonka tarkoituksensa oli vähentää Kajaanilaista asunnottomuutta. Kajaanin kaupungin palvelujärjestelmässä ei ollut aiemmin suunnitelmallista asunnottomuuden hoitoa. Hankkeen perusajatuksena oli välivuokrata asuntoja kaupungin asuntotoimelta asiakkaille, joilla ei ollut mahdollista saada itse kaupungin asuntoa. Syynä olivat useinmiten vanhat vuokrarästit, rikkomiset ja häiriökäyttäytyminen. Myös asunnon lisäksi asiakas sai henkilökohtaisen tuen asumiseen ja erilaisiin elämäntilanteisiin.
Asiakkaita kirjattiin hankkeeseen 39 ja hankkeen aikana kohdattiin n.70 henkilöä, joita ohjattiin, neuvottiin ja avustettiin asunnon hakemisessa ja saamisessa. Osalla asiakkaista oli jo asunto, mutta he tarvitsivat tukea ja apua arjessa selviämiseen. Välivuokraus asuntoja oli 14, jotka alussa täyttyivät hyvinkin nopeasti.
Työntekijöitä hankkeessa toimi hankekordinaattorin lisäksi 2-2,5. Työntekijöissä tapahtui hankekordinaattoria lukuunottamatta vaihdoksia.
Asunnon saaminen ei edellyttänyt päihteettömyyttä, mutta työntekijät pyrkivät motivoimaan päihdehoitoon ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Uudenlaisena työmuotona yksilötyötä tehtiin pääsääntöisesti asiakkaan kotona ja tarvittaessa hänen kanssaan käytiin erilaisissa virastoissa ja toimistoissa. Näin ollen asiakkaan sitoutuminen oli suurempi kuin toimistoissa tehtävä sosiaalityö.
Hankkeeseen kirjatuista avustettiin 28 henkilöä saamaan asunto joko hankkeen vuokraamana, yksityiseltä, kaupungilta tai tukiasuntoyhdistykseltä. Hankkeeseen kirjaamattomien asunnon saamisesta ei ole tilastotietoa. Lisäksi päihdehuoltoon saatiin sitoutettua 7 asiakasta ja velkajärjestelyyn pääsi 2 asiakasta.
Hankkeen juurruttaminen osaksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelua saatiin hyväksyttyä kesäkuussa 2018. Kainuun sote palkkasi ainakin määräaikaikaiseen työsuhteeseen yhden sosiaaliohjaajan hoitamaan asunto- ja asunnottomuusongelmia ja lisäksi sitoutui ottamaan ainakin 10 välivuokrausasuntoa Kajaanista. Kotiin tehtävää sosiaalityötä toteutetaan yhdessä Kajaanin seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa sekä kolmannen sektorin työntekijöiden kanssa.
Työskentelyssä ja asiakkailta saadusta palautteesta ilmeni hankkeen alusta asti, että pelkkä asunto ei riitä. Tarvitaan intensiivistä yksilötyötä motivoinnissa ja erilaisten hakemusten täyttämisessä. Myös virastoasioissa tukihenkilön läsnäolo edisti asiakkaan asioita ja antoi asiakkaille tunteen, että hän tulee aidosti kuulluksi.
Lisäksi hankkeen aikana tiivistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin yhteistyötä, mikä helpotti ja edisti asiakkaiden tarvitsemien palveluiden saatavuutta. Verkostotyön ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen hankkeen jälkeenkin on tärkeää.
Hankkeen kesto oli liian lyhyt määrällisten tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta onnistumisena koettiin toiminnan kehittäminen ja virheistä oppiminen. Nyt Kainuun sotelle saatiin esitettyä ja juurrutettua hyvinkin valmis asumisenpalvelumalli.