|
|
|
Hankekoodi: S20635
Hankkeen nimi: Tahtotilana työ
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 30.4.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: TalenTree Oy
Organisaatiotyyppi: Pieni yritys
Y-tunnus: 2332377-7
Jakeluosoite: Microkatu 1
Puhelinnumero: 044 056 7444
Postinumero: 70211
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.talentree.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sampsa Wulff
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Business consultant
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sampsa.wulff(at)talentree.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 366 0220
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tahtotilana Työ –projektin tavoitteena on edistää korkeasti koulutettujen työttömien ja työttömyysuhan alaisten työllistymistä luomalla uudenlaisia koulutus- ja valmennusmalleja, kehittämällä yksityisten palveluntuottajien sekä julkishallinnon välistä yhteistyötä sekä aktivoimalla alueen yrityksiä ketteriin kokeiluihin korkeasti koulutettujen henkilöiden kanssa. Lisäksi projektin tavoitteena on kehittää ja edistää alueen korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. Uudet työpaikat tulevat syntymään kasvuyrityksiin, ja tulevaisuudessa tullaan työllistymään sellaisiin työtehtäviin joita ei vielä välttämättä ole edes olemassa. Projektin toimenpiteiden kautta haetaan ratkaisuja näihin haasteisiin valmentamalla korkeasti koulutetuista työttömistä ja työttömyysuhan alaisista osaavaa työvoimaa aluee kasvuyritysten tarpeisiin.
Esitetyn projektin keskiössä on kehittää suppiloperiaatteella toimiva toimintamalli korkeasti koulutettujen työttömien ja työttömyysuhan alaisten henkilöiden työllistämisen edistämiseksi. Suppilomallin tavoitteena on muuttaa yksityisten palvelutuottajien ja julkishallinnon roolia työllistymisen edistämisessä, sekä luoda kevyitä valmennuksia ja ketterä toimintatapa jolloin työllistyminen tapahtuu nopeammin ja vähemmällä byrokratialla. Luotavan toimintamallin tavoitteena on kokonaisvastuiden uudelleen jakaminen. Suppilomallissa ohjaavan ja valmentavan palvelun tuottaminen on yksityisten palveluntuottajien vastuulla, kun taas viranomaisilla / julkishallinnolla on vastuu tiedottamisesta ja koordinoinnista.
Projektin numeerisina tavoitteina on saada mukaan noin 100 yritystä niin speed dating –tapahtumiin kuin valmennusten yritysjaksojen harjoitteluyrityksiksi, saada projektin toimenpiteisiin noin 500 henkilöosallistujaa joita valmennetaan ja sparrataan yhteensä noin 4000 henkilötyöpäivän edestä sekä työllistää noin 100 korkeasti koulutettua työtöntä tai työttömyysuhan alaista.
Projektin pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää projektin aikana luotavasta ja pilotoitavasta valmennusten suppilomallista niin laadukas ja helppokäyttöinen toimintamalli, että se on jatkossa mahdollista valtakunnallistaa.
Projektin keskeisimpänä tuloksena syntyy uudenlainen ja monistettavissa oleva toimintamalli korkeasti koulutettujen työttömien ja työttömyysuhan alaisten työllistymisen edistämiseksi. Toimintamalli yhdistää kaikki keskeiset toimijat, eli yritykset, oppilaitokset ja viranomaiset. Mallin keskiössä ovat korkeasti koulutetut työttömät ja työttömyysuhan alaiset työnhakijat sekä valmistumassa olevat korkeakouluopiskelijat.
Projektissa tuotetaan tietoa ja osaamista niistä toimenpiteistä, millä korkeasti koulutetut työnhakijat saadaan mahdollisimman nopeasti ja kevyin toimenpitein työelämän piiriin. Lisäksi projektissa luodaan toimintamalleja korkeakoulujen ns. nivelvaiheisiin. Projektin tuloksena korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö syvenee sekä molemminpuolinen tietämys eri osapuolten osaamisesta ja tarpeista kasvaa. Projektilla on myös yrittäjyyttä edistävä vaikutus.
Tämän projektin välittömänä kohderyhmänä ovat korkeasti koulutetut työttömät ja työttömyysuhan alaiset sekä opintojensa loppusuoralla olevat korkeakouluopiskelijat. Lisäksi hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat korkeakoulujen henkilökunta sekä viranomaistahojen (TE-toimisto, ELY-keskus) henkilökunta.
Projektin välitön kohderyhmä hyötyy projektista monella tavalla. Talentree Oy on maakunnassa tunnettu ja arvostettu toimija jolla on laajat yhteistyöverkostot alueen liike-elämään sekä viranomaisiin. Tämän projektin keskiössä on tuoda mainittu verkosto projektin välittömän kohderyhmän käyttöön ja hyödynnettäväksi, ja näin kasvattaa korkeasti koulutettujen työllistymisen edellytyksiä. Projektin aikana tullaan järjestämään valmennuksia eri kohderyhmille (korkeakouluopiskelijat, korkeasti koulutetut työttömät, tutkijakoulutetut, korkeakoulujen henkilökunta) eri teemoilla, ja osana valmennuksia hyödynnetään Talentree Oy:n yritysverkostoa sekä yritysharjoitteluiden että yritysvierailujen kautta.
Työttömät ja työttömyysuhan alaiset korkeasti koulutetut hyötyvät projektin toimenpiteistä kasvaneiden työelämävalmiuksien sekä vahvistuneiden verkostojen kautta. Talentree Oy on aiemmin toteuttamissaan projekteissa (mm. Unelmana Työ –työvoimavalmennus) havainnut, että verkostojen puute muodostaa merkittävän hidasteen korkeasti koulutettujen työllistymiselle. Projektin toimenpiteiden kautta työttömät ja työttömyysuhan alaiset, samoin kuin opintojensa loppusuoralla olevat korkeasti koulutetut, pääsevät osaltaan hyötymään Talentree Oy:n vahvasta alueellisesta verkostosta. Toinen merkittävä ongelma korkeasti koulutettujen työllistymisen kannalta on oman osaamisen tuotteistaminen yrityksiä kiinnostavaksi. Korkeasti koulutetuilla on tyypillisesti laajaa ja monipuolista osaamista, mutta he tarkastelevat sitä turhan kapea-alaisesti omaan koulutustaustaan peilaten. Tämän projektin tavoitteena on haastaa kohderyhmää tarkastelemaan omaa osaamistaan laajemmin, ja näin löytämään työllistymismahdollisuuksia leveämmältä sektorilta.
Korkeakoulujen henkilökunta sekä viranomaistahot hyötyvät projektista parantuneen liike-elämän ymmärryksen kautta. Tämä korostuu varsinkin yliopistomaailmassa. Monet yritykset ovat esittäneet toiveen, että korkeakoulujen henkilökunnalle, samoin kuin viranomaistahoille, pitäisi luoda parempi ymmärrys nykyaikaisen liike-elämän osaamisvaatimuksista ja –tarpeista sekä siitä, mitä yritysmaailma pohjimmiltaan on. Projektin toimenpiteiden kautta pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen.
Projektin välittömän kohderyhmän eli korkeasti koulutettujen työttömien ja työttömyysuhan alaisten sekä oppilaitosten ja viranomaistahojen lisäksi projektista hyötyvät myös alueen yritykset. Talentree on alustavasti kartoittanut yritysten osaamis- ja työvoimatarpeita ja havainnut, että yrityksillä olisi potentiaalia palkata korkeasti koulutettuja osaajia jos vain yritysten ja osaajien osaaminen ja tarpeet kohtaisivat paremmin.
Tämän projektin yhtenä keskeisenä toimenpiteenä ja tavoitteena on aktivoida alueen yrityksiä hyödyntämään korkeakoulujen osaamista, sekä systemaattisesti selvittää yritysten osaamistarpeita. Saattamalla alueen yrityksiä ja työpaikkaa etsiviä osaajia aktiivisesti yhteen, on yritysten mahdollista löytää juuri omiin tarpeisiin sopiva osaaja pienemmällä vaivalla ja riskillä. Koska tiedossamme on myös muita yritysten osaamistarpeiden kartoittamiseen keskittyviä hankkeita, tullaan tämän projektin aikana keskittymään kasvuyrityksiin sekä korkean osaamisprofiilin yrityksiin. Lisäksi kasvuyritysten ja korkean osaamisprofiilin yritysten osaamistarpeiden karoitutksessa korostuu Talentree Oy:n strateginen näkökulma osaamiseen. Talentree Oy:n ydintoimintaa on vaativa liikkeenjohdon konsultointi ja strategiatyö, jonka kautta Talentreella on kyky tarkastella yritysten osaamiskapeikkoja ja -tarpeita linkittyen nimenomaan niiden strategisiin tavoitteisiin. Edelleen projektissa sitoudutaan tekemään yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa päällekkäisen työn välttämiseksi.
Laajemmalla tarkastelulla projektista hyötyy alueen yritysten ja liike-elämän lisäksi koko alue. Projektin toimenpiteillä tähdätään korkeasti koulutettujen työttömyyden pienentämiseen ja yritysten liiketoimintaedellytysten parantamiseen. Toteutuessaan nämä tavoitteet näyttäytyvät pienentyneinä työttömyyskorvauskustannuksina, uusina työpaikkoina, liikevaihdon kasvuna sekä mahdollisen syrjäytymisen ehkäisynä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 184 160
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 172 984
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 193 520
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 181 776
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon
Kunnat: Sonkajärvi, Siilinjärvi, Kiuruvesi, Kaavi, Tuusniemi, Vesanto, Suonenjoki, Rautalampi, Lapinlahti, Keitele, Tervo, Rautavaara, Kuopio, Vieremä, Leppävirta, Pielavesi, Varkaus, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 100
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25
Suunniteltu: 500
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Projektilla ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Projektilla ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Projektilla ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Projektilla ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia pnta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Projektilla ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia NAtura 2000 - ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 4 |
| Projektin aikana toteutettavissa valmennuksissa huomioidaan kestävän ja taloudelisen kehityksen näkökulmia yritys- ja liiketoiminnassa sekä työelämässä. Valmennukset antavat osallistujille valmiuksia huomioida työelämässä kestävää kehitystä ja materiaalien tehokkaampaa käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 4 |
| kestävän ja taloudelisen kehityksen näkökulmia yritys- ja liiketoiminnassa sekä työelämässä. Valmennukset antavat osallistujille valmiuksia huomioida työelämässä mm. uusiutuivien energialähteiden tehokkaampaa käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Projektin toimenpiteillä tuetaan osallistujien työllistmistä aulueen yrityksiin sekä alueen yritysten osaamisen vahvistamista. Osaamisen kehittymisen kautta paikallinen elinkeinoelämä vahvisutuu kun osaaminen saadaan entistä tehokkaampaan käyttöön. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 6 |
| Projektin toimenpiteillä tuetaan osallistujien edellytyksiä alkaa yrittäjiksi sekä kaupallistamaan omaa osaamistaan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Projektilla ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Projektilla edistetään korkeasti koulutettujen työttömien ja työttömyysuhan alaisten sekä korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä. Projekti toimenpiteet on suunniteltu osallisuutta ja osallistumista tukeviksi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Projektin toimenpiteillä edistetään työttömien työllistymistä ja näin tasa-arvoisen aseman saavuttamista töissä oleviin henkilöihin nähden. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Projektin toimenpiteillä tähdätään työttömien ja työttömyysuhan alaisten korkeasti koulutettujen sekä korkeakouluopiskelijoiden työmarkkina-aseman edistämiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Projektilla ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön liittyen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Projektilla ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ympäristöosaamiseen liittyen. | ||
Hanketoiminta käynnistettiin syyskuussa 2016. Tuolloin toteutettiin ensimmäiset työnhakuvalmennukset, joissa oli mukana 40 henkilöä. Ilmoittautuneet jaettiin kolmeen ryhmään, ja jokainen ryhmä kulki läpi saman valmennuspolun 15 tapaamista. Jokaisen valmennukseen osallistuneen kanssa pidettiin alkukartoitus-keskustelu, jossa pyrittiin löytämään erityisteemoja, joihin valmennuksissa keskittyä. Kaikilla oli myös tämän jälkeen mahdollisuus hyödyntää mentorointia oman työnhakunsa tukena. Ulkopuolisena ostopalveluna osallistujille tarjottiin mahdollisuus Suunta-palvelut Leena Ståhlberg KY:n pienryhmävalmennuksiin. Kiinnostuneista muodostui neljä pienryhmävalmennusta. Tämän lisäksi osallistujat saivat uudet, ammattikuvaajan ottamat CV-kuvat.
Syksyn 2016 ryhmistä nousi toive yli 45-vuotiaiden erilliselle pienryhmälle. Firm50-pienryhmä perustettiin nopeasti ja heidän valmennustapaamisissaan työnhakua käsiteltiin erityisesti ikäkysymysten kautta. Pohjois-Savon Työllisyysviikolla (vko 8) toteutui Firma50-ryhmän ideoima Savolainen Niskalenkki-tapahtuma, jonka tarkoituksena oli saada näkyvyyttä yli 45-vuotiaiden korkeasti koulutettujen osaamiselle ja edistää heidän osaamisensa parempaa hyödyntämistä työmarkkinoilla. Tapahtuma koostui paneelikeskustelusta sekä vapaamuotoisesta verkostoitumistilaisuudesta. Mukana paneelissa olivat Jussi Pyykkönen Me-säätiöstä, Hannu Litja TE-toimistosta, Pirjo Oksanen Kuopion kaupungin työllistymispalveluista, henkilöosallistuja Tahtotilana Työ-valmennusryhmästä sekä Sampsa Wulff Talentreelta. Paneelin juonsi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan 32 henkilöä ja se sai osallistujilta kiitosta.
Kevään 2017 työnhakuvalmennukset suunniteltiin aiemmasta poiketen erillisten työpajojen sarjaksi, joka toteutettiin kolme kertaa. Erillisillä työpajoilla ja useammalla toteutuskerralla haluttiin lisätä kiinnostuneiden mahdollisuuksia osallistua toimintaan oman aikataulun ja tarpeensa mukaan. Työpajat koostuivat luento- ja koulutusosuudesta, keskusteluista sekä käytännönharjoituksista. Työpajojen teemat olivat 1. osaamisen tuotteistaminen ja työnhaku, 2. itsensä johtaminen ja hyvinvointi, 3. piilotyöpaikat ja sosiaalinen media, 4. hissipuhe ja työhaastattelu sekä 5. video-CV. Video-CV-työpajat veti ulkopuolinen kouluttaja, Joonas Nieminen. Työpajojen lisäksi järjestettiin yksi ylimääräinen Unelmakartta-työpaja, joka kumpusi osallistujien toiveista. Työpajan tarkoituksena oli oman unelmatyön kirkastaminen ja unelmakartan laatiminen sen pohjalta. Kevään työpajoissa oli mukana kaikkiaan 49 henkilöä.
Kevään aikana aloitettiin suunnittelu uudenlaisesta verkostoitumistilaisuudesta, joka tarjoaisi areenan osaajien ja työnantajien kohtaamiselle. Elokuussa 2017 järjestettiin Kallaveden (ja samalla koko Suomen) ensimmäinen Rekryristeily, jossa oli mukana runsaasti osaajia ja uutta osaamista etsiviä yrityksiä.
Syksyn 2017 toimintaa päätettiin jatkaa työpajamallilla. Työpajasarja kasvoi yhdellä uudella työpajalla, kun yrittäjyys nostettiin omaksi teemapäiväkseen. Kuopiossa kuuden työpajan sarja toteutettiin kaksi kertaa, Iisalmessa järjestettiin kerran neljän työpajan sarja. Alkuvuodesta 2018 järjestettiin kolmen työpajan sarja muotoilijoiksi valmistuville ja jo valmistuneille Savonia -ammattikorkeakoulussa.
Oppilaitosyhteistyötä syvennettiin syksyn 2017 aikana osallistumalla erilaisiin opiskelijoille suunnattuihin tapahtumiin ja työelämätilaisuuksiin. Kuopion alueella näitä olivat mm. Huipulle-seminaari sekä biolääketieteen ainejärjestön ja yksikön järjestämä seminaaripäivä alan opiskelijoille ja yrityksille. Lisäksi oltiin jo toistamiseen mukana Savo Goes Global-yrityssuunnistusviikolla, jonka aikana kv-opiskelijat ja alueen kansainvälisesti toimivat yritykset verkostoituivat ja työskentelivät yhdessä.
Numeerisissa tuloksissa jäätiin asetetuista tavoitteista. Hankkeen päättyessä sellaisia työllistymisiä, joista oli saatu ESR-lomake, oli 21. Myös yrittäjiksi ryhtyneitä on. Mukana olleet yritykset ovat osallistuneet esimerkiksi Rekryristeilylle sekä vuosien 2016 ja 2017 Savo Goes Global-yrityssuunnistusviikoille ja biolääketieteen päivään Itä-Suomen Yliopistolla syksyllä 2017.
Hankkeen yhtenä merkittävänä tuloksena voidaan pitää keväällä 2017 pilotoitua työpajasarjaa. Työpajat olivat itsenäisiä valmennuspäiviä, joihin kiinnostuneet saivat osallistua ilman velvoitteita ja oman aikataulun ja tarpeensa mukaisesti. Vastaaville matalan kynnyksen palveluille, joita on tarjolla riittävän usein, on kysyntää ja tarvetta myös tulevaisuudessa. Lisää jatkotoimintaehdotuksia on ideoitu liitteenä olevassa laajemmassa loppujulkaisussa.
Kertaluontoisena tapahtuma järjestetty Rekryristeily on myös merkittävä hanketyön tulos. Risteily oli sellaisenaan ensimmäinen Suomessa, ja se sai todella hyvää palautetta. Osaajien ja yritysten kohtaamiseen on nykyisin tarjolla erilaisia teemapäiviä ja tapahtumia, mutta risteily koettiin ainutlaatuiseksi tavaksi.
Merkittävinä tuloksina voidaan pitää myös niitä huomioita, joita kohderyhmästä ja osallistuneista hankkeen aikana tehtiin. Huomioihin, palautteisiin ja tarpeisiin pyrittiin reagoimaan ketterästi ja joustavasti, josta osoituksena Firma50-pienryhmätoiminta, työpajasarjojen sisältöjen rakentaminen ja Unelmakartta-työpaja keväällä 2017.