|
|
|
Hankekoodi: S20685
Hankkeen nimi: Hyvä sauma
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Hengitysliitto ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0201472-1
Jakeluosoite: Ruutihaantie 12
Puhelinnumero: 08- 4106 600
Postinumero: 84100
Postitoimipaikka: Ylivieska
WWW-osoite: http://www.sytyke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LEPPINIEMI ANNE MARI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.leppiniemi(at)sytyke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-8614835
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hyvä sauma -hankkeen kohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät työttömät. Hanke tukee erityisesti heitä, joilla ei ole peruskoulua tai ammatillista tutkintoa suoritettuna, jotka ovat suorittaneet ammatilliset opinnot mukautetusti, tutkinto on vanhentunut tai opinnot ovat keskeytyneet. Hankkeeseen osallistuvaa ei ole ohjattu ammatilliseen kuntoutukseen tai eläkeselvittelyihin tai selvittelyn tuloksena on tullut kielteinen eläkepäätös. Osallistujalla voi olla vaikeuksia työllistyä etnisen taustansa vuoksi, hänellä voi olla riippuvuuksia tai korvaushoito meneillään. Kohderyhmään kuuluvat myös työttömät, jotka ovat suorittamassa tai suorittaneet yhdyskuntapalvelua, valvontarangaistusta tai ovat ehdonalaisesti vapautettuja työikäisiä tai ehdollisesti rangaistuja nuoria.
Yhteistyöverkostossa on huomioitu, että kohderyhmä tarvitsisi huomattavasti järeämpää kuntoutusta ja toimenpidettä, kuin mitä kuntouttava työtoiminta tai TE-toimiston aktivointitoimenpiteet tarjoavat. Näistä lähtökohdista Hyvä sauma-hanketta on suunniteltu yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston Ylivieskan toimipisteen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion aikuissosiaalityön, rikosseuraamuslaitoksen sekä PPKY Kallion A-klinikan kanssa. Hyvä sauma -hanketta suunniteltaessa on keskusteltu kuntien työllistämishankkeiden ja -palveluiden kanssa ja todettu, että Hyvä sauma hankkeeseen ohjataan työttömät, joilla on moniammatillisen arvioinnin ja tuen tarve ja jotka hyötyvät ammatillisen kuntoutuksen asiantuntemuksesta, ja joita ei siksi pystytä tukemaan tarpeeksi kuntien työllistämispalveluiden avulla.
Hankkeen tavoitteena on realististen ammatillisten suunnitelmien ja jatkopolkujen löytäminen osallistujille. Lisäksi tuetaan osallistujia ottamaan haltuun arjen osa-alueita kuten selvittelemään taloudellista tilannettaan, hallitsemaan päihteidenkäyttöään tai pyrkimään rikoksettomaan elämään. Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja ja palveluja vaikeasti työllistyvien työttömien tukemiseen.
Hankkeessa järjestetään työhönvalmennusta yhteensä noin 75 alavieskalaiselle, sieviläiselle ja ylivieskalaiselle työttömälle. Valmennus aloitetaan Sytyke-Centrellä, jossa sen kesto on korkeintaan 6 kk. Tämän jälkeen valmennus voi jatkua ulkopuolisessa työpaikassa korkeintaan 6 kk. Valmennusta ohjaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat kuntoutusohjaaja, työkykyvalmentaja, psykologi ja työvalmentaja. Jos osallistujalla havaitaan terveydellisiä ongelmia tai riippuvuuksia, hänet ohjataan tarvittavien terveyspalvelujen piiriin. Tarvittaessa työryhmän psykologi tekee osallistujalle arvion esimerkiksi oppimisedellytyksistä.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa alkanut hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken jatkuu hankkeen aikana. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin työhönvalmennukseen, ammatilliseen kuntoutukseen, riippuvuuksiin ja rikosseuraamuksiin liittyvän osaamisen jakaminen verkostossa. Hanketoiminnan tueksi nimetään ohjausryhmä, johon pyydetään edustajat hankerahoittajista sekä yhteistyöverkostosta.
Hankkeen kohderyhmänä on alavieskalaiset, sieviläiset ja ylivieskalaiset vaikeasti työllistyvät työttömät. Hyvä sauma-hankkeessa vaikeasti työllistyväksi katsotaan erityisesti he, joilla ei ole peruskoulua tai ammatillista tutkintoa suoritettuna, jotka ovat suorittaneet mukautetut ammattiopinnot, ammattiopinnot ovat vanhentuneet tai keskeytyneet.
Lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluvat yhdyskuntapalvelu-, valvontarangaistus-, ehdonalaisesti vapautetut työikäiset henkilöt ja ehdollisesti rangaistut nuoret (alle 21-vuotiaat). Hankkeeseen osallistuvilla voi olla riippuvuuksia tai korvaushoito. Kohderyhmänä on myös henkilöt, joilla voi olla vaikeuksia työllistyä etnisen taustan vuoksi.
Hankekunnissa on viime vuosina tehty hankerahoituksella eläkeselvittelyitä. Hyvä sauma-hankkeeseen ohjataan henkilöitä, jotka eivät ole olleet eläkeselvittelyissä tai ovat saaneet haettuun eläkkeeseen hylätyn eläkepäätöksen.
Hankekunnissa on työttömiä Alavieskassa 165 henkilöä (naisia 64 henkilöä, työttömyysaste 14 %),Sievissä 249 henkilöä (naisia 94 henkilöä, työttömyysaste 12,3 %) ja Ylivieskassa 967 (naisia 426, työttömyysaste 14,1%). Rikosseuraamuslaitoksen arvion mukaan heidän asiakkaistaan hankkeseen soveltuvia osallistujia olisi alueella yhtäaikaisesti noin 10 henkilöä.
Hankkeeseen arvioidaan osallistuvan yhteensä 75 henkilöä. Vuonna 2016 hankkeen järjestämässä työhönvalmennuksessa aloittaa 15 henkilöä, vuonna 2017 aloittaa 30 henkilöä ja vuonna 2018 aloittaa 30 henkilöä.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat hankealueen kunnat ja kaupungit, joiden kasvavaan vaikeasti työllistyvien tilanteeseen etsitään uusia ratkaisukeinoja. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä on hankeverkosto, jolle jaetaan tietoa työllistämispalveluista, ammatillisesta kuntoutuksesta sekä riippuvuuksien hoitomuodoista. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös osallistujien perheet ja lähiyhteisöt.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 253 104
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 207 319
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 299 184
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 253 399
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Ylivieskan
Kunnat: Sievi, Alavieska, Ylivieska
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 75
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia materiaaleihin ja jätteisiin | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Paikallinen elinkeinoelämä voi saada hankkeen kautta osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa. Osallistujan työllistyminen vaikuttaa välillisesti hänen lähipiiriinsä ja esim. lasten orientoitumiseen kohti työelämää. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään uudenlaisia palvelumalleja vaikeasti työllistyvien henkilöiden tueksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 0 |
| Hankkeessa rohkaistaan osallistujia etsimään työtä koko työssäkäyntialueeltaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 6 |
| Hankkeessa kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaisesti osallistujien hyvinvointiin ja osallistujan luvalla hänen lähiyhteisönsä on myös osallisena. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 5 |
| Hanke keskittyy heikossa työmarkkina-asemassa olevien vaikeasti työllistyvien tukemiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 4 |
| Hankkeessa tavoitteena on heikosti työllistyvien osallisuuden edistäminen kohti työelämää kulkevan polun avulla | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 0 |
| Työhönvalmennuksessa työtehtävissä tarvitaan ympäristöosaamista ja sitä voidaan tarvittaessa kehittää osallistujien perehdytyksellä ja ohjaamisella | ||
Hyvä sauma -hankkeen kohderyhmänä olivat vaikeasti työllistyvät työttömät. Hanke tuki erityisesti heitä, joilla ei ollut peruskoulua tai ammatillista tutkintoa suoritettuna, jotka olivat suorittaneet ammatilliset opinnot mukautetusti, tutkinto oli vanhentunut tai opinnot keskeytyneet. Hankkeeseen osallistuvaa ei oltu ohjattu ammatilliseen kuntoutukseen tai eläkeselvittelyihin tai selvittelyn tuloksena oli tullut kielteinen eläkepäätös. Osalla asiakkaista oli riippuvuuksia tai korvaushoito meneillään. Kohderyhmään kuuluivat myös työttömät, jotka olivat suorittamassa tai suorittaneet yhdyskuntapalvelua, valvontarangaistusta tai olivat ehdonalaisesti vapautettuja työikäisiä tai ehdollisesti rangaistuja nuoria. Hanke oli suunniteltu yhdessä yhteistyöverkoston kanssa, jonka mukaan ko. kohderyhmä tarvitsisi huomattavasti järeämpää kuntoutusta ja toimenpidettä, kuin mitä kuntouttava työtoiminta tai TE-toimiston aktivointitoimenpiteet tarjoavat.
Hyvä sauma -hanke suunniteltiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston Ylivieskan toimipisteen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion aikuissosiaalityön, rikosseuraamuslaitoksen sekä PPKY Kallion A-klinikan kanssa. Kuntien työllistämishankkeiden ja -palveluiden kanssa sovittiin, että Hyvä sauma -hankkeeseen ohjataan työttömät, joilla on moniammatillisen arvioinnin ja tuen tarve ja jotka hyötyvät ammatillisen kuntoutuksen asiantuntemuksesta, ja joita ei siksi pystytty tukemaan tarpeeksi kuntien työllistämispalveluiden avulla.
Hankkeen tavoitteena oli realististen ammatillisten suunnitelmien ja jatkopolkujen löytäminen osallistujille. Lisäksi tuettiin osallistujia ottamaan haltuun arjen osa-alueita kuten selvittelemään taloudellista tilannettaan, hallitsemaan päihteidenkäyttöään tai pyrkimään rikoksettomaan elämään. Hankkeessa kehitettiin ja otettiin käyttöön uusia toimintamalleja ja palveluja vaikeasti työllistyvien työttömien tukemiseen. Hankkeessa järjestettiin työhönvalmennusta yhteensä 65:lle alavieskalaiselle, sieviläiselle ja ylivieskalaiselle työttömälle.
Valmennus aloitettiin Sytykkeellä, jossa sen kesto oli korkeintaan 6 kk. Tämän jälkeen valmennus pystyi jatkumaan ulkopuolisessa työpaikassa korkeintaan 6 kk. Valmennusta ohjasi moniammatillinen työryhmä, johon kuuluivat kuntoutusohjaaja, työkykyvalmentaja, psykologi ja työvalmentaja. Jos osallistujalla havaittiin terveydellisiä ongelmia tai riippuvuuksia, hänet ohjattiin tarvittavien terveyspalvelujen piiriin. Tarvittaessa työryhmän psykologi teki osallistujalle arvion esimerkiksi oppimisedellytyksistä. Hankkeessa korostui yksilöohjauksen merkitys asiakkaan polun eteenpäin viemisessä.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa alkanut hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken jatkui hankkeen aikana. Hankkeen yhtenä tavoitteena olikin työhönvalmennukseen, ammatilliseen kuntoutukseen, riippuvuuksiin ja rikosseuraamuksiin liittyvän osaamisen jakaminen verkostossa. Tätä tehtiin tiedotteilla, palavereissa sekä järjestämällä koulutustilaisuuksia. Hanketoiminnan tueksi nimettiin ohjausryhmä, johon pyydettiin edustajat hankerahoittajista sekä yhteistyöverkostosta. Hankkeen tuloksia ja toimintaa arvioitiin säännöllisesti.
Hankkeen tuloksena syntyi vaikeasti työllistyville toimintamalli, joka on käytettävissä tahoilla, joilla on riittävät resurssit moniammatillisen valmennuksen tarjoamiseen. Hankkeessa saatiin lähes kaikille osallistujille tehtyä ammatilliset jatkosuunnitelmat. Yhteensä 47 %:lle osallistujista saatiin tehtyä positiivinen ammatillinen jatkosuunnitelma opiskeluihin (16%), työhön (16%), Kelan kuntoutukseen (5 %), työllistämistoimenpiteisiin (10 %) ja eläkkeelle tai sairaspäivärahalle (5 %). Koska kohderyhmänä olivat vaikeimmin työllistyvät, voidaan tätä onnistumisprosenttia pitää erittäin hyvänä.
Tärkeänä onnistumisena hankkeessa oli myös tavoitteen mukainen arjen osa-alueiden haltuun ottaminen asiakkailla. Yksilöohjauksessa lähdettiin ensin asiakkaan kanssa selvittämään arjen haasteita ja kun niitä saatiin kuntoon, pystyttiin aloittamaan ammatillinen suunnittelu. Useilla asiakkailla löydettiin hoitamattomia perussairauksia, oppimisen vaikeutta, näköalattomuutta tulevaisuuteen sekä riippuvuuksia. Lisäksi monella oli tarvetta velkaneuvontaan.
Hankkeen toimintamallia hyödynnetään jatkossa Sytykkeen peruspalveluissa. Hankekunnat ovat olleet mukana ohjaus- ja kehittämisryhmätyössä ja hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä kunnissa. Lisäksi hankkeesta laaditut osallisuuden palaset on tallennettu Innokylään, josta ne ovat kaikkien kiinnostuneiden hyödynnettävissä.