|
|
|
Hankekoodi: S20539
Hankkeen nimi: OSKU - Yrittäjänä osuuskunnassa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.4.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Helsingin yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0313471-7
Jakeluosoite: Lönnrotinkatu 7
Puhelinnumero: 091911
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.helsinki.fi/ruralia
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KLÉN TAINA TYTTI ORVOKKI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektisuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tytti.klen(at)helsinki.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 576 2881
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
"OSKU - Yrittäjäksi osuuskuntaan" -hankkeen tarkoituksena on edistää nuorten vastavalmistuneiden sekä ikääntyvien työttömien tai työttömyysuhan alla olevien työllistymistä osuuskuntayrittäjyyden avulla Etelä-Savossa. Ikääntyvien työttömien sekä nuorten, vielä työkokemusta vailla olevien mahdollisuus työllistyä perinteisiin työsuhteisiin on haasteellista. Työtä kuitenkin on tarjolla, vaikka yrityksillä ja yhteisöillä ei aina olekaan resursseja palkata uusia työntekijöitä vakituisiin työsuhteisiin. Työ on usein entistä lyhytaikaisempaa, osa-aikaisempaa sekä lyhyellä aikavälillä tarjolle tulevaa.
Etelä-Savon alueella on viime vuosina virinnyt kiinnostusta perustaa työ- ja muita pienosuuskuntia, mutta perustamista harkitsevat ryhmät eivät useinkaan saa riittävästi tietoa ja ohjausta. Tämä voi johtaa osuuskuntahankkeen raukeamiseen tai sitten yritys saatetaan perustaan riittämättömin ennakkovalmisteluin ja tiedoin, mikä heikentää sen menestymismahdollisuuksia. "OSKU - Yrittäjäksi osuuskuntaan" -hanke tarjoaa siinä mukana oleville ryhmille osuuskuntayrittäjyyteen, liiketoimintaosaamiseen ja yhteistoimintaan liittyvää pitkäkestoista koulutusta ja neuvontaa, avustaa osuuskuntien perustamisessa sekä tukee jo perustettuja osuuskuntia toiminnan alkuvaiheessa. Hankkeeseen on tulossa mukaan 5 - 6 ohjattavaa ryhmää, jotka ovat potentiaalisia osuuskunnan perustajia. Ryhmiä voidaan ottaa mukaan myöhemminkin.
Hanketta toteuttavat hallinnoijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja osatoteuttajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus. Hanke on kaksivuotinen, koska sen tarkoituksena on myös tukea perustettujen osuuskuntien toimintaa niiden alkuvaiheessa, jotta yritystoiminta saadaan käytiin kestävälle pohjalle. Hankkeen aikana perustetaan 4 - 5 uutta pienosuuskuntaa Etelä-Savoon.
Osuuskunnan perustamisprosessi - silloin kun se toteutetaan hyvin - kestää tyypillisesti vähintään viisi kuukautta, jopa vuoden. On tärkeää, että prosessi on riittävän pitkä, jotta mukaan lähtevät henkilöt pystyvät prosessin kuluessa hahmottamaan sen, miten osuuskunta yrityksenä toimii ja ovat valmiita ja todella halukkaita sitoutumaan siihen. Esimerkkejä hyvin hoidetuista perustamisprosesseista löytyy 1990-luvultä, jolloin erilaisten työllisyys- tai yrittäjyyshankkeiden avulla perustettiin monialaisia osuuskuntia. Näitä osuuskuntia toimii edelleen ja ne ovat vuosien mittaan kasvaneet hallitusti ja työllistäneet omalla alueellaan suuren määrän osa- tai kokoaikaisia työntekijöitä - usein juuri sellaisia henkilöitä, joiden olisi muuten ollut vaikea löytää työpaikkaa, kuten keski-ikäiset ja ikääntyvät naiset ja miehet.
Myös nuorten yrittäjyysvalmiuksien tukeminen on tärkeää: jos Etelä-Savossa opiskelevan nuoren on mahdollista jo opintojen loppuvaiheessa työllistää itsensä maakunnan alueella, on todennäköisempää, että hän jää alueelle myös opintojen jälkeen. Nuorten asenne osuuskuntayrittäjyyttä kohtaan on viime vuosina ollut positiivinen, koska osuustoiminta koetaan vastuulliseksi ja yhteisölliseksi yrittäjyyden muodoksi. Osuuskunta on nuorille sopiva yritysmuoto: yrittäjyyshaluja saattaa olla, mutta valmius ja uskallus lähteä yksinyrittäjäksi voi olla on puutteellista. Osuuskunta tukee yhteisöllisenä yrittäjyyden muotona jäseniään esimerkiksi vaikeaksi koetussa työn hinnoittelussa, markkinoinnissa ja yrityksen hallinnoinnissa.
Osuuskuntien avulla yrittäjyyden piiriin saadaan niitäkin, jotka syystä tai toisesta eivät lähde yksinyrittäjiksi. Osuuskunta on hyvä työllistymiskanava esimerkiksi ikääntyville henkilöille, joilla on paljon osaamista, mutta joilla ei ole halua tai valmiutta oman yrityksen perustamiseen, sekä niille, joille työtä olisi tarjolla vain osa-aikaisesti. Osa-aikatyön mahdollisuus osuuskunnissa voi toisaalta tarjota hyvän tilaisuuden työskennellä oman halun ja jaksamisen mukaan. Osa-aikatyön tekeminen onnistuu osuuskuntien kautta helposti, koska niissä tehdään pääsääntöisesti tuntityötä.
Pienosuuskunnat työllistävät toiminnan vakiinnuttua tyypillisesti 10 - 20 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti. Ne toimivat työllistämisen lisäksi myös sosiaalisen verkoston ylläpitäjinä, sekä yrityshautomoina, joista siirrytään yksityisyrittäjiksi, kun omaa osaamista yrittäjyyteen on kertynyt. Lisäksi osuuskunta saattaa toimia ponnahduslautana vakituiseen työsuhteeseen niille, jotka ovat osuuskunnan osa-aikaisina vuokratyöntekijöinä muissa yrityksissä.
Osuuskuntayrittäjyys lisää alueen yritystoiminnan monimuotoisuutta sekä paikallista yrittäjyyttä, jonka tavoitteena ei ole voittojen maksimointi. Hankkeen avulla lisätään myös osuuskuntayrittäjyyden tunnettuutta, mikä edistää osuuskuntien perustamista myöhemmin. Osuuskunta, silloin kuin se perustetaan huolellisesti, on kestävä yritysmuoto, joka pystyy vastaamaan myös sukupolvenvaihdokseen liittyviin haasteisiin.
Tämä hanke pyrkii saamaan myös oppilaitosten opettajia mukaan koulutuksiin ja opiskelijaosuuskuntien perustamisprosesseihin. Yhteistyötä tehdään myös yritysneuvojien kanssa. Näin tietoa ja kokemusta siirretään pysyvämmin oppilaitoksiin ja yritysneuvontaorganisaatioihin. Sama koskee henkilöitä, jotka ovat mukana työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävissä organisaatioissa. Tiedon jääminen näille toimijoille edistää pitkällä aikavälillä osuuskuntien syntymistä ja näin ollen yrittäjyyttä ja työllisyyttä Etelä-Savon alueella.
Hankkeen pääasialliset kohderyhmät ovat:
1. nuoret, valmistumassa olevat tai vastavalmistuneet ja
2. ikääntyvät työttömät tai työttömyysuhan alla olevat henkilöt.
Hankkeeseen on tulossa mukaan tässä vaiheessa vähintään seitsemän osuuskunta-aihiota. Osuuskuntiin mukaan tulevat henkilöt ovat suurimmalta osaltaan edellä kuvatuista kohderyhmistä. Näistä suunnitteilla olevista osuuskunnista on lisää tietoa hankehakemuksen mukana olevassa erillisessä liitteessä.
- Mikkelin ammattikorkeakoululla on metsätalousinsinöörien ryhmä, joka on perustamassa osuuskuntaa. Myös ammattikorkeakoulun muilla aloilla kaivataan opiskelijoille osuuskuntayrittäjyystietämystä, esim. matkailu- ja ravitsemisalalla.
- Pienyrityskeskuksen OSAAJA-hankkeessa mukana olevat, jotka tarvitsevat tietoa osuuskuntayrittäjyydestä (osuuskunta on yksi OSAAJA-hankkeen työllistymisvaihtoehto). Nämä henkilöt ovat +55-vuotiaita. Jos heitä kiinnostaa osuuskunta, heidät ohjataan siirtymään kokonaan OSKU-hankkeeseen (päällekkäisyyttä ei näin tule). Ryhmään etsitään hankkeen aikana lisää henkilöitä. Tuloksena voisi olla avoimen työosuuskunnan syntyminen Mikkeliin.
- Mikkelissä on jo aiemmin toteutetun KINOS-hankkeen aikana syntynyt hanketoimijoiden keskuudessa halu perustaa Mikkelin seudulle asiantuntijaosuuskunta, jonka jäsenet olisivat pääasiassa yli neljäkymmentävuotiaita. Osa heistä on työttömyysuhan alaisia hanketoimijoita. Ryhmään etsitään lisää henkilöitä hankkeen aikana.
- Miksei Oy:n HAPI-hankkeessa on hyvinvointialan yrittäjiä, jotka tarvitsevat tietoa osuuskuntayrittäjyydestä mahdollisena keinona vastata yhteisvoimin suuriin kilpailutuksiin, jolloin työ jäisi paikallisille tekijöille, eikä valuisi suurille, mahdollisesti monikansallisille toimijoille. Jos tämä ryhmä on kiinnostunut jatkamaan osuuskunta-asian pohdintaa, heidät ohjataan kokonaan OSKU-hankkeeseen (päällekkäisyyttä ei tule, ja HAPI-hanke on lisäksi päättymässä).
- Otavalainen metallialan pienyrittäjä on suunnittelemassa osuuskunnan perustamista. Jäseniksi tulisi muita metallialan pienyrittäjiä, jotka voisivat näin vastata yhdessä suurempiin tarjouspyyntöihin sekä tehdä yhteishankintoja.
- Mikkeliläinen yksityisyrittäjä on pohtinut osuuskunnan perustamista oman osaamisalansa, montaasiohjauksen, ympärille. Osuuskunnan toimialaan tulisi kuulumaan työn ilmiöiden tutkiminen ja työyhteisöjen ohjaus, joihin liittyviä projekteja myytäisiin valtakunnallisesti. Osuuskuntaideaan kuuluu myös, että se työllistäisi projekteissaan sellaisia nuoria, joilla on osaamista, mutta jotka eivät helposti löydä työtä (esim. videotuotanto).
- Edellä mainitulla yrittäjällä on idea myös toisesta osuuskunnasta, joka avustaisi maahanmuuttajia löytämään helpommin töitä esim. yrityksistä. Tavoitteena olisi kartoittaa sellaisia töitä, joita maahanmuuttajat voisivat tehdä, esim. joissa kielitaito ei olisi este (osuuskunta voisi toimia kuten vuokratyöfirma). Osuuskunnan toiminta liittyisi myös humanitaariseen työnohjaukseen, eli miten ohjata ihmisiä, jotka kotouttavat maahanmuuttajia.
- Lisäksi Puumalassa on ollut vireillä niin sanotun yhteisetu-osuuskunnan perustaminen kuntaan. Kyseisenlaisessa osuuskunnassa on mukana sekä palvelujen käyttäjiä (asiakkaita) että palvelujen tuottajia (osuuskunnan työntekijöitä ja yksityisyrittäjiä). Ryhmän kokoaminen on alkuvaiheessa, mutta se voi tulla mukaan hankkeeseen myöhemmin.
- Kaikki näistä yritysideoista eivät välttämättä realisoidu osuuskuntina, mutta hankkeeseen voidaan ottaa mukaan myös 1 - 2 muuta ryhmää hankkeen kestäessä ja resurssien niin salliessa, esimerkiksi opiskelijaryhmiä.
TIEDOT MUUTOSHAKEMUKSEEN
Hankkeessa mukana olevat osuuskunnat/osuuskunta-aihiot loppuvuodesta 2017 ja alkuvuodesta 2018:
- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla (Xamk) on metsätalousinsinööriopiskelijoiden ryhmä, joka perusti "Metsäosuuskunta Tammen". Osuuskunnalle on annettu neuvontaa mm. perustamisessa, työn hinnoittelussa ja markkinoinnissa. Tätä neuvontaa jatketaan edelleen tarvittaessa.
- Ryhmä mikkeliläisiä, mm. asiantuntija- ja hyvinvointialalla työskenteleviä henkilöitä perusti tammikuussa 2017 osuuskunnan, jonka nimi on "Osk Metio". Ryhmän jäsenille on annettu koulutusta ja perustamisneuvontaa. Neuvontaa ja koulutusta jatketaan edelleen tarvittaessa.
- Mikkelin yliopistokeskuksen yhteydessä toimivat henkilöt perustavat elokuussa 2017 asiantuntijaosuuskunnan (työnimenä tällä hetkellä "Mielekäs"). Osuuskunnan jäsenistä osa on työttömyysuhan alaisia, mm. tutkijoita ja/tai hanketoimijoita. Ryhmään voidaan ottaa lisää henkilöitä hankkeen aikana. Kyseiseen osuuskuntaa mukaan tulevia on koulutettu hankkeen aikana sekä annettu heille neuvontaa ryhmän kokoontumisissa. Neuvontaa ja koulutuksia jatketaan edelleen hankkeen loppuun saakka.
- Puumalaan on tarkoitus perustaa syyskuun 2017 aikana ns. yhteisetu-osuuskunta. Kyseisenlaisessa osuuskunnassa on mukana erilaisia jäseniä: palvelujen tuottajina yksityisyrittäjiä ja osuuskunnan työntekijöitä sekä palvelujen käyttäjinä mm. paikallisia sekä loma-asukaita. Osuuskunnan tarkoituksena on säilyttää alueen elinvoimaisuutta tuottamalla Saimaan saariston luontoon ja elämäntapaan perustuvia palveluja ja edistämällä yhteistoimintaa alueella. Osuuskunnan avulla voidaan työllistää myös työttömiä henkilöitä, joilla on osaamista, mutta työllistyminen yrittäjänä tai toisen palveluksessa ei ole mahdollista. Osuuskuntahankkeen vetäjät ovat käyneet hankkeen koulutuksissa ja saaneet muuta perustamisneuvontaa. Koulutuksia ja neuvontaa jatketaan myös osuuskunnan perustamisen jälkeen.
- Otavalainen metallialan pienyrittäjä on suunnitellut osuuskunnan perustamista. Jäseniksi tulisi muita metallialan pienyrittäjiä, jotka voisivat näin vastata yhdessä suurempiin tarjouspyyntöihin sekä tehdä yhteishankintoja. Ajatusta osuuskunnan perustamisesta ei ole hylätty, mutta prosessia hidastavat mm. yrittäjien kiireiset aikataulut. On sovittu, että mahdollista osuuskuntaa perustamaan ryhdyttäessä kyseinen osuuskuntahankkeen puuhamies ottaa yhteyttä OSKU-hankkeeseen.
- Mikkeliin on suunnitteilla myös toinen asiantuntijaosuuskunta. Osuuskunta koostuisi lähinnä korkeakoulutetuista, työttömänä tai työttömyysuhan alla olevista henkilöistä, joista monet ovat yli 40-vuotiaita. Ryhmään kuuluvat ovat jo osallistuneet OSKU-hankkeen koulutuksiin. Heille annetaan tarvittaessa perustamisneuvontaa, mikäli osuuskuntaa ryhdytään perustamaan.
- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun eri aloilla kaivataan opiskelijoille osuuskuntayrittäjyystietämystä, jota on jo jonkin verran käyty antamassa, esim. hyvinvointi-, matkailu- ja ravitsemisalalla. Hyvinvointialan koulutusalajohtajan kanssa on sovittu, että opiskelijoille pidetään osuuskuntainfoja ja/tai koulutuksia, ja avustetaan tarvittaessa osuuskunnan perustamisessa.
- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskuksen yrittäjyyskoulutushankkeiden kanssa tehdään yhteistyötä siten, että tarvittaessa osuuskunnan perustamisesta kiinnostuneita henkilöitä ohjataan OSKU-hankkeeseen. Yhden tätä kautta syntyneen, hyvinvointialaan liittyvän asiantuntijaosuuskuntaidean kehittely on vireillä. Yksi perustajista on jo osallistunut hankkeen koulutuksiin, ja jatkossa ryhmälle annetaan perustamisneuvontaa, ja muuta neuvontaa tarvittaessa mahdollisen perustamisen jälkeen.
Hankkeeseen voidaan tarvittaessa ottaa mukaan 1 - 2 muuta ryhmää, mikäli hankkeen resurssit sen sallivat.
Hankkeessa annettavaan Ruralia-instituutin järjestämään osuuskuntayrittäjyyskoulutukseen sekä mahdollisesti myös osuuskunnan perustamiseen liittyviin projekteihin pyritään aktiivisesti saamaan mukaan yritysneuvojia eri organisaatioista, jotta heille kertyisi kokemusta osuuskunnan perustamisprosesseista.
Koulutuksiin voivat osallistua myös OSKU-hankkeen kohderyhmiä lähellä olevien sidosryhmien työntekijät, jotka tarvitsevat hankkeen antamaa yrittäjyystietoutta työssään. Näitä ovat esimerkiksi opettajat sekä erilaisissa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen suuntautuneissa organisaatioissa, samoin kuin esimerkiksi järjestöissä ja hankkeissa toimivat henkilöt. Näin heillä on mahdollisuus ohjata asiakkaitaan osuuskuntayrittäjyyden pariin silloin, kun se on sopiva vaihtoehto.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 56 778
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 54 857
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 81 111
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 78 366
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Pertunmaa, Mikkeli
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 5 |
| Osuuskuntayrittäjyys on pääosin paikallista yrittäjyyttä: osuuskunnan jäsenet eli omistajat ovat yleensä paikallisia asukkaita, samoin kuin yrityksen kotipaikka on sen toiminta-alueella. Näin osuuskuntayrittäjyys vahvistaa paikallistaloutta ja monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta. Yrityksen kautta kulkeva raha jää omalle paikkakunnalle. Paikallisena pienyrityksenä se myös tukee paikkakunnan muita palveluja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 7 |
| Osuuskuntayrittäjyys on tyypillisimmillään erilaisia paikallisia palveluja, kuten hyvinvointi-, hoiva-, rakennus- ja kotipalveluja tuottavaa pienyrittäjyyttä. Koska osuuskuntayrittäjyys on pääosin paikallista, siinä toimivat ja yrityksen asioista päättävät henkilöt tuntevat hyvin oman alueensa tarpeita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 0 |
| Osuuskuntayrittäjyys on paikallista yrittäjyyttä, jossa työntekijät (jäsenet) ovat pääsääntöisesti osuuskunnan kotipaikkakunnalta. Pienyrityksenä osuuskunta yleensä tekee myös tarvitsemansa ostot omalta paikkakunnalta. Edellä mainitut seikat vähentävät pitkien työmatkojen ja muiden kuljetusten tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 5 |
| Pienosuuskuntayrittäjyyden päätavoitteena on osuuskunnan jäsenten ja työntekijöiden työllistäminen ja heidän hyvinvointinsa, ei voittojen maksimointi. Se tarjoaa hyvän mahdollisuuden osa-aikaiseen työskentelyyn niille, jotka eivät työllisty kokopäiväisesti, tai niille, jotka itse haluavat tehdä työtä osa-aikaisesti (esim. eläkeläiset). Kaikilla jäsenillä on yhtäläinen oikeus osallistua yrityksensä päätöksentekoon (jäsen per ääni -periaate). Tämän hankkeen tavoitteena on lisätä niiden henkilöiden integroitumista työelämään, joilla on siinä vaikeuksia (esim. nuoret ja ikääntyvät henkilöt). Työelämässä toimiminen lisää sekä taloudellista että henkistä hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 3 |
| Hanke edistää naisyrittäjyyden syntymistä, koska osuuskuntayrittäjyyden yhteisöllisyys ja vähäiset taloudelliset riskit lisäävät naisten uskallusta ryhtyä yrittäjiksi. Pienosuuskuntayrittäjyys on ollut perinteisesti naisyrittäjyyttä, mutta tämä hanke kannustaa myös miehiä osuuskuntayrittäjyyden pariin, erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevia ja nuoria, opiskelunsa päättäneitä tai niiden loppuvaiheessa olevia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 3 |
| Osuuskuntayrittäjyys on yhteisyrittäjyyttä, joten se edesauttaa erilaisuuden hyväksymistä opettaessaan ihmisiä menestymään yhteistoiminnan avulla. Kansainvälisiin osuustoiminnan perusperiaatteisiin kuuluu ihmisten yhdenvertaisuus. Osuuskuntayrittäjyys edistää vaikeasti työllistyvien, ikääntyvien ihmisten sekä nuorten integroitumista yhteiskuntaan ja vähentää heidän eriarvoisuuttaan ja syrjäytymistään yhteiskunnasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
OSKU - Yrittäjänä osuuskunnassa -hankkeen avulla edistettiin pienosuuskuntien syntymistä Etelä-Savoon. Kohderyhminä hankkeessa olivat erityisesti nuoret vastavalmistuneet sekä ikääntyvät työttömät tai työttömyysuhan alla olevat, joiden työllistymistä pyrittiin edistämään osuuskuntayrittäjyyden avulla.
Etelä-Savon alueella on viime vuosina virinnyt kiinnostusta perustaa työ- ja muita pienosuuskuntia, mutta perustamista harkitsevat ryhmät eivät useinkaan saa riittävästi tietoa ja ohjausta. Osuuskunta voi jäädä perustamatta, tai sitten yritys saatetaan perustaan riittämättömin ennakkovalmisteluin ja tiedoin, mikä heikentää sen menestymismahdollisuuksia.
OSKU - Yrittäjänä osuuskunnassa -hanke tarjosi ratkaisuja tähän ongelmaan: hankkeessa annettiin siinä mukana olleille ryhmille tai yksityisille henkilöille osuuskuntayrittäjyyteen ja liiketoimintaosaamiseen liittyvää pitkäkestoista koulutusta ja neuvontaa, avustettiin osuuskuntien perustamisessa sekä tuettiin jo perustettuja osuuskuntia niiden toiminnan alkuvaiheessa.
Hankkeeseen ilmoittautui alunperin mukaan kuusi ryhmää tai yksityistä henkilöä, jotka olivat kiinnostuneita osuuskunnan perustamisesta. Kolme näistä osuuskunta-aihioista toteutui hankkeen aikana. Lisäksi mukaan tuli uusia ryhmiä, joista lopulta kaksi perusti osuuskunnan.
Hankkeen tuella syntyi Etelä-Savoon viisi uutta pienosuuskuntaa:
ASIANTUNTIJAOSUUSKUNTA MIELEKÄS
Osuuskuntaan kuuluu yhdeksän (pääosin mikkeliläistä) akateemisesti koulutettua henkilöä, myös tohtoreita ja tohtorikoulutettavia, joiden tavoitteena on kehittää asiantuntijatyötä mielekkääseen ja mielenterveyttä edistävään suuntaan. Osuuskunta etsii ja kehittää asiantuntijatehtäviä, joissa voi toimia myös osa-aikaisesti kunkin oman elämäntilanteen mukaan. Jäseniltä löytyy osaamista muun muassa seuraavilta aloilta: työelämän kehittäminen, mielenterveys ja sen haasteet, kokemusasiantuntijuus, taidelähtöiset menetelmät, pelien käyttö pedagogiikassa, eettiset ja uskontoon liittyvät kysymykset, Venäjä-tuntemus sekä monikulttuuriset työympäristöt. www.oskmielekas.blogspot.fi
BIOHAUEN TUOTTAJAOSUUSKUNTA
Mikkelin Haukivuoren taajamaan perustettiin biokaasun tankkausasema, jonka kaasu tuotetaan yksinomaan lantaa käyttävässä biokaasulaitoksessa. Laitos on osakeyhtiö, jossa pääosakkaana on paikallinen sähköyhtiö. Osakeyhtiön rinnalla toimii 14 karjatilan muodostama osuuskunta, joka toimittaa laitokselle kuivalantaa ja separoitua lietelantaa. Tavoitteena on jalostaa mahdollisimman suuri osuus tuotetusta biokaasusta liikennepolttoaineeksi. Katso lisätietoja esim. www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/biohauki_jauhaa_lannan_polttoaineeksi_artikkeli_0.pdf
METSÄOSUUSKUNTA TAMMI
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) metsätalousinsinööriopiskelijat perustivat Mikkeliin osuuskunnan, joka mahdollistaa harjoittelun ja työskentelyn metsäalalla jo opintojen aikana. Näin opitaan myös työn hinnoittelua, markkinointia ja yrityksen hallintoa, sillä yrittäjyys on alalta valmistuville todennäköinen työllistymisvaihtoehto. Osuuskunnan palveluihin kuuluvat muun muassa taimien istutus, taimikonhoito, rajalinjojen aukaisu ja nauhoitustyö. Se vuokraa myös henkilöstöä kiireavuksi ja etsii harjoittelupaikkoja jäsenilleen. www.metsaosuuskuntatammi.fi/
OSUUSKUNTA METIO
Osuuskunta on mikkeliläinen, monilainen asiantuntijaosuuskunta, jonka jäsenistöön kuuluu hierojia/urheiluhierojia, fysioterapeutti, kosmetologi ja kielenkääntäjä. Lisäksi osuuskunta tarjoaa erilaisia koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijapalveluja, sekä muun muassa studioäänitys- ja musiikin julkaisupalveluita. www.metio.fi/
SAIMAA COOP OSK
Osuuskunta tähtää Puumalan matkailun ja koko sen alueen kehittämiseen. Se toimii yhteiskunnallisena yrityksenä, ja se on myös yhteisetuosuuskunta: jäseniksi voivat liittyä sekä palveluja tuottavat että palveluja käyttävät yksityishenkilöt, yritykset tai muut yhteisöt. Osuuskunta on yhden matkailuyrittäjän perustama ja se tarjoaa kehittämisalustan jäsenille, jotka sitoutuvat sen arvoihin ja päämääriin. Jäseniksi on liittynyt alueen muita matkailuyrittäjiä, joiden yhteistoimintaa on tarkoitus kehittää. Ne saavat käyttöönsä osuuskunnan resursseja, kuten yhteismarkkinointia ja muun muassa osuuskunnan hankkimia sähköpolkupyöriä asiakkailleen. Myös kollegiaalinen tuki on tärkeää: tutustutaan paremmin ja uskalletaan puhua alan haasteellisistakin asioista. Osuuskunta tulee tarjoamaan myös yksityishenkilöille työmahdollisuuksia erityisesti vilkkaana matkailukautena kesällä. www.saimaacoop.fi
Osuuskuntien avulla yrittäjyyden piiriin saadaan niitäkin henkilöitä, jotka syystä tai toisesta eivät lähde yksinyrittäjiksi. Osuuskunta on hyvä työllistymiskanava esimerkiksi ikääntyville henkilöille, joilla on paljon osaamista, mutta joilla ei ole halua tai valmiutta oman yrityksen perustamiseen, sekä niille, joille työtä olisi tarjolla vain osa-aikaisesti. Osa-aikatyön mahdollisuus osuuskunnissa voi toisaalta tarjota hyvän tilaisuuden työskennellä oman halun ja jaksamisen mukaan. Osa-aikatyön tekeminen onnistuu osuuskuntien kautta helposti, koska niissä tehdään pääsääntöisesti tuntityötä. Pienosuuskunnat työllistävät toiminnan vakiinnuttua tyypillisesti 10 - 20 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti. Ne toimivat työllistämisen lisäksi myös sosiaalisen verkoston ylläpitäjinä sekä yrityshautomoina, joista siirrytään myös yksityisyrittäjiksi, kun omaa osaamista yrittäjyyteen on kertynyt. Lisäksi osuuskunta saattaa toimia ponnahduslautana vakituiseen työsuhteeseen niille, jotka ovat osuuskunnan osa-aikaisina vuokratyöntekijöinä muissa yrityksissä.
Osuuskuntayrittäjyyden avulla on lisätty Etelä-Savon yritystoiminnan monimuotoisuutta sekä luotu paikallista yrittäjyyttä, jonka tavoitteena ei ole voittojen maksimointi. Hankkeen avulla on lisätty myös osuuskuntayrittäjyyden tunnettuutta, mikä puolestaan edistää osuuskuntien perustamista myöhemmin. Osuuskunta, silloin kuin se perustetaan huolellisesti, on kestävä yritysmuoto, joka pystyy vastaamaan hyvin myös sukupolvenvaihdokseen liittyviin haasteisiin.
OSKU - Yrittäjänä osuuskunnassa -hanke järjesti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla Mikkelissä "Sote ja osuuskunnat" -seminaarin, jonka tarkoituksena oli tuoda eteläsavolaisille tietoutta osuuskuntien mahdollisuuksista sote-alan toimijoina. Seminaari oli suunnattu erityisesti sote-alan opiskelijoille, mutta mukana oli muun muassa yritysneuvojia, hankehenkilöstöä ja opettajia.
Nuorten, erityisesti sote-alalla opiskelevien osuuskuntatietämystä lisätään jatkossa myös hankkeessa toteutetun Moodle-verkko-oppimisalustan avulla. Ammattikorkeakoulun opettajat voivat käyttää kurssia lisänä yrittäjyyskasvatuskursseillaan. Verkkokurssiin kerättiin monipuolista materiaalia osuuskuntayrittäjyydestä ja osuuskunnista.
Hankkeen loppuraportti julkaistaan sähköisenä versiona Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Raportteja-sarjassa. Raportissa tuodaan esille niitä seikkoja, joihin osuuskuntien perustamista avustavien on syytä kiinnittää huomiota, sekä esitellään tässä hankkeessa perustettuja osuuskuntia tarkemmin. Raportti löytyy osoitteesta https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/julkaisut
Hankkeen aikana saatiin koulutuksiin mukaan hyvin myös paikallisia yritysneuvojia, henkilöstöä yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistävistä organisaatioista sekä ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston opettajia. Näin tietoa ja kokemusta on siirretty pysyvämmin oppilaitoksiin ja yritysneuvontaorganisaatioihin. Tiedon jääminen näille toimijoille edistää pitkällä aikavälillä osuuskuntien syntymistä, ja näin ollen yrittäjyyttä ja työllisyyttä Etelä-Savon alueella. Hyvää yhteistyötä osuuskuntien perustamiseksi on saatukin vireille yritysneuvonta- ja koulutusorganisaatioiden kanssa.
Hanke toteutettiin ajalla 1.1.2016 - 30.4.2018. Hanketta hallinnoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikkö, joka vastasi hankkeen osuuskuntayrittäjyyskoulutuksista. Osatoteuttajana toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus, joka puolestaan vastasi hankkeen liiketalouskoulutuksista.