|
|
|
Hankekoodi: S20603
Hankkeen nimi: Digivaattori
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: PL 64 (Kampusranta 9 A)
Puhelinnumero: 0201243000
Postinumero: 60101
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Sivula
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.sivula(at)seamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408300360
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Digivaattori-hanke täydentää kiinteästi EAKR-rahoitteisten hankkeiden Ketterä teollisuus, Tibori ja Kyberi kokonaisuutta. Ketterä teollisuus on aktivointihanke, joka herättelee pk-yrityksiä digitalisoinnin ja teollisen internetin aiheisiin. Tiborissa (investointi) ja Kyberissä (kehittäminen) luodaan teollisen internetin oppimis- ja kehittämisympäristö, joka vastaa toiminnoiltaan valmistavan pk-teollisuuden jatkuvatoimista tuotantolinjaa. Sen avulla voidaan konkretisoida teollisen internetin käytännön sovelluksia. Haettava hanke täydentää tätä kokonaisuutta mahdollistaen valmistavan teollisuuden pk-yritysten henkilöstön osaamisen lisäämisen. Samalla se tuottaa yrityksille digitalisoinnin analyysityökalun sekä esimerkkejä pk-yrityksistä toteutetuista digitalisointi-projekteista.
Hankkeen päätavoitteena on nostaa Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia lisäämällä pk-yritysten henkilöstön ymmärrystä digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksista tuotannon ja liiketoiminnan kehittämisessä. Digitalisaatio on Etelä-Pohjanmaalla vielä alhaisella tasolla ja teollinen internet on lähes tuntematon, ainakin sitä tulee konkretisoida. Yritysten kilpailukyky on vaarassa heikentyä ilman muutoksia kohti ketteriä toimintatapoja. Suomalaisilla yrityksillä on maailman parhaat edellytykset hyödyntää digitalisaatiota, mutta hyödyntämisen taso on Euroopan heikoimpia. Valmistavalla pk-teollisuudella Etelä-Pohjanmaalla on erittäin rajalliset resurssit lähteä viemään yritystasolla tätä kehitystä eteenpäin ilman koulutustarjontaa ja asiantuntijoiden tukea.
Hankkeen toteutus on jaettu työpaketteihin ja osatavoitteisiin seuraavasti:
TP 1: Digitalisaatiokartoitus; tavoitteena on muodostaa kyselytutkimuksella ja sitä täydentävillä haastatteluilla kokonaiskuva eteläpohjalaisen valmistavan pk-teollisuuden digitalisaation ja teollisen internetin hyödyntämisen ja osaamisen nykytilasta sekä kehittämisen esteistä ja osaamistarpeista
TP 2: Yritysten henkilöstön koulutus; tavoitteena on järjestää yritysten henkilöstölle suunnattuja 2 – 3 päivän laajuisia teemoitettuja koulutuksia, joilla aktivoidaan yrityksiä kehittämistyöhön. Kehitetään ja pilotoidaan koulutuksen vaikuttavuuden arviointimallia.
TP 3: Digitalisaation pk-pilotit; tuotetaan pk-yritysten digitalisointipilotteja konkretisoimaan sen hyötyjä
TP 4: Digianalysaattori-työkalun kehittäminen; kehitetään työkalu pk-yritysten digitalisaation mahdollisuuksien selvittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Hankkeen myötä eteläpohjalaisten yritysten ymmärrys digitalisoinnin ja teollisen internetin mahdollisuuksista yrityksen kehittämisessä on kasvanut. Yritysten onnistuneet kehitysprojektit toiminnan ketteröittämiseksi innostavat myös muita maakunnan yrityksiä kehittymään kannattavamman liiketoiminnan saavuttamiseksi. Hankkeen tuloksena syntyy työkalu teollisen pk-yrityksen digitalisoinnin mahdollisuuksien selvittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Työkalu on netissä toimiva sivusto, jonka avulla yritys voi itse tehdä analyysiä nykytilasta ja mahdollisuuksista.
Kohderyhmän muodostavat Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yritykset.
Teollisen internetin mahdollisuudet erityyppisille pk-yrityksille ovat:
Omaa tuotantoa tekevät pk-yritykset
– Nopeimmat tulokset paremmasta asiakasymmärryksestä, koska asiakkailta ja markkinoilta voidaan kerätä
huomattavasti helpommin ja enemmän dataa. Alkuun pääsee jo pienilläkin investoinneilla, koska ratkaisuja on jo
runsaasti markkinoilla.
- Valmistuksen kokonaisvaltainen hallinta parantaa kannattavuutta
– Parempi huoltotoiminta ja resurssitehokkuus lisää tehokkuutta
– Tehokkaampi verkostoituminen muiden pk-yritysten kanssa mahdollistaa laajempien kokonaisuuksien tarjoamisen
asiakkaille
Alihankkijoina toimivat pk-yritykset
– Tehokkaampi toiminta asiakkaan ja verkoston kanssa
– Nopeimmat tulokset kommunikoinnin parantamisesta asiakkaiden kanssa sekä omassa sisäisessä
työssä. Alkuun pääsee jo pienilläkin investoinneilla, koska ratkaisuja on jo runsaasti markkinoilla.
Mahdollistajayritykset: Uusia kasvumahdollisuuksia
– Arvoverkossa tarvitaan useita uusia palveluja: analytiikka, käyttökokemus, sensorit, tietoturva, yhteistyövälineet jne.
– Älykkäät tehtaat avaavat uusia mahdollisuuksia: logistiikka, uudet palvelut, nykyohjelmistojen kehitys (ERP jne.),
erikoisteknologiat, kuten konenäkö jne.
Välilliset kohderyhmät ovat muut Etelä-Pohjanmaan yritykset, SeAMK ja muut oppilaitokset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 221 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 214 317
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 253 167
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 244 308
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen
Kunnat: Soini, Seinäjoki, Kauhajoki, Ähtäri, Teuva, Karijoki, Kauhava, Kurikka, Alajärvi, Vimpeli, Lapua, Lappajärvi, Ilmajoki, Alavus, Evijärvi, Isojoki, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 45
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Teollisen internetin myötä valmistus voidaan tehdä kerralla oikein ja tehokkaasti. Tuotantoprosesseja voidaan säätää tarkasti reaaliaikaiseen dataan perustuen, jolloin saadaan energiasäästöjä tuotettua kappaletta tai palvelua kohden. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Digitaalisen suunnittelun, testauksen ja simuloinnin ansiosta asioita voidaan tehdä kerralla oikein minimoimalla fyysisiä proto-tai susikappaleita. Digitaaliset mallit eivät kuluta materiaaleja. Digitalisaation avulla tuotantoprosesseja voidaan säätää tarkasti, jolloin saadaan energiasäästöjä tuotettua kappaletta tai palvelua kohden. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Yritysten ja ammattikorkeakoulun yhteistyö hankkeessa muodostaa sellaisen osaamispohjan, jota yritykset voivat jatkossakin hyödyntää. Hanke luo pohjaa uusille liiketoimintamalleille, jotka rikastuttavat elinkeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 7 |
| Teollinen internet ja digitaalisuus liiketoiminnassa synnyttävät jatkossa uutta palveluliiketoimintaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 6 |
| Digitalisaatio ja toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin vähentää merkittävästi tavaroiden ja ihmisten siirtymisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 7 |
| Digitalisaation ja uusien ansaintatapojen myötävaikutuksella kilpailukyky ja hyvinvointi alueella kasvaa. Henkilöstön työhyvinvointi kasvaa, kun työntekijöillä on tunne töiden hallittavuudesta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Digitaalisuuden hallitsemisesta tulee merkittävä osa valmistavan teollisuuden toimintaa. Digiosaaminen on sukupuolesta riippumatonta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 6 |
| Digitaalisuus tuo esteettömän ja tasavertaisen työskentely-ympäristön käyttäjän yhteiskunnallisesta asemasta tai vammaisuudesta riippumatta. Sen ympärille voi kehittyä aivan uudenlaisia työtehtäviä. Digitaalisuus on "kansainvälinen kieli" ja poistaa kulttuurien rajoja. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Digivaattori-hanke perustui tarpeeseen nostaa Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia lisäämällä pk-yritysten henkilöstön ymmärrystä digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksista tuotannon ja liiketoiminnan kehittämisessä. Digitalisaatio on Etelä-Pohjanmaalla vielä alhaisella tasolla ja teollinen internet on lähes tuntematon. Ainakin digitalisaation tuomia mahdollisuuksia liiketoiminnan- ja tuotannonkehityksessä tulee konkretisoida. Yritysten kilpailukyky on vaarassa heikentyä ilman muutoksia kohti ketteriä toimintatapoja. Suomalaisilla yrityksillä on maailman parhaat edellytykset hyödyntää digitalisaatiota, mutta hyödyntämisen taso on Euroopan heikoimpia. Valmistavalla pk-teollisuudella Etelä-Pohjanmaalla on erittäin rajalliset resurssit lähteä viemään yritystasolla tätä kehitystä eteenpäin ilman koulutustarjontaa ja asiantuntijoiden tukea.
Hankkeen tavoitteet olivat:
1. Muodostaa kyselytutkimuksella ja sitä täydentävillä haastatteluilla kokonaiskuva eteläpohjalaisen valmistavan pk-teollisuuden digitalisaation ja teollisen internetin hyödyntämisen ja osaamisen nykytilasta sekä kehittämisen esteistä ja osaamistarpeista.
2. Järjestää yritysten henkilöstölle suunnattuja 2 – 3 päivän laajuisia teemoitettuja koulutuksia, joilla aktivoidaan yrityksiä kehittämistyöhön ja törmäytetään uutta osaamista olemassa olevan osaamisen kanssa.
3. Kehittää ja pilotoida koulutuksen vaikuttavuuden arviointimallia
4. Tuottaa pk-yritysten digitalisointipilotteja konkretisoimaan sen hyötyjä
5. Kehittää työkalu pk-yritysten digitalisaation mahdollisuuksien selvittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Tavoitteen 1 saavuttamiseksi toteutettiin tutkimus Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksien digitalisaation tilasta. Digitalisaatiokartoitus muodostui kahdesta osasta, joissa ensimmäinen osa toteutettiin kyselytutkimuksena ja toinen haastattelututkimuksena. Ensimmäinen osa toteutettiin yhdessä Pk-digi –hankkeen kanssa. Pk-digi hanke oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalous ja kulttuuri -yksikön koordinoima hanke, jonka kohdeyrityksiä olivat palveluita tuottavat pk-yritykset. Kohderyhmää lukuun ottamatta hankkeen tavoitteet olivat saman kaltaisia Digivaattori-hankkeen kanssa, joten kyselytutkimus oli luontevaa toteuttaa yhdessä hankkeiden kesken. Tutkimuksen toisessa osassa haastateltiin 10 yritystä syvällisemmän tiedon koostamiseksi.
Raportti tutkimuksen tuloksista: http://www.theseus.fi/handle/10024/129131.
Tavoitteen 2 saavuttamiseksi toteutettiin 13 koulutustilaisuutta. Koulutuksia järjestettiin hankkeen aluksi Framin tiloissa, mutta etenkin vuoden 2018 aikana yhteistyössä Maakuntakorkeakoulun kanssa laajasti hankealueen kunnissa. Syksyn 2018 digikoulutustilaisuuksiin järjestettiin etäyhteysmahdollisuudet ja lisäksi koulutustilaisuudet nauhoitettiin myöhempää katselua varten.
Nauhoitteita syksyn 2018 tilaisuuksista:
Digikoulutus pk-yrityksille, infosessio (9.10.2018) https://youtu.be/XkqHe5Ib5AQ
Pk-yritysten someviestintä, Alajärvi (24.10.2018) https://youtu.be/sb5fP7LHeSo
Pk-yritysten etätyön työkalut, Kauhava (25.10.2018) https://youtu.be/vuXzAsCk92g
Office 365, Alavus (31.10.2018) https://youtu.be/ptOW0micFNU
Pk-yritysten websivujen uudistaminen, Kauhajoki (12.11.2018) https://youtu.be/wIAC6DTcWi0
Digivaattori-hankkeen loppuseminaari (11.12.2018) https://youtu.be/it7bmUIFdfo
Tavoitteen 3 saavuttamiseksi pilotoitiin koulutuksen vaikuttavuuden arviointimenettelyä piloteissa tapahtuneen kehittämistyön arvioimiseksi. Arvioinnissa pilotteihin osallistuvat henkilöt täyttivät aloituslomakkeet, joilla mitattiin osallistujan sen aikaista osaamista pilotin aihepiiristä. Pilottien päätyttyä osallistujat täyttivät toisen kaavakkeen, jossa arvioivat osaamisen tasoa pilotin jälkeen. Tehdystä vaikuttavuuden arviointimallista tehtiin analyysi, joka raportoitiin viimeisellä raportointijaksolla.
Raportti vaikuttavuuden arvioinnista: https://storage.googleapis.com/seamk-production/2019/04/raportti-vaikuttavuuden-arvioinnista-ja-mittariston-kehittaminen-kirsti-sorama.pdf
Tavoitteen 4 saavuttamiseksi hankkeessa toteutettiin yhdeksän digitalisaatioteemaista pilottia, joista luotiin animaatiot kuvaamaan pk-yritysten kehitysmahdollisuuksia. Animaatiot on jaettu YouTube-videopalvelussa ja hankkeen verkkosivuilla.
Linkit pilottianimaatioihin (YouTube):
https://www.youtube.com/watch?v=QCZXUpX1cAI&feature=youtu.be
https://www.youtube.com/watch?v=Uz8i7h9CgC0&feature=youtu.be
https://www.youtube.com/watch?v=PyYN-2ZCL5k&feature=youtu.be
https://www.youtube.com/watch?v=3nzA8DGZ4lc&feature=youtu.be
https://www.youtube.com/watch?v=alq1F5LM6_s&feature=youtu.be
https://www.youtube.com/watch?v=gQDE-Qyv_Y4&feature=youtu.be
https://www.youtube.com/watch?v=VOApQk2eM-g&feature=youtu.be
https://www.youtube.com/watch?v=MY1iL9ArYS0&feature=youtu.be
https://www.youtube.com/watch?v=rYJ2Z58otKM&feature=youtu.be
Tavoitteen 5 saavuttamiseksi kehitettiin Digianalysaattori-työkalu. Työkalun alustana käytettiin Google Formsia. Työkalun avulla valmistavan pk-teollisuuden yritys voi määrittää digitalisaation hyödyntämistä yritystoimintansa eri prosesseissa. Kun käyttäjä on täyttänyt enimmillään 53 kysymystä sisältävän kysymyspatterin, saa hän arvioinnin sekä ehdotuksen mahdollisille kehityskohteille. Lisäksi vastaus sisältää vertailun muihin saman liikevaihto-, henkilöstö- ja investointiluokan yrityksiin. Kysymysten määrä vaihtelee riippuen aikaisemmista vastauksista.
Työkalu löytyy osoitteesta: https://forms.gle/8Xt3w2XihuX82TjE9
Hankkeesta on kirjoitettu yhdeksän artikkelia alueen paikallis- ja verkkolehdissä. Hankkeelle on laadittu verkkosivut ja yleisesittelyvideo.
Hankeen verkkosivut: http://www.seamk.fi/digivaattori.
Hankkeen esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=6qINUWvLOZM
Hanketta esiteltiin kahdeksassa eri messu- tai esittelytilaisuudessa. Lisäksi laadittiin artikkeli SeAMK Tekniikan kokoomateokseen "SeAMKin tekniikan yksikkö edistämässä digitaalista muutosta teollisuudessa ja rakentamisessa". Tähän hankkeeseen liittyvät erityisesti Arola & Råtts Verkkokokousten ja –koulutusten kokemuksia Digivaattori-hankkeessa sekä Pakkanen & Luomanmäki Simulointiteknologiat tuotantoympäristöjen kehityksen tukena. Hankkeen päätösseminaari pidettiin 11.12.2018 (Frami, Seinäjoki).
SeAMK Tekniikan kokoomateos: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-87-8
Työpaketit tukivat tavoitteita hyvin. Työpaketeissa saavutettiin seuraavia tuloksia: kyselytutkimus, johon vastasi 50 kohdeyritystä, haastattelut 10 yritykselle, 125 sivuinen raportti eteläpohjalaisten yritysten digitalisaation tasosta, koulutuksia ja pilottiprojekteja, joihin osallistui yhteensä 76 henkilöä 45:stä yrityksestä, digianalysaattori-työkalu pk-yritysten omatoimiseen digikyvykkyyden mittaamiseen, tiedottaminen alueellisesti lukuisissa lehtiartikkeleissa, esiintymisissä ja yritysvierailuissa.